Turre Legal

Tatuointi ja tekijänoikeus – kenellä on tekijänoikeus kuviin iholla? (Osa 2)

Onko sinulla tekijänoikeus tatuointiisi? Tatuointi ja tekijänoikeus liittyvät toisiinsa. Lue lakimiehen kooste mitä sinun tulee tietää tatuoinnistasi!

Tatuointi ja tekijänoikeus liittyvät vahvasti toisiinsa, vaikka niiden välinen suhde on monimutkainen. Tässä osassa selvitämme, miten tekijänoikeus muodostuu tatuointiin ja kenelle se kuuluu.

Viime osassa kirjoitimme tatuointi-ilmiöstä ja tekijänoikeuslaista. Tämä on jatko-osa ensimmäiselle artikkelillemme

Tatuoinnin tekijän ja ottajan oikeuksista

jos kaksi tai useammat ovat yhdessä luoneet teoksen heidän osuuksiensa muodostamatta itsenäisiä teoksia, on tekijänoikeus heillä yhteisesti

Tatuointi voi syntyä useamman taiteilijan yhteistyön tuloksena. Tekijänoikeuslain 6 § mukaan, jos kaksi tai useammat ovat yhdessä luoneet teoksen heidän osuuksiensa muodostamatta itsenäisiä teoksia, on tekijänoikeus heillä yhteisesti. Kullakin heistä on kuitenkin valta vaatimusten esittämiseen oikeuden loukkauksen johdosta. Myös tatuointi voi olla tällainen yhteisteos.

Yhteisteoksen käyttöön vaaditaan kaikkien tekijöiden suostumus.

Tekijänoikeusneuvosto on lausunnossaan TN 1991:6 todennut, että myös oikeus valokuvaan voi kuulua yhteisesti usealle henkilölle, joten voitaneen ajatella pykälän soveltuvan myös kuvataiteeseen. Sama pätee tekstin osalta. Yhteisteoksen käyttöön vaaditaan kaikkien tekijöiden suostumus.

Usein on helpointa sopia kirjallisesti tekijöiden keskinäisistä oikeuksista ennen yhteishanketta. Näin voidaan estää tilanne, jossa yksi oikeudenhaltija saattaisi yksinoikeutensa nojalla kieltää muita hyödyntämästä yhteisesti luotua teosta.

Tatuointi voi olla tatuoijan, tatuoinnin ottajan tai kolmannen henkilön suunnittelema

Joskus on epäselvää, kuka teoksen on luonut. Tatuointi voi olla tatuoijan, tatuoinnin ottajan tai kolmannen henkilön suunnittelema. Jos tatuoija tekee tatuoinnin mallitekstin tai -kuvan perusteella, hänen tehtäväkseen voi jäädä mallin orjallinen kopiointi.

Tekijänoikeuden syntyminen teoksen tekijälle edellyttää teoskynnyksen ylittymistä.

Tällöin tatuoija jäljentää tatuoinnin iholle eräänlaista siirtokuvaa käyttäen ja tatuoinnin tekeminen muistuttaa värityskirjan värittämistä. Tekijänoikeuden syntyminen teoksen tekijälle edellyttää teoskynnyksen ylittymistä.Mekaaninen toisinto, josta puuttuvat luovat valinnat, ei tällöin synnyttäisi tekijälle tekijänoikeutta.

Tatuointi ja teoskynnys

Tatuointeja tehdään myös muihin kuin taiteellisiin tarkoituksiin, esimerkiksi rintasyövän hoitamisen yhteydessä: joissain tapauksissa rinnan poistamisen jälkeisessä rinnan rekonstruoinnissa voidaan ihoon tatuoida nännipiha. On epätodennäköistä, että tällainen nännipihan tatuointi tai vaikkapa kulmakarvojen tatuointi ylittäisi teoskynnystä.

kussakin yksittäistapauksessa tulee kokonaisvaikutelman perusteella ratkaista, onko kyseessä valokuvasta tehty teoskappale, valokuvan muunnelma vai uusi itsenäinen ja omaperäinen teos.

Toisaalta erityisesti kuvataiteessa hyvin vähäisenkin luovan panoksen on katsottu synnyttävän itsenäisen teoksen. Näin oli esimerkiksi tapauksessa, jossa maalari maalasi taulun valokuvan perusteella (Katso tarkemmin KKO: 1979 II 64 ). Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kussakin yksittäistapauksessa tulee kokonaisvaikutelman perusteella ratkaista, onko kyseessä valokuvasta tehty teoskappale, valokuvan muunnelma vai uusi itsenäinen ja omaperäinen teos.

Nykyisen tekijänoikeuslain 49 a §:n mukaisia oikeuksia on tulkittava edelleen samoin. Tekijänoikeusneuvosto käsitteli lausunnossaan TN 2014:17 valokuvaa hyödyntämällä tehtyä piirrosta. Neuvoston mukaan käsin toisintaminen tuottanee väistämättä eroa verrattuna valokuvaan, joten valokuva ja sen pohjalta tehty toisinto eivät ole useinkaan siinä määrin identtisiä, että ne olisivat saman valokuvan kappaleita

Jos tatuoinnin tekijä on kuvan tai tekstin alkuperäinen luoja, hän on myös sen tekijänoikeuksien omistaja.

Tatuoijan tekijänoikeus

Jos tatuoinnin tekijä on kuvan tai tekstin alkuperäinen luoja, hän on myös sen tekijänoikeuksien omistaja. Nämä oikeudet eivät osaksikaan siirry tatuoitavalle vain sillä perusteella, että tatuoija on tehnyt tatuoinnin tatuoitavan ihoon. Oikeuksien siirtyminen edellyttää asiasta sopimista.

Tatuoinnin ja maalauksen tekijänoikeudellinen kohtelu eroaa toisistaan

Mikäli tatuoinnin ottaja on luonut tatuoitavan teoksen, hän omistaa myös sen tekijänoikeudet. Tatuoinnin tekijän oikeudet taas riippuvat yllä mainitulla tavalla siitä, mikä hänen roolinsa kussakin yksittäistapauksessa on. Jos tatuoinnin tekijän rooli rajoittuu pelkkään orjalliseen kopiointiin, hän ei välttämättä saa teokseen minkäänlaista tekijänoikeutta. Toisaalta on mahdollista, että tatuoijan vapaalla kädellä jäljentämä teos, johon väistämättä liittyy pieniä muutoksia, olisi muunnelma alkuperäisestä.

Joissain tapauksissa voisi olla mahdollista katsoa, että valmis tatuointi olisi tekijänoikeuslain 6 §:n mukainen yhteisteos. Mutta oli tatuointi sitten orjallinen kopio, alkuperäisen muunnelma tai yhteisteos, ei tatuoija saa oikeutta itsenäisesti määrätä teoksesta, vaan hänen täytyy pyytää lupa teoksen oikeudenhaltijalta (tai “toiselta oikeudenhaltijalta”) eli tatuoinnin ottajalta, joka on luonut teoksen alun perin.

Tatuointi on teos

Tunnetusti tekijänoikeus pätee vain suhteessa teokseen, ei teoksen aiheeseen tai ideaan. On siis mahdollista, että vaikka tatuoinnin ottaja olisi tekijänoikeudellisesti tatuoinnin luoja, tatuoinnin tekijä voi tehdä jollekulle muulle asiakkaalle tatuoinnin samasta aiheesta. Jos aihe on yleinen, pienetkin erot teoksissa voivat riittää tekemään teoksista tekijänoikeudellisesti niin erilaisia, ettei myöhempi teos loukkaa aiemman tekijänoikeutta (ks. esim. TN 2013:17). Näin voi olla erityisesti tatuointeina yleisten ruusu-, pääkallo- tai ankkuriteemojen kanssa.

Ranskassa on vuonna 2014 kehitetty tatuointirobotti, joka teki ensimmäiset tatuoinnit ihmiselle 2016.

Tulevaisuudessa on mahdollista, että tatuoinnin tekee tatuointirobotti. Robotin etuna on tasainen tulostusjälki ja työn hinta. Tällöin tekijänoikeus teokseen ei synny robotille, vaan kuvan tekijälle. Robotti ei tee luovaa työtä, joka tarvitaan tekijänoikeuden syntymiseksi. Ranskassa on vuonna 2014 kehitetty tatuointirobotti, joka teki ensimmäiset tatuoinnit ihmiselle 2016. Tatuointirobotit voivat toimia myös ensimmäisenä askeleina ihmisen ja koneiden yhdistämisessä. Koneen tekemät luotettavat tatuoinnit voivat mahdollistaa puolijohdevirtapiirien tatuoinnin ihmisiin.

Tatuoinnin tilaajan oikeus kuvaan

Tatuoinneista keskusteltaessa tutkijat korostavat taiteilijan ja asiakkaan välisen suhteen tietynlaista luottamuksellisuutta sekä alan vakiintunutta käytäntöä, jonka mukaan asiakkaat saavat esitellä tatuointeja julkisuudessa. Tatuoijan asema suhteessa teokseen eroaa perinteisestä taidemaalarista.

Tatuoija ei voi olettaa saavansa samanlaista oikeutta teokseensa kuin taululle maalaava kuvataiteilija, sillä ihminen ei ole esine.

Tatuoija ei voi olettaa saavansa samanlaista oikeutta teokseensa kuin taululle maalaava kuvataiteilija, sillä ihminen ei ole esine. Mutta toisaalta tatuoijien on kyettävä vastaamaan tehokkaasti muiden kuin asiakkaiden yrityksiin hyötyä tatuoijan luovasta työstä. (King 2014, s. 70, Perzanowski 2013, s. 532)

Tatuoinnin vertailu muihin taideteoksiin

Tatuointi mukana kulkevana teoksena eroaa vaikkapa seinällä roikkuvasta taulusta. Tatuoinnin dilemmana on teoksen luojan oikeuksien sovittaminen yhteen sitä ihollaan kantavan teoskappaleen omistajan kanssa. Analogiaa voidaan hakea tekijänoikeuslain suojaaman käyttötaiteen muilta alueilta, kuten arkkitehtuurista. Parker pyrkii ratkaisemaan tilanteen soveltamalla tatuointeihin yhdysvaltalaista arkkitehtuurin tekijänoikeussääntelyä analogisesti (The Architectural Works Copyright Protection Act, AWCPA).

Tatuointi voi olla verrattavissa arkkitehtuuriin.

Iho ei ole rakennus, mutta ei ole mahdotonta venyttää analogiaa ja luokitella se jokapäiväiseksi käyttöesineeksi.

Parker vertaa tatuointitaiteilijaa arkkitehtiin ja tämän asiakasta rakennuksen omistajaan. Lain mukaan rakennuksen arkkitehdilla säilyy tekijänoikeus rakennuksen suunnitelmiin (esim. piirustuksiin), kun taas rakennuksen omistajalla on oikeus käyttää fyysisestä rakennuksesta otettuja kuvia markkinoinnissaan. Myös Suomessa tekijänoikeuslain 25 e § sallii rakennuksen tai käyttöesineen muutostyöt ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa, mikäli tekniset tai tarkoituksenmukaisuussyyt sitä vaativat. Iho ei ole rakennus, mutta ei ole mahdotonta venyttää analogiaa ja luokitella se jokapäiväiseksi käyttöesineeksi. Tällöin 25 e § tulisi sovellettavaksi.

Parkerin mallissa tatuoinnin luojan oikeudet rajoittuisivat itse teokseen, eikä taiteilija voisi puuttua siihen, miten teoskappaletta ihollaan kantava henkilö sitä käyttää. Taiteilija voisi siis esimerkiksi lisensoida urheilijalle tekemänsä tatuointikuvan vaikkapa T-paitojen valmistajalle.

Urheilija taas voisi vapaasti käyttää tatuoitua ulkomuotoaan hyödykseen esimerkiksi esiintymällä mainoksissa, joissa esitellään tatuointia. Näin henkilön oikeutta omaan kuvaansa ei rajoitettaisi kohtuuttomasti.

Tatuoijan oikeus kuvaan

Tekijänoikeuslaissa on joukko oikeuksia, jotka lainsäätäjä on antanut vain kuvataiteilijoille. On kiinnostava kysymys, miten tekijänoikeuslain 52 § luoksepääsyoikeutta sovellettaisiin tatuointeihin. Tekijänoikeuslain 52 § mukaan:

Kuvataiteen teoksen tekijällä on oikeus saada luovuttamansa teos nähtävilleen, jollei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teoksen omistajalle tai haltijalle ja se on tarpeen:

1) tekijän taiteellisen työn kannalta; tai

2) hänen 2 §:ssä tarkoitettujen taloudellisten oikeuksiensa toteuttamiseksi.”

Tatuoinnin tekijä on luovuttanut teoskappaleen sen omistajalle. Tatuoijan oikeus tarkastaa tekemänsä tatuointi voisi olla merkityksellinen, mikäli joku toinen tatuointialalla kopioisi alkuperäistä tatuointia ja alkuperäisen tatuoijalla olisi yhä kannevalta asiassa.

Tatuoinnin tarkastaminen voisi olla alkuperäisen tatuoinnin tekijälle tarpeen, jotta hän voisi varmistaa, onko kopioksi väitetty tatuointi niin samankaltainen kuin miltä se vaikuttaa.

kopiointi ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa on lähtökohtaisesti tekijänoikeuden loukkaus.

Tatuointistudioissa on aikaisemmin ollut valokuvakansioita, joista on voinut valita samanlaisen teoksen kuin maailmalla on nähty. Samoin taiteilija on voinut tehdä useille asiakkaille saman kuvion.

Vastaavasti tatuoinnin ottajan iholla olevat teokset ovat voineet joutua kopioiduksi. Tästä tulisi kuitenkin sopia, sillä kopiointi ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa on lähtökohtaisesti tekijänoikeuden loukkaus.

Tatuointien kopiointi

Suomessa ansaintatarkoituksessa tehty teko voi täyttää myös tekijänoikeusrikoksen tunnusmerkit. Tällöin kuvan oikeudenhaltija voi vaatia hyvitystä teoksen luvattomasta käytöstä tekijänoikeuslain 57 §:n mukaan ja vaatia luvattomasti kuvaa käyttäneelle tatuoijalle rangaistusta rikoslain 49 luvun 1 §:n mukaisesti.

tatuoinnin ottaja, joka ei ole suojannut asemaansa sopimuksin, ei voi esittää vaatimuksia kopioijaa vastaan

Toisaalta tatuoinnin ottaja, joka ei ole suojannut asemaansa sopimuksin, ei voi esittää vaatimuksia kopioijaa vastaan, vaan oikeus on alkuperäisen tatuoinnin luojalla. Kysymys tulee merkitykselliseksi, mikäli tatuoinnin ottaja on halunnut uniikin tatuoinnin. Mikäli tatuoija tai kolmas taho myöhemmin tekee kopion uniikiksi tarkoitetusta tatuoinnista, ei ilman sopimusta toimivalla tatuoinnin omistajalla ole keinoja puuttua kopiointiin. 

Tekijän moraaliset oikeudet

Tatuointeja jatketaan, muokataan ja vahvistetaan monesti jälkikäteen ilman alkuperäisen tatuoijan lupaa. Tällaisissa tilanteissa tekijänoikeuslain 3 §:n moraalisten oikeuksien suoja tulee relevantiksi.

“Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä.

Oikeudesta, joka tekijällä on tämän pykälän mukaan, hän voi sitovasti luopua vain mikäli kysymyksessä on laadultaan ja laajuudeltaan rajoitettu teoksen käyttäminen.” (Tekijänoikeuslaki 3 § 2 ja 3 mom.)

Ajatus siitä, että samalle “kankaalle” maalaisi useampi maalari on monelle taiteilijalle vieras, mutta tatuointitaiteilijalle tuttu ajatus.

Ihmiset ottavat tatuointeja eri elämäntilanteissa. Tatuoinnit ovat verrattain kalliita ja ihmiset ostavat teoksia eri taiteilijoilta. Ihmisen ihon pinta-ala on rajallinen ja tatuoinnit voivat yhdistyä ja muodostaa kokonaisuuksia. Ajatus siitä, että samalle “kankaalle” maalaisi useampi maalari on monelle taiteilijalle vieras, mutta tatuointitaiteilijalle tuttu ajatus.

Ongelmaksi voi tällöin tulla alan muutokset salliva käytäntö ja tekijänoikeuslaki, joka suojaa teoksen muuttelua vastaan. Oikeuskäytännössä teosten muuttelun ja jatkamisen esimerkiksi maalauksen kehykseen on katsottu loukkaavan alkuperäisen tekijän tekijänoikeuksia.

Toisaalta usealle taiteenlajille on ominaista muokkaus, kommentointi toisten taideteosten päälle rakentaen sekä ilman lupaa tehdyt muutokset. Olisi kummallista, jos alkuperäinen tatuoinnin tekijä voisi estää tatuoinnin omistajaa muuttelemasta omaa ihoaan peittämällä, muokkaamalla tai jatkamalla alkuperäistä teosta.

Voidaan pitää pääsääntönä, että tatuoinnin tekijää ei tarvitse mainita tatuoinnin yhteydessä.

Isyysoikeus – Tatuoinnin tekijän mainitseminen

Hyväntavanmukaisuutta arvioidaan tatuointien osalta myös alan tapaa seuraten (tekijänoikeuslaki 3§). Voidaan pitää pääsääntönä, että tatuoinnin tekijää ei tarvitse mainita tatuoinnin yhteydessä. Tällainen voisi tulla kyseeseen esimerkiksi, jos TV-kokista otetaan promokuva, jossa tämän tatuoinnit näkyvät. Toisaalta jos lehtijutun aiheena ovat nimenomaisesti henkilön tatuoinnit, niiden tekijän nimen ilmoittaminen voi olla hyvän tavan mukaista.

Juhannuksen jälkeisellä viikolla käsittelemme kuuluisia tatuointeihin liittyviä oikeustapauksia. Esimerkiksi Mike Tysonin silmätatuointi on ollut oikeuden valokeilassa Yhdysvalloissa.

Ensimmäisen osan artikkelisarjasta löydät tästä.

Seuraavassa osassa käsittelemme tatuointeihin liittyviä oikeustapauksia. Seuraamalla Facebook sivujamme saat tiedon artikkelin julkaisusta.

Herkko Hietanen
Seuraa minua

Herkko Hietanen

Lakimies, osakas, kauppatieteiden tohtori, oikeustieteen maisteri at Turre Legal
Lakimies, jolla on 15 vuoden kokemus teknologia- ja mediaoikeudenkäynneistä, startup-yrityksistä ja IT-juridiikasta.
Herkko Hietanen
Seuraa minua