Scratch on MIT:n medialaboratorion ohjelmointikieli, joka ei vaadi aikaisempaa ohjelmointikokemusta. Ohjelmoinnin alkuun pääsee alle tunnissa lataamalla http://scratch.mit.edu sivulta ilmaisen ohjelmointialustan.
Ohjelmointi tapahtuu linkittämällä käskyjä ja grafiikka palapeliä muistuttavalla graafisella käyttöliittymällä. Jo muutamassa minuutissa kokematonkin käyttäjä onnistuu saamaan pelihahmot pyörimään ruudulla käskyjen tahdissa.
Jos pelien ohjelmointi tyhjästä ei innosta, voi käyttäjä ladata ja muokata mitä tahansa miljoonasta verkkosivuilta löytyvästä pelistä. Kaiken tämän mahdollistaa CC lisenssi. Järjestelmä pitää automaattisesti huolen, että alkuperäinen tekijä saa hänelle kuuluvan tekijäkunnian kun koodia käytetään uudelleen.
Scratchilla tuotetut pelit voi julkaista joko omilla verkkosivuillaan tai laittaa jakoon Scratch sivustoille. Scratch sivustolla julkaisu on ilmaista, mutta sivusto julkaisee vain ohjelmia, jotka on CC shareAlike lisensoitu. Sivustolla on noin puoli miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää, jotka ovat luoneet 17 miljoonaa skriptiä ja tuottaneet 6 miljoonaa kuvaa. 15 tuhatta uutta käyttäjää tutustuu Scratchiin kuukaudessa. Erityisen kiinnostavan ohjelmointialustasta tekee käyttäjien ikä. Käyttäjistä suurin osa on teini-ikäisiä ja sitä nuorempia. Scratch alusta on levinnyt erityisesti OLPC-100$-läppäreiden mukana lapsille.
Harvard Book storen omistaja Jeff Mayersohn kirjoitti Huffington post verkkolehdessä siitä miksi hän osti kirjakaupan aikana jolloin kirjabisnes näyttäisi keskittyvän Amazonin kaltaisten verkkokauppojen käsiin.
On September 29, we installed an Espresso Book Machine, which prints books in our store and has access to millions of titles, including the public domain works scanned by Google. In February, we implemented same-day delivery by bicycle. With these two pieces of technology, one very new, the other very old, we can hope to fulfill orders faster than Amazon and we can envision having an inventory whose breadth rivals theirs. Plus, as all that crazy shipping and destroying and warehousing disappear, we’ll have a cost advantage, too.
Perustelut ovat ihan hyviä. Toisaalta kyse ei ole niinkään kaupasta kuin valmistamisesta. Todellinen muutos on ollut kirjapainon pienentyminen ison kahvinkeittimen kokoiseksi. Tuotanto on tuotu lähelle kuluttajaa ja tämän on mahdollistanut on-demand valmistuksen. Tämä taas eliminoi logistiikan, varastoinnin ja kuljetukset minimiin. Näissä Amazon on loistanut. Yhdistettynä sähköisten public domain kirjojen saatavuus kirjapainon raaka-aineeksi ja se seikka että näitä kirjoja on kalliimpi ja hankalampi syöttää Amazonin Kindleen tuottaa suotuisan kilpailuasetelman kivijalkakaupoille.Toki kivijalkapainoilta puuttuu hitit ja tekijänoikeuden suojaamat teokset, mutta suurimman osan tuosta tarpeesta kattaa kirjakaupan normaali kustantajien painama valikoima.
Turre Legal counseled a consortium of Finland’s universities of applied science (aka. AMK) to create a digital repository for theses and research publications . The project adopted a joint Open Access mandate that means that annually 20.000 academic thesis and thousands of scholarly articles written by the staff of the AMK will be openly accessible online.
After 1 January 2010, the Universities of Applied Sciences will require all teachers and researchers who work at the universities to save a copy of their research essays that are published in scientific publications, or a university publication series, in the open electronic library, Theseus.
According to Harvard’s open access guru Peter Suber “This is, by far, the largest set of institutions to adopt a joint OA mandate.”
As a part of the project Turre’s partner Herkko Hietanen has been translating Creative Commons 3.0 licenses to Finnish legal system. The license translation and adoption is at its final stretches and waits for the CC headquarters’s approval. Theseus enables students and teachers to choose a Creative Commons license to their works if they so desire.
WIPO magazine julkaisi kirjoittamani artikkelin Wikimedian ratkaisusta siirtyä CC-lisenssin käyttäjäksi. Artikkeli kuvaa ongelmia joita massiivinen lukuisan tekijän yhteistyönä tehty sivusto kokee uudelleenlisensointitilanteessa.
Käytännössä Wikimedian miljoonat artikkelit jotka aikaisemmin käyttivät FDL-lisenssiä siirtyivät äänestyksen jälkeen käyttämään CC-By-SA 3.0 lisenssiä. Äänestyksessä joukko, joka edustaa murto-osaa kaikista Wikimedian jakaman tekijänoikeuden suojaaman materiaalin tekijöistä, asettui uudelleenlisensoinnin taakse. Joka tapauksessa lisenssimuutoksessa on useita kokkeja säätämässä yhtä ateriaa ja jotenkin tuntuu, että tämän aterian maksaa artisti. Free Software foundation kirjoitti uuden FDL-lisenssin, CC tarjoaa CC-By-SA -lisenssit, Wikimedian editorit äänestävät muutoksesta ja leimaavat teokset uusilla lisensseillä. Mitä tapahtui teoksen tekijälle? Häneltä ei välttämättä edes kysytä mitä mieltä hän on omaisuutensa käytöstä.
Muutoksen arkkitehdit puhuvat FDL-lisenssiin aikoja sitten otetusta “tulevat-lisenssit-yhteensopivuudesta”. Samanlainen lauseke on myös CC-lisensseissä. Nyt tämä tulevien lisenssien yhteensopivuus on viety kovin pitkälle. FDL uudistuu ja antaa kolmannelle osapuolelle (Wikimedia) oikeuden päättää otetaanko ulkopuolisen (CC) tahon kehittämä lisenssi koskemaan sekalaista joukkoa teoksia (mm. Wikipedia) joiden oikeuksia Wikimedia ei omista. Mielestäni asiasta ei ole keskusteltu riittävästi julkisuudessa ja Wikipedian lisensointiin voi liittyä odottamattomia ongelmia tulevaisuudessa. Eipä sillä, muutos oli tervetullut -vain tapa jolla se toteutettiin jätti toivomisen varaa.
Sain alkuviikosta N900 multimediatietokonepuhelimen testikäyttöön. Luuri ei ole sama kuin tällä viikolla toimitukseen lähtenyt tuotantoversio. Ohjelmisto on yli kuukauden vanha ja buginen. Silti luuri on vakaa ehkä ole saanut sitä kaatumaan vielä kertaakaan. Ohjelmiston keskeneräisyys näkyy patterin kestossa ja näytön herkkyyden säädöissä. Ilmeisesti näiden ominaisuuksien puutteet ovat lykänneet Nokian aikataulua luurin markkinoille tuomisessa. En ole yrityksistä huolimatta saanut GPS toimintoa päälle. Myös 3G surffaus on pätki New Yorkissa ja verkot tipahtelivat (T-mobile). Tosin tämä on yleistä joka puolella Yhdysvalloissa jossa verkot ovat reikäisiä.
Kokemuksia:
Näyttö on uskomattoman hieno. Paras näyttö mitä olen nähnyt missään mobiililaitteessa.
Näppäimistö on kätevä käytössä. Verrattuna iPodin virtuaalinäppikseen tekstin syöttö on luontevampaa.
Rovion pallonpyörityspeli on tosi hieno. Tetris, jota pelataan tökkimisnäytöllä kärsii näytön herkkyydenpuutteesta.
Näytön kosketuskäyttöliittymä on kaukana iPod/iPhone kosketusnäytöstä. Ihan sama voiko sitä käyttää hanskat päällä jos sitä ei voi käyttää ilman hanskoja. Toivottavasti ohjelmistopäivitys paikkaa selkeän puutteen.
Näytön kääntyminen on vähän omituinen. Puhelimella soitettaessa näyttö toimii pystytilassa. Muutoin se tuntuu olevan aina vaakatilassa.
Flash toimii moitteettomasti. Myös Flashvideot.
Selaimen käyttäminen on muutoinkin epä-mobiilimaista. Siis vaivatonta.
Näytössä on ilmeisesti läheisyys-sensori. Kun luurin laittaa korvaa vasten, sen valot sammuvat. Kun sen ottaa käteen valot syttyvät taas. Kiva pieni yksityiskohta. Kuka sinne korvaan valoa tarvitseekaan?
Näppäinlukkovipu on vähän hankalasti puhelimen pohjassa. Käytettyäni yli vuoden N96 luuria olen tottunut, että lukon saa pois (puhelimen) päältä. Tämä on myös ergonomisesti parempi paikka lukolle.
Patterin kansi on hankalasti irrotettavissa. Tosin harvoin sitä tarvitsee irrottaa. Patteri kestää normaalissa käytössä vähän yli päivän.
Otettu pimeässä ravintolassa N900 kameralla. Klikkaamalla alkuperäinen versio.
Suomessa keskustelupalstoilla N900 on leimattu kalliiksi. Samoin myös USAssa. Operaattorit eivät ole lähteneet Nokian kanssa kytkykauppaileemaan luuria mutta sen saa jenkkiamazonista noin 300 euron hintaan. Mielestäni se ei ole liikaa tämän hetken yhdestä parhaasta mobiiliraudasta joka tarjoaa näkymän Nokian tulevaisuudesta. Tällaisenaan softa ei vielä tyydytä, mutta jos softapäivitykset saapuvat helpostiasennettavana tasaisena virtana, tästä voi tulla käyttökelpoinen huvittelu- ja työkalu. Tämä vaatii että kehittäjäyhteisöt innostuvat kehitysalustasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Olen ymmärtänyt että luuri on suunnattukin kehittäjille, ja vasta seuraava Maemo luuri on kehittyneempi kansanmalli. Harmi että Nokia harrastaa devaajapuhelimia. Tuntuu että esimerkiksi N96 oli sellainen. Miljoona ominaisuutta jotka toimivat, mutta eivät virheettömästi.
Keskiviikkona tunsin eläväni käytettävyystestien käyttötapauksessa. Olin vieraassa kaupungissa ja halusin löytää ruokapaikan jonka nimen tiesin. Googlella löysin ravintolan uuden haaraliikkeen osoitteen, mutta sen jälkeen Google ja selain lopettivat yhteistyön. Karttasovellus sijoitti minut Washingtoniin, jossa verkko- tai GPS-paikannus ilmeisesti viimeksi toimi. Myöskään karttapalvelun hakupalvelu ei suostunut yhdistämään verkkoon. Onneton olo. Menin kahvilaan kysymään tietä ja sain Google-kartta haun jälkeen osoitteen jonka bongasin hotellista saamastani paperikartasta. -Luurilla olisi kaiken järjen mukaan pitänyt pystyä ratkaisemaan käyttötapaukseni useammalla eri tavalla ja sovelluksella. Ilman toimivaa verkkoyhteyttä se ei kuitenkaan onnistunut.
Nokian tarvitsee oikeasti tsempata palveluvalikoimaa. Muutoin Google ajaa ohi vilkuttamatta. Google Mapsin ajoohjeiden tuleminen ilmaiseksi puhelimeen muuttaa koko navigaatioteollisuutta. Samana päivänä kun Google ilmoitti ilmaispalvelusta TomTomin ja Garminin osakkeet lähtivät useamman kymmenen prosentin syöksyyn.
Google on myös ryhtymässä omavaraiseksi karttadatan osalta. Google kiertelee jo useamman auton voimin kaupunkeja keräten kuvien lisäksi karttadataa. Navteqin kauppa ei ehkä olekaan tulevaisuudessa kauhean fiksu. Toisaalta avoimet karttapalvelut kuten Open Street map tarjoavat kiinnostavia vaihtoehtoja kaupallisille palveluille. No ainakin Navteqin täytyy innovoida kovasti kilpaillakseen avointen palveluiden kanssa.
Muutoin suomalaiset CC lisenssit lähestyvät kovasti 3.0 versiota. Olen jumpannut julkaisuversiota CC juristien kanssa viimeisen viikon ajan. Näyttäisi, että tämän vuoden puolella *vihdoin* saadaan suomi CC 3.0 aikaan. Uusien lisenssiversioiden pitäisi ratkaista monta ongelmaa. Bonuksena saattaa tulla suomen-ruotsalaiset lisenssiversiot, jos aikataulut vain sallivat.
Kiinalainen tutkimusryhmä on julkaissut tosihienon demon remixaus ja mash-up ohjelmasta, joka tuntuu melkein liian hyvältä ollakseen totta. Ohjelmalla voi luonnostella haluamansa kuvan ja ohjelma hakee valokuvia avoimista kuvatietokannoista, arvioi niiden sopivuuden sekä leikkaa ja liimaa kuvat yhdisteyksi teokseksi.
MITissä on puuhailtu vähän samanlaisen hankkeen parissa jossa tietokoneelle opetetaan manuaalisesti piirtämällä mitä kuvassa on. Oma intohimoni olisi rakentaa videopalvelu jossa voisi musiikkiin yhdistää kuvia tagien perusteella. Ohjelmalla voisi sitten automatisoida esimerkiksi musiikkivideoiden tuotantoa. Vähän samaan tapaan kuin Jonathan Coulton teki musiikkivideon Flickrin CCkuvista muuta vuosi sitten
Onko markkinoilla tuotetta joka voisi automatisoida Jonathanin työn? Musiikkivideot eivät ole ainoa käyttötarkoitus tällaisella tuotteelle. Olisi hieno esimerkiksi nähdä Remixejä, joissa poliitikko selvittää talo(u)sotkujaan ryyditettyinä automaattisesti haetuilla randomkuvilla.
Tänään jaettiin taloustieteen Nobelpalkinnot. Palkinnon jakoivat Elinor Ostrom ja Oliver Williamson.
Luin jonkun verran Ostromin tutkimusta väitöskirjaani varten. Hesari tituleeraa häntä ympäristötaloustieteilijäksi. Sitä hän tosiaan on. Hänen tutkimuksensa on kuitenkin kovin lähellä lakimiesten kenttää. Ostromin tutkimus on nimittäin keskittynyt yhteisten luonnonvarojen tutkimukseen. Tosin hänen tutkimuksen lopputulokset pätevät helposti myös muuhun yhteisesti omistettuun omaisuuteen. Ostromin teoriat ovat olleet esimerkiksi James Boylen ja Yochai Benklerin töiden ja miksei Larry Lessigin ajatusmaailman taustalla. Yksi Ostromin keskeisimpiä ajatuksia on yhteisomistuksen tragedian välttäminen oikeanlaisilla instituutioilla.
The central question in this study, is how a group of principals who are in an interdependent situation can organize and govern themselves to obtain continuing joint benefits when all face temptations to free-ride, shirk, or otherwise act opportunistically. Ostromin yhteishallintaa koskevasta kirjasta.
Ostrom has challenged the conventional wisdom that common property is poorly managed and should be either regulated by central authorities or privatized. Based on numerous studies of user-managed fish stocks, pastures, woods, lakes, and groundwater basins, Ostrom concludes that the outcomes are, more often than not, better than predicted by standard theories. Nobelkomitean tiedotteesta.
Ajatellaan vaikkapa vapaita ohjelmistoja. Omistus on niissä tyypillisesti jakautunut ja hallinta yhteistä. Jotta vältetään vapaamatkustajaongelma, koodin lisensoimiseen on kehitetty erinäköisiä instrumentteja. Yhteishallinta on mahdollista ja hedelmällistä, mikäli se on hallittua. Hallinnan ei tarvitse olla keskusjohtoista. Riittää että kaikki pelurit kuitenkin kunnioittavat sääntöjä ja että rikkureiden rankaisemiseen on keinot.
Toinen palkinnon saaja professori Williamson on Wikipedian mukaan Ronal Coasen oppilaita ja on kantanut Coasen sytyttämää transaktioekonomian soihtua eteenpäin Berkeleyn yliopistossa. En ole hänen töihinsä perehtynyt -pitänee tutustua. Transaktiokustannukset ovat keskeisessä osassa avoimessa verkostoyhteiskunnassa. Työn monimutkaistuessa ihmiset joutuvat ostamaan toistensa palveluita ja oikeuksia. Tuottavan ja tappiollisen liiketoiminnan ero on usein toimivassa transaktioketjussa. Tähän kuuluu esimerkiksi kulut jotka syntyvät oikean kumppanin etsinnästä, sopimusten solmimisesta sekä niiden valvomisesta. Nämä ovat kuluja jotka tulevat siis itse tuotteen tai palvelun päälle. Perinteisesti korkeita transaktiokuluja on pyritty alentamaan yrityksillä. Yritykset toimivat yhteisen päämäärän eteen ja teorian mukaan erilaisten toimintojen kokoaminen yhden yrityksen sisälle laskee transaktiokuluja alas. Viime aikoina tästä trendistä on lipsuttu kun yritykset pyrkivät ulkoistamaan kaikki ydinliiketoiminnan ulkopuoliset tehtävät. Ymmärtääkseni Williamsonin tutkimuksen perusta on ollut tutkia miten jatkuvat liikesuhteet vaikuttavat transaktiokuluihin. Kertasopimuksissa on oletettavasti korkeammat kulut kuin jatkuvalla yhteistyöllä jossa osapuolilla on tarve turvata myöhemmät kaupat. Oikeustieteessä tätä ilmiötä kuvataan lojaliteetilla ja se on nivottu esimerkiksi vakuutus-sopimusten tulkitaoppeihin.
Obama oli iloinen vaikka vähän odottamaton valinta, mutta hatun nosto Nobelkomitealle taloustieteen palkituista
Teoston ruotsalainen sisarjärjestö STIM tarjoaa tekijäasiakkailleen mahdollisuuden lisensoida ei-kaupallisilla CC lisensseillä. STIM seuraa tanskalaisen KODAn ja hollantilaisen Buman esimerkkiä. Saa nähdä milloin Teosto rohkaistuu. Tilausta näyttäisi tällaiselle rinnakkaislisensoinnille olevan. Toisaalta Teosto on sen verran jähmeä, että sääntöjen ja asiakas-sopimusten muutamisessa menee useita vuosia vaikka tahtoa löytyisikin.
STIM first in Sweden with Creative Commons licence
STIM, the Swedish Performing Rights Society, is the first rights
organisation in Sweden to offers its members the opportunity to sign
a so-called Creative Commons licence (CC) for a trial two-year
period. The licence enables creators to release individual works for
non-commercial use.
“STIM is a listening, modern and solution-oriented organisation,”
says Ingrid Herrström, head of STIM’s member services. “We’ve come
to realise that there’s a demand for CC licences amongst some of our
members. We do what our members want us to do, and so we’ve reviewed
our agreements and decided that we can try it out to see how it
works. STIM doesn’t want to get in the way of our members if they
work in certain ways.”
This CC licence allows a STIM member to choose which songs are to be
freely usable by a charity gala or in a non-commercial blog, for
example.
However, there is much that a creative musician should bear in mind
when using this licence model. A CC licence is permanent and cannot
be cancelled. STIM can therefore not resume its monitoring
activities in non-commercial contexts, as defined by the CC.
“If a creative work covered by a CC licence goes on to become a hit,
it can be difficult to obtain royalties from its use and
reproduction in commercial contexts as well,” says Ms Herrström. “It
will also be difficult to define non-commercial use and, in each
case, distinguish it from commercial use.”
For further information, please contact:
Ingrid Herrström, head of Member Services, tel: +46 (0)8-783 88 88
Susanne Bodin, head of Communications, tel: +46 (0)8-783 88 18
Unkari otti valtion haltuun tekijänoikeuksia sosialistisen vallan aikana. Suuri osa elokuvien tekijänoikeuksista esimerkiksi kuuluu valtiolle. Kun oikeudet ovat yksissä käsissä lisensointi, joko maksua vastaan tai ilmaiseksi, luulisi olevan helppoa. Ongelmaksi kuitenkin on koitunut se, että kun valtio on lain nojalla ottanut haltuunsa tekijänoikeuksia se ei ole saanut esimerkiksi oikeuksia Internet-levitykseen. Valtion katalogissa on runsaasti vanhoja töitä joiden oikeudenomistajilla ei ole ollut syytä pitää huolta oikeuksistaan. Näin ollen teosten tekijät ovat vaipuneet unholaan. Heidän löytämisensä on hankalaa. Unkari on lähtenyt korjaamaan asiaa ja säätänyt orpoteoksista lain.
Laissa säädetään lisenssijärjestelmä, jossa unkarin patenttitoimisto antaa kohtuullista lisenssimaksua vastaan käyttäjälle, joka on tutkinut huolellisesti eikä ole löytänyt oikeudenhaltijaa, lisenssin. Lisenssi on rajoitettu lisenssinsaajan omaan käyttöön, jota ei voi alilisensoida, teokseen ei saa tehdä muutoksia, teoksia saa jakaa vain Unkarissa ja lisenssi on voimassa maksimissaan 5 vuotta. Patenttitoimisto alkoi jakamaan lisenssejä eilen.
Lisenssin hakijan tulee osana lisenssinhakuprosessia antaa patenttitoimistolle kaikki tiedot mitä teoksesta on löytynyt. Tekijää tulee etsiä Googlella, tekijänoikeusjärjestöjen tietokannoista ja mahdollisesti jopa mainoksella lehdessä.Kiinnostavaa nähdä mihin huolellisen haun suorittamisen raja asetetaan.
Käsittelymaksu on kaupalliselle käytölle 300 euroa ja ei-kaupallinen noin 100 euroa. Patenttitoimisto määrittelee lisenssimaksun erikseen. Kaupalliseen käyttöön lisenssin hankkiva lisenssinsaajan tulee tallettaa tämä lisenssisumma toimiston tilille. Ei kaupalliset lisenssinsaajat saavat lisenssihintalapun, mutta heidän ei tarvitse maksaa lisenssimaksua ennen kuin oikeudenhaltija löytyy. Erikoinen järjestelmä…
Unkarin lainsäädäntö on askel oikeaan suuntaan. On kuitenkin vähän erikoista, ettei unkarilaisia teoksia voi lisensoida ulkomaiseen Internet levitykseen. Unkari on kuitenkin maa jossa todennäköisesti tiedetään eniten unkarilaisista teoksista ja jossa niistä välitetään. Teokset ovat suurimmaksi osaksi omituisia ja kaupallisesti vähämerkityksellisiä, mutta tärkeä osa unkarin kansanperintöä.
