Turre Legal

Tatuointien oikeudelliset kysymykset – tekijänoikeus, tavaramerkki ja kuluttajansuoja (Osa 1)

Kokosimme artikkelisarjaan oikeudelliset seikat, jotka sinun tulee huomioida ennen kuin teet tai otat tatuoinnin.

Laki suhtautuu tatuointeihin taiteena ja kuluttajalle myytävänä palveluna. Tatuointeihin liittyy oikeudellisia kysymyksiä, jotka tähän asti ovat hoituneet alan käytäntöinä. Tatuointien suosion kasvaessa on oletettavaa, että nämä lakikysymykset johtavat ennemmin tai myöhemmin riitoihin tatuoijan ja asiakkaan välillä, ellei niitä ole asianmukaisesti ratkaistu sopimuksin.

Tässä julkaisusarjassa selvitämme tatuointi-ilmiön taustoja ja erikoispiirteitä sekä analysoimme tatuointeihin liittyviä tekijänoikeus-, tavaramerkki- ja sopimusoikeudellisia kysymyksiä.

Tatuointi ilmiönä

Jo Ötzillä oli tatuointeja!

Tatuointi on taiteenlajina vanha. Ensimmäiset tatuoinnit on tehty jo kivikaudella: vanhimmat tunnetut tatuoinnit löytyvät 5 300 vuotta sitten eläneen jäämies Ötzin iholta. Ötzin lukuisten tatuointien tarkoitus on mietityttänyt tutkijoita. (Samadelli et al. 2015) Näyttäisi, että tatuointien paikat vastaavat Ötzin nivelreuman ja kulumien paikkoja. Ensimmäisillä tatuoinneilla lienee ainakin tässä yhteydessä ollut lääketieteellinen merkitys.

By 120 (Own work) [CC BY-SA 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0)], via Wikimedia Commons

Länsimainen ihminen havahtui tatuointeihin löytöretkeilijöiden huomattua polynesialaisten kiinnostuksen taiteenmuotoon. Sana tatuointi (eng. tattoo) on johdettu polynesialaisesta sanasta “tatau”, joka tarkoittaa näppäilyn tulosta tai iskemistä.

Ilmeisesti tatuoinnit olivat yleisiä Euroopassa myös ennen löytöretkiä, mutta tuolloin niitä käytettiin lähinnä vankien ja rikollisten merkitsemiseen. Vielä nykyäänkin Suomen poliisi kerää epäiltyjen rekisteriin tietoja epäiltyjen tatuoinneista näiden sormenjälkien ja DNA:n lisäksi.

Tatuointien suosio

Tatuointien yleistyminen liittyy teollisen vallankumouksen aikana tehtyyn keksintöön. Sähköinen tatuointikone kehitettiin Yhdysvalloissa 1800-luvun lopussa (O’Reilly 1891), ja tatuoinneista tuli pariksi vuosikymmeneksi myös yläluokan suosima muoti-ilmiö.

Reilussa sadassa vuodessa koneet ovat kehittyneet, mutta periaate on yhä sama.  Ammattitatuoijat käyttävät koneita, joissa neula pistää nahkaan samaan syvyyteen. Näin tatuointikone vie ihon alle väriä, joka jää pysyvästi verinahan kollageenisäikeiden väliin.

Marukin_at_Sanja_Matsuri_2.jpg
By Jorge from Tokyo, Japan (Nothing to hide) [CC BY 2.0 (http://creativecommons.org/licenses/by/2.0)], via Wikimedia Commons

Ensimmäiset tatuointeja hankkineet suomalaiset olivat merimiehiä, joiden mukana tieto aiheesta levisi maahan. Nuoriso kiinnostui tatuoinneista 1970-luvulla, jolloin tatuoinnit liittyivät voimakkaimmin rockabilly-kulttuuriin.

Suomessa tatuointiala on siis kasvanut nykyisiin mittoihinsa noin 30 vuodessa.

Sivutoimiset tatuoijat alkoivat hioa taitojaan jo 1980-luvun alussa, mutta tatuointeihin suhtauduttiin epäillen, sillä moni uskoi lainsäätäjän pian kieltävän niiden tekemisen.

Ensimmäinen virallinen tatuointistudio avattiin vuonna 1987 Ruovedellä ja seuraavana vuonna aloittivat ensimmäiset yritykset myös Helsingissä. Suomessa tatuointiala on siis kasvanut nykyisiin mittoihinsa noin 30 vuodessa.

13 prosentilla 15–29-vuotiaista suomalaisista oli yksi tai useampia tatuointeja.

Tatuoinnit alkoivat yleistyä Suomessa 1990-luvulla. Koko väestön kattavaa tutkimusta tatuointien yleisyydestä Suomessa ei ole tehty, mutta vuoden 2009 Nuorisobarometrissä saatiin kuva nuorten tatuointitiheydestä: barometriin vastanneista 15–29-vuotiaista 13 prosentilla oli yksi tai useampia tatuointeja.

Nuorisotutkija Mikko Salasuo arvioi Ylen artikkelissa 15.1.2013 tatuointien suosion kasvun jatkuneen suomalaisnuorten keskuudessa. Salasuon mukaan tatuointeja on noin 15 prosentilla nuorista.

Monissa länsimaissa osuus on jopa 25 prosenttia, joten Suomesta löytyy vielä kasvunvaraa. Salasuo arvioi, että vuonna 2020 viidesosalla nuorista on tatuointi. Salasuon mukaan keski-ikäiset ovat vasta viime vuosina ryhtyneet ottamaan tatuointeja, joten tatuoitujen ihmisten kokonaismäärä tulee kasvamaan tätäkin kautta.

Tatuointi laki
Samalla ihmisellä on usein monen eri tatuoijan tekijänoikeuden alaisia tatuointeja.

Tatuointien henkilökohtaisuus

Tatuointi eroaa muista taidemuodoista henkilökohtaisuudellaan. Tatuointi kulkee omistajansa mukana aina ja se voi olla osa henkilön persoonaa ja julkisuuskuvaa.

Lukuisat julkisuuden henkilöt tunnetaankin tatuoinneistaan. Esimerkiksi ravintolayrittäjä ja TV-kokki Tomi Björckin hihatatuoinnit molemmissa käsissä ovat näkyvä osa Björckin rakentamaa henkilökuvaa.

Toimittaja Wallu Valpion rintaa koristava Äiti-tatuointi on ollut usean lehden kansikuvana. Samoin nuorisoidoli Duudsonien tatuoinnit ovat osa nykypäivän härmän häjyjen imagoa.

Tatuointi ei kuitenkaan ole pelkkä imagokysymys. Nuorista tatuoinnin ottaneista suurin osa koki, että tatuoinnilla on jokin syvempi merkitys. Tätä mieltä oli lähes kaksi kolmasosaa vastaajista. Toisaalta noin viidesosa piti tatuointeja vain koristeina.  

Toimittaja Wallu Valpion rintaa koristava Äiti-tatuointi on ollut usean lehden kansikuvana

Tatuoinnin ottamista ei pidetty erityisen omaperäisenä valintana: tatuoinnin ottaneista neljännes piti tatuoinnin hankkimista “massan mukana menemisenä”. Vajaa kolmannes piti tatuoinnin hankkimista “oman tien kulkemisena”. Tutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan tatuoinneissa risteää muodin mukana kulkeminen, yksilöllisyyden ilmaiseminen ja joukon jäsenyyden julistaminen.

Alle 40-vuotiaista amerikkalaisista yli kolmanneksella on tatuointi.

Yhdysvalloissa tatuointeihin liittyvistä tekijänoikeuskysymyksistä on käyty viime vuosina vilkasta keskustelua, sillä tatuoinnit ovat maassa näkyvä ja yleinen taidemuoto. Alle 40-vuotiaista amerikkalaisista yli kolmanneksella on tatuointi.

Vuonna 2014 tatuointi- ja vartalotaidealan liikevaihto Yhdysvalloissa oli noin kolme miljardia dollaria

Tatuoinnit ovat näkyvä osa populaarikulttuuria erityisesti ammattiurheilijoiden ja muusikoiden parissa. Vuonna 2014 tatuointi- ja vartalotaidealan liikevaihto Yhdysvalloissa oli noin kolme miljardia dollaria ja maassa oli yli 20 000 tatuointiyritystä.

Ala on myös kasvanut voimakkaasti, lähes 10 prosenttia vuodessa. Vertailun vuoksi huutokaupoissa välitettävän taiteen vuosiliikevaihto oli vuonna 2014 noin 4,8 miljardia dollaria.

Toisin kuin vaikkapa kosmetologit, joiden työn tulos on hetkellinen, tatuoijat tekevät kuvia, jotka tulevat pysyväksi osaksi niiden kantajia. Kuvat sekä niiden tekijät ja omistajat ovat osa taiteen juridiikkaa, jota säätelee mm. tekijänoikeuslaki.

Tekijänoikeus ja tatuoinnit

Tekijänoikeuslain 1 § mukaan sillä, joka on luonut taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Sillä, että tatuoija tekee teoksen toisen henkilön ihoon, ei ole merkitystä oikeuden syntymiseen: tekijänoikeus syntyy tekijänoikeuslain mukaisesti tatuoijalle, ei tatuoinnin ottavalle henkilölle.

Tatuointi voi olla kuvataidetta tai kirjallisuutta ja siten nauttia tekijänoikeuden suojaa.

Tatuoinnin taiteellisella arvolla ei ole merkitystä tekijänoikeuden syntymiselle, kunhan tatuointi on tekijänoikeudellisesti itsenäinen ja omaperäinen ja ylittää teoskynnyksen.

Tatuointi voi olla kuvataidetta tai kirjallisuutta ja siten nauttia tekijänoikeuden suojaa. Tatuointi voi myös loukata tekijänoikeutta:  esimerkiksi yleinen tapa tatuoida runoja tai aforismeja saattaa vaatia niiden tekijänoikeuden haltijan luvan (Katso esimerkiksi TN 1992:5).

Onko tatuointi niin henkilökohtaista käyttöä, että tekijänoikeus ei siihen soveltuisi?

Herää kysymys, soveltuuko tekijänoikeus lainkaan tatuointeihin. Onko tatuointi niin henkilökohtaista käyttöä, että tekijänoikeus ei siihen soveltuisi? Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan jokainen saa valmistaa julkistetusta teoksesta muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Tämän kappaleen valmistamisen saa antaa myös ulkopuolisen suoritettavaksi.

Tatuoinnin tekemisestä vastaa lähes poikkeuksetta muu henkilö kuin tatuoinnin ottaja. Lähtökohtaisesti voi vaikuttaa siltä, että yllä mainitulla tavalla tekijänoikeuslain 12 § antaa tatuoinnin ottajalle oikeuden teettää tatuointi ulkopuolisella.

Tekijänoikeuslain 12 §:n 3 momentin mukaan tätä oikeutta ei kuitenkaan ole, jos kyseessä on taideteoksen jäljentäminen taiteellisin menetelmin. Tatuointi tehdään usein jäljentämällä kuva vapaalla kädellä, mikä todennäköisesti on “taiteellinen menetelmä”. Näin ollen yksityisen kopioinnin poikkeus ei näyttäisi soveltuvan tatuointitoimintaan.

Näyttökuva-2017-06-16-kello-12.35.16.png
Tatuointien oikeudelliset kysymykset artikkeli julkaistiin viestintäoikeuden vuosikirjassa 2017.

Seuraavassa osassa käsittelemme tatuoinnin tekijän ja ottajan oikeuksia tarkemmin. Artikkeli jatkuu 19.6.2017. Artikkelisarja pohjautuu viestintäoikeuden vuosikirjassa (2017) julkaistuun artikkeliin ”Tatuointien oikeudelliset kysymykset”. Kirjoittajina artikkelissa oli Herkko Hietanen, Hannu Hallamaa ja Jussi Kari.

Artikkelin jatko-osan löydät tästä.

Herkko Hietanen
Seuraa minua

Herkko Hietanen

Lakimies, osakas, kauppatieteiden tohtori, oikeustieteen maisteri at Turre Legal
Lakimies, jolla on 15 vuoden kokemus teknologia- ja mediaoikeudenkäynneistä, startup-yrityksistä ja IT-juridiikasta.
Herkko Hietanen
Seuraa minua