Oikeudenkäynnin päättymisestä on nyt kulunut jokseenkin vuorokausi.
Väsymyksen lisäksi päällimmäisenä tunteena on tyytyväisyys siitä, että tässä oikeudenkäynnissä syytetyillä oli resursseiltaan riittävä puolustus huomioiden tapauksen merkittävyys (enkä tarkoita tällä missään tapauksessa vain omia asiakkaitamme vaan nimen omaan kokonaisuutena). Nähdäksemme pystyimmekin tiimityönä kyseenalaistamaan kaikki syyttäjän esittämät väitteet niin täydellisesti, että kokonaan vapauttava tuomio ei olisi todellakaan yllätys. (Tässä kohtaa pitää esittää erityiset kiitokset Legistumin tiimille ja VT Heikki Pietinalholle, jotka olivat aktiivisesti mukana kaikki oikeudenkäynnin neljä päivää.)
Osaltaan vapauttamista tukee viimeisen päivän loppussa sattunut mielenkiintoinen episodi, jossa syyttäjä tiputti syytteet yhdeltä ylläpidosta syytetyltä henkilöltä. Syynä tähän oli todistusaineiston puuttuminen ko. henkilön tekemistä ylläpitotoimista. Syyttäjä aikoi alkuun kuitenkin jättää syytteet voimaan käyttäjänä toimimisen osalta, mutta koska hänellä ei ollut näyttöä mistään yksittäisistä jaetuista tiedostoista (vain datamääristä), syyteoikeutta oli hieman vaikea perustella (täsmällisesti ottaen ko. syytetty oli myöntänyt hakeneensa aikuisviidettä palvelusta ja syyttäjä esitti ensin erittäin tärkeää yleistä etua syytteen nostamisen perusteeksi – ahem..) ja syyttäjä päätyikin pudottamaan syytteen myös tältä osin.
Miksi tämä on sitten merkittävää -> syyttäjällä ei ole juuri sen enempää näyttöä muidenkaan ylläpidosta syytettyjen henkilöiden osalta kuin niissä vähemmistössä olevissa tapauksissa, jossa ko. henkilöt ovat laittaneet torrent-linkin palveluun.
Näin lopppuun täytyy vielä mainita, että tapauksessa henkilökohtaisen vaikutuksen teki käräjätuomari Nurmen tyylikäs ja kuivan humoristinen prosessijohto. Erittäin laaja tapaus saatiin vietyä hyvässä hengessä läpi suunnitellun aikataulun läpi niin, että mitään olennaista ei jäänyt esittämättä. Tuomari myös huolehti erinomaisesti syytettyjen oikeusturvan toteutumisesta niissäkin tapauksissa, joissa heillä ei ollut edustusta (ml. ko. vapautettu ylläpitäjä).
Puolustuksen lakimies Mikko Välimäki kantaa yli 3000 sivun esitutkinta- ja todistelumateriaalia Turun käräjäoikeuden edessä.
(kuva Herkko Hietanen)
Tuomioistuin antaa päätöksen jutusta kansliapäätöksenä 26.10. Aika on poikkeuksellisen pitkä, mutta ei juttukaan ole siitä yksinkertaisimmasta päästä.
Tuomarikokoonpano oli 2+3, eli kaksi ammattituomaria ja kolme lautamiestä. Puheenjohtajana toiminut käräjätuomari Nurmi hoiti prosessin johtamisen mallikkaasti. Hänen kommenttinsa ja kysymykset myös osoittivat, että hän pysyi hyvin kärryillä ja ymmärsi mistä tapauksessa oli kysymys. Lautamiehistä kaksi oli miehiä (n. 30 vuotias, ja 50+) sekä yksi nainen (keski-ikäinen). Lautamiehet eivät juuri tehneet kysymyksiä. Heidän mietteistä oli vaikea arvioida. Epäilen, että kaksi ammattituomaria vaikuttavat voimakkaasti siihen miten juttu ratkaistaan.
Finreactorin palvelin on matkustanut ympäri maailmaa. Reactroin kanadan palveluntarjoaja Bill tilittää blogissaan tuntojaan ja suhteistaan ylläpitäjien kanssa.
Santo, oh yes… dear Santo. I wrote an article about him a long time ago. Santo pretended to be gay to me in order to gain my “control” so he could in return control Finreactor. I never in my life thought someone could be as rotten as this, but he is truly a rotten person and he has No business whatsoever being involved in any kind of management or administration position on anything. He simply hasn’t grown up enough and quite frankly I doubt he ever will. The entire time he’s been with finreactor which has been a long time, he has done nothing but tell me how to do my job.
Huh! Meno on ollut kulisseissa melko värikästä. Santo ei muuten ollut syytettynä Turussa nuoren ikänsä takia. Ajatella, että Suomen tekijänoikeudellisesti kiistellyimmän palvelun puikoissa näyttäisi olleen ala-ikäinen sosiaalinen hakkeri. Saman kaverin kryptattua kovalevyä poliisit yrittivät turhaan saada auki. Ennustaisin hänelle uraa tietotekniikka-alalla.
Myöhemmin Bill toteaa:
Finreactor in my eyes now has been one major disaster and I’m quite frankly glad to see it go. I know without my protection they will probably end up failing on the server because none of them have a clue as to what to do to make it run. They’re basically holding a Linux for Dummies book and poking at he server with a screwdriver. They also no longer have my protection of the server and domain being in my name.
Enpä usko, että ystävällinen palveluntarjoaja olisi auttanut kun poliisi rynnistää palvelinhuoneeseen tekemään ratsiaa.
Tänään vuorossa oli pelkästään Legistum Oy:n asiakkaita. Yrityksen juristit olivat olleet seuraamassa oikeudenkäyntiä alusta asti, minkä vuoksi asioiden kertaamista ei tarvittu vaan voitiin keskittyä olennaiseen.
Mitään uutta tapauksesta ei tänään noussut esiin, joten päivä oli varsin puuduttava. Muutama kommentti sentään sai oikeussalin nauramaan eli tänään mm. kuultiin toistaiseksi paras vastaus kysymykseen, mitä hyötyä palvelusta oli tullut (“Turun matka”).
Osaltaan huvittavaa oli myös seurata oikeudenhaltijoiden epätoivoista taistelua HE 28/2004:ää vastaan (jossa todetaan yksiselitteisesti, että vertaisvertaisverkoilla ei ole ansiotarkoitusta). Aikaisempina päivinä he olivat argumentoineet, että oikeus ei saisi lukea ko. tekstiä, koska “se on tarkoitettu vain uuden lain tulkintaan”. Kyseisessä kohdassa kuitenkin kuvataan nimenomaisesti olemassa olevaa oikeustilaa, minkä puolustus teki hyvin selväksi useammassakin kommentissa. Tänään vuorossa oli sitten argumentti, että koska ko. kappale alkaa sanoilla “perustelusti voidaan sanoa” (mitä argumentin esittänyt juristi kuulemma käyttää silloin kuin asia on todellisuudessa epäselvä), kyseessä on vain ko. lainkohdan markkinointi eduskunnalle ja näin siitä ei tulisi välittää. Hoh.
Niin, tänään saatiin sentään yksi uusi vahvistus esitutkinta-aineiston puutteista. Ns. snatches-luku tiedetään vain koko järjestelmän osalta ja jopa poliisin asiantuntijatodistajan mukaan on täysin mahdollista, että torrent-tiedostot palveluun laittaneet henkilöt eivät ole itse “uppineet” edes yhtä kopiota tiedostosta. Näin syyttäjä ei kykene yksilöimään luotettavasti yhtään tekijänoikeuden loukkausta, minkä pitäisi kaataa kaiken järjen mukaan käyttäjäpuolen laajennus syytteestä. Tulemme tuomaan tämän pienimuotoisen “pommin” esille vielä omien asiakkaidemme puolesta huomisessa loppulausunnon jatkossa.
Olen useampana vuonna ollut mukana järjestämässä open mind seminaaria. Myös tänä vuonna tapahtumaan on saatu todella kova joukko puhujia:
Openmind 2006 tuo Suomeen huippupuhujia Googlelta, Magnatunesta, Wikipediasta, Trolltechista, Nokialta, IBM:ltä, Liferaylta ja Novellilta. Ohjelma on jaettu kahdelle päivälle; TechDay 24.10 ja BizzDay 25.10 tuovat uusinta tietoa kansainvälisiltä kentiltä tekniikan, liiketoiminnan ja open median alueilta. Rekisteröinti on nyt auki, joten varaa paikkasi pikaisesti, paikkoja rajoitetusti!
Rekisteröityminen ja ohjelma: www.openmind.fi
Eipä tästä seminaari parane. Osallistumismaksukin on todella kohtuullinen (muistaakseni n. 200€).
Toinen Finreactor-päivä ei tuonut isoja yllätyksiä. Ehkä mielenkiintoisin tieto oli, että FlatOut-pelin takana oleva yritys oli ainoa taho, joka oli lähestynyt ylläpitoa toivomuksella materiaalin poistamisesta. Kukaan paikalla olleista oikeudenhaltijoista ei siis ollut vaivaitunut etukäteen pyytämään materiaalin poistamista vaan ensimmäinen yhteydenotto tehtiin sitten suoraan poliisin kautta.
Tästä tuli väkisinkin mieleen, soveltuisikohan lain tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta 5.6.2002/458 15 § analogian pohjalta tapaukseen:
Vastuuvapaus tietojen tallennuspalveluissa
Kun tietoyhteiskunnan palvelu käsittää palvelun vastaanottajan (sisällön tuottaja) toimittamien tietojen tallentamisen tämän pyynnöstä, palvelun tarjoaja ei ole vastuussa tallennettujen tietojen sisällöstä tai välittämisestä, jos hän toimii viipymättä tallentamansa tiedon saannin estämiseksi:
1) saatuaan tietoonsa sitä koskevan tuomioistuimen määräyksen taikka, jos kysymyksessä on tekijänoikeuden tai lähioikeuden loukkaaminen, saatuaan 22 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen;
2) saatuaan muuten tosiasiallisesti tietoonsa, että tallennettu tieto on ilmeisesti rikoslain (39/1889) 11 luvun 8 §:n taikka 17 luvun 18 tai 18 a §:n vastainen.
(9.7.2004/655)
Nopeasti miettien tuntuisi kyllä oudolta, että materiaalin pysyminen käyttäjien koneella voisi johtaa ankarampaan vastuuseen kuin sen säilyttäminen palvelun palvelimella. Mielipiteitä?
***
Herkko onkin ehtinyt jo bloggaamaan aiheesta, mutta toinen varsin mielenkiintoinen yksityiskohta tapauksessa on, että poliisi ei ole mitenkään lähtenyt tarkistamaan jaetun materiaalin sisältöä vaan on luottanut oikeudenhaltijoiden ilmoitukseen asiasta. Koko esitutkinnan aikana asiaa ei sivuttu mitenkään vaan oikeudenrikkomusta pidettiin ilmeisesti ilmeisenä. Tästä seuraa kuitenkin hyvin mielenkiintoinen johtopäätös: vaikka poliisi piti selvänä, että verkossa tapahtui heidän omien sanojensa mukaan *massiivinen* tekijänoikeudenloukkaus, he eivät tehneet alkuun mitään sen pysäyttämiseksi. Sen sijaan ennen palvelun sulkemista tapauksen esitutkintaan käytettiin kolme kuukautta, jonka aikana ylivoimainen valtaosa tapauksen pohjana olevasta (_väitetystä_) 3.5 miljoonan euron vahingosta syntyi. Luulisi, että oikeudenhaltijat olisivat raivoissaan, mutta jostain kumman syystä näin ei kuitenkaan ole..
Postasin tän kommenttina jo digitodayn blogiin mutta pannaan nyt tännekin.
Siis syyttäjän logiikka noissa käyttäjäkeisseissä menee:
- Pannut linkin jakoon (todiste löytyy = screenshot torrentista jossa näkyy postannut käyttäjätunnus)
- Kopiomäärä koko järjestelmässä tuon linkin takana olevalle tiedostolle (todiste löytyy = snatch luku)
Hävinneiden keissien puolustus ei ole kyennyt horjuttamaan syyttäjän argumentointia vaikka se ei ole mielestäni ollenkaan mahdotonta:
- Fakta: on mahdollista että linkin postanneen koneella ei ollut linkattua tiedostoa (todisteet puuttuu = poliisi ei ole listannut käyttäjien koneelta kuin torrentit)
- Juridinen pointti: käyttäjä ei vastuussa muiden teoista vaikka olisi tieten antanut teoskappaleen toiselle kopioitavaksi ja levitettäväksi (mm. KKO 1996:43)
Eilen Turussa kävi selväksi, ettei poliisi ollut ladannut Finreactorista itse tiedostoja. Pitkät tiedostolistat saattoivat sisältää mitä tahansa. Poliisi luotti “sosiaaliseen järjestykseen” jolla ylläpito ja käyttäjät karsivat jaetuista tiedostoista epäkelvot pois. Saa nähdä pitääkö tuomioistuin näytettynä, että tuo lista on tarkka.
Poliisiratsiat alkoivat kun poliisien teknisen tutkinnan käyttämä tunnus oli potkaistu pois palvelusta. Poliisien surffaus Finreactorissa kesti 29.9-14.12. jonka jälkeen aamuiset ratsiat ympäri Suomea alkoivat.
Poliisi otti hallintaan samalla myös Hollannissa sijainneet palvelimet joiden lokitietoja syyttäjä esitteli ylläpitäjien edessä. Lokitiedostoista selviää kommenttien luonne, käyttäjien statuksen muuttamiset jne. Syyttäjän tarkoituksena on esittää, että ilman ylläpidon toimia oikeudenloukkausta ei olisi tapahtunut. Oikeudellinen päättely ei mene näin. Teon estyessä yhden tekijän poistamisella ketjusta ei välttämättä tarkoita, että tämä ketjun lenkki olisi rikosoikeudellisesti syyllinen tekoon. Veitsitehtaiden lakkauttaminen säästäisi monen suomalaisen hengen. Silti Fiskars ei ole syyllinen Nykäsen ja kumppaneiden sekoiluihin.
Ensimmäinen päivä on takana. Salissa nähtiin muutamia yllätyksiä ja retoriikka puolin ja toisin. Syyttäjä aloitti pudottamalla pommin. Alkuperäisistä syytteistä poiketen hän tarkensi syytteen koskemaan myös ylläpitäjien itse jakamia tiedostoja. Syytetyille toimitetussa syytteessä oli teoksi mainittu kappaleen valmistus ja yleisön saataville saattaminen yhdessä käyttäjien kanssa. Puolustuksen älähdettyä tästä, oikeus antoi välipäätöksen jolla syyttäjän “syytteen tarkennukseen” suostuttiin. Mielestäni tällaisten muutosten tekemisen pääkäsittelyssä on huonoa käytöstä syyttäjältä.
Täältä löytyy ainakin vielä uutinen jossa kuvaa käsittelysalista.
Oikeudenkäynnin aluksi pyysimme välipäätöksen, jotta tiedämme mitä asia koskee. Turussa käsitellään päätöksen mukaan kahta kysymystä (ehdotimme rajausta vain kohtaan 1):
1. Ylläpitäjien vastuuta; sekä
2. Jokaisen ylläpitäjän vastuuta käyttäjänä
Päivän aikana kuultiin syyttäjän ja asianomistajayhtiöiden lakimiesten vaatimukset, meidän puolustuspuheenvuoromme sekä otettiin vastaan todistelu vastaajilta sekä poliisin teknisiltä asiantuntijoilta. Tiistaina todistamassa kävi yhdeksän vastaajaa. Keskiviikosta perjantaihin todistamassa käyvät loput vastaajat.
Ylläpidon vastuussa argumenttimme lähtee siitä, että käyttäjien suorittama tiedostojen jakaminen on erotettava selkeästi trackerin ylläpidosta. Trackeristä eivät liiku tiedostot vaan linkit. Tekijänoikeudellista vastuuta ei voi lain 2§:n mukaisesti ulottaa muuhun kuin tiedostojen kopiointiin tai levitykseen eikä Suomen oikeudessa tunneta ns. välillistä vastuuta tekijänoikeuden loukkauksesta. Toisekseen pyrimme osoittamaan, että kyse on spontaanista harrastustoiminnasta vailla voiton tavoittelua eikä tarkoituksena ole asianomistajien liiketoiminnan vahingoittaminen. Toiminnan järjestäytymättömyydestä kertoo se, että vastaajat tapasivat toisensa oikeudenkäynnissä ensimmäistä kertaa eivätkä edes tunteneet toistensa nimiä. Syyttäjä ja asianomistajien juristit pyrkivät esittämään tilanteen niin, että ylläpito oli järjestelmällistä, laajamittaista ja välttämätöntä 10 000 käyttäjän tiedostojenjakokanavan toiminnalle. Lisäksi he korostivat vastaajien tietoisuutta palvelun avulla tapahtuvasta luvattomasta tiedostojen levittämisestä.
Käyttäjän vastuussa pyrimme osoittamaan, että todisteet eivät riitä. Poliisin todistaja vahvisti, että yksittäiselle käyttäjälle ei voida kerätyistä todisteista tehdä listaa tiedostoista, jotka tämä on kopioinut tai jakanut. Käyttäjiltä takavarikoitujen tietokoneiden kiintolevyltä on listattu ainoastaan torrentit, ei itse musiikki- elokuva- tai ohjelmistotiedostoja. Järjestelmästä on saatu numeroarvoja jaetuista datamääristä mutta datan sisällöstä ei ole tietoa ja lisäksi tuli selväksi, että jaetun datan määristä kertovia numeroita oli peukaloitu. Syyttäjä ja asianomistajien juristit pyrkivät esittämään asian niin, että tiedostojen jakomääristä on olemassa lukuja, joiden luotettavuus on riittävä sanktioiden langettamiselle ja mittaamiselle. Syyttäjä esitti listauksia siitä, mitä tiedostoja järjestelmän kautta on mahdollisesti jaettu ja muutamia yksittäisiä kuvakaappauksia tietyllä hetkellä jaetuista tiedostoista sekä trackeriin lähetetyistä torrenteista.
Oikeudenkäynnin lopputulosta on aivan mahdotonta ennustaa tässä vaiheessa. Me vaadimme kaikkien syytteiden hylkäämistä ja valtiota korvaamaan mahdolliset vapauden menetykset sekä tietokoneiden arvonalennukset takavarikoiden johdosta. Syyttäjä vaati tuntuvia sakkoja + ehdollista vankeutta ja asianomistajien juristit pysyivät tiukasti miljoonavaatimuksissaan. Tuomio annetaan 26.10.2006.
Tässä yksi dummy-versio kirjallisesta vastauksestamme syytteeseen ja asianomistajien vaatimuksiin.
