Turre Legal

Valokuva ei ole vapaata riistaa, sanoo EU-tuomioistuin

EU-tuomioistuimen tuomio uutisoitiin mullistavana, vaikka se oli itsestäänselvyys. Toisen valokuvaa ei saa kopioida ja käyttää luvatta.

EU-tuomioistuin julkaisi eilen 7.8.2018 lehdistötiedotteen ratkaisustaan, joka vaikutti olevan merkittävä valokuvien tekijänoikeutta koskeva tuomio. Suomalainen media Helsingin Sanomia myöten uutisoi tapauksesta, mikä sai sen vaikuttamaan entistä merkittävämmältä.

Useat valokuvausta harrastavat tuttavani, kaverini ja ystäväni tulivat kysymään minulta, mitä tämä merkittävä ennakkotapaus käytännössä tarkoittaa.

Minä kerron:

EU-tuomioistuimen päätös ei sisältänyt oikeastaan mitään uutta. Se kertoo vain, että tekijänoikeudella suojattuja teoksia ei saa kopioida ja levittää lainvastaisesti ilman oikeudenhaltijan lupaa.

Tapauksessa C-161/17 (Land Nordrhein-Westfalen v. Dirk Renckhoff) oli kyse valokuvaaja Dirk Renckhoffin ottamasta valokuvasta ja sen tekijänoikeuksista. Renckhoff oli antanut eräälle internetin matkailusivustolle luvan julkaista ja käyttää hänen ottamaansa valokuvaa nettisivullaan. Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa sijaitsevan Waltropin yläasteen oppilas oli ladannut Renckhoffin ottaman kuvan tietokoneelleen ja käyttänyt sitä kouluesitelmänsä kuvituksena. Waltropin yläaste oli julkaissut oppilaan esitelmän omilla nettisivuillaan.

Renckhoff haastoi Nordrhein-Westfalenin osavaltion Saksassa oikeuteen tekijänoikeusloukkauksesta ja vaati tuomioistuinta kieltämään hänen valokuvansa kopioinnin ja 400 euron vahingonkorvauksia.

Renckhoffin mukaan hän oli antanut oikeuden kuvan käyttöön vain mainitulle matkailusivustolle ja että hänen ottamansa kuvan käyttö koulun sivuilla loukkasi hänen tekijänoikeuttaan.

Saksan liittovaltion tuomioistuin pyytää EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua

Saksan liittovaltion tuomioistuin pyysi asiassa EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua. Oliko kyseessä yleisön saataville saattaminen (”communication to the public”) EU:n tekijänoikeusdirektiivin tarkoittamassa mielessä, kun kuva oli jo sen kuvaajan luvalla julkaistu matkailusivustolla kaiken kansan nähtäväksi ilman erityisiä teknisiä suojauksia, ts. loukkasiko kuvan käyttö koulun sivuilla Renckhoffin tekijänoikeuksia?

EU-tuomioistuin vastasi myöntävästi. Kyseessä oli tekijänoikeuden loukkaus.

EU-tuomioistuin totesi, että mikäli kolmas osapuoli käyttää tekijänoikeudella suojattua teosta ilman oikeudenhaltijan lupaa (tekijänoikeusdirektiivissä mainitut poikkeukset ja rajoitukset huomioiden), kyseessä on tekijänoikeuden loukkaus.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa matkailusivustolta oli ladattu tekijänoikeudella suojattu valokuva, joka oli sitten ladatattu koulun sivuille. Tämä oli EU-tuomioistuimen mukaan yleisön saataville saattamista:

”–the posting — of a photograph — must be treated as ’making available’ and therefore, an ’act of communication’

EU-tuomioistuin vielä totesi, että jos tekijänoikeudella suojattu teos ladataan ilman sen oikeudenhaltijan lupaa toiselle nettisivulle kuin missä tämä teos on alun perin julkaistu oikeudenhaltijan luvalla, teos saatetaan uuden yleisön saataviin (”new public”). Tällaisessa tilanteessa teos saatetaan sellaisten henkilöiden saataviin, joita oikeudenhaltija ei voinut ottaa huomioon, kun hän antoi luvan teoksen julkaisuun ensimmäisellä nettisivulla.

Ei yllätystä: valokuva on tekijänoikeuden suojaama

Tapaus ei todennäköisesti yllättänyt yhtäkään tekijänoikeusjuristia.

Valokuvat ovat tekijänoikeudella (tai yleisemmin valokuvan lähioikeuksiin kuuluvalla valokuvaoikeudella) suojattuja teoksia. Suomen tekijänoikeuslain 2 §:n mukaan tekijänoikeus tuottaa oikeuden valmistaa teoksesta kappaleita. Teoksen kappaleet ovat siis kopioita teoksesta.

Tekijänoikeuslain 2 §:n mukaan tekijänoikeus tuottaa myös oikeuden määrätä teoksen saattamisesta yleisön saataviin. Saataviin saattamisena pidetään myös teoksen välittämistä yleisölle siten, että yleisöllä on mahdollisuus saada teos valitsemastaan paikasta valitsemanaan aikana. Jos teos on saatavissa Internetistä, kyse on välittämisestä yleisölle.

Tapauksessa oli kyse siitä, että henkilö, jolla ei ollut oikeutta valokuvaan, oli kopioinut valokuvan eli valmistanut siitä kappaleen. Sitten henkilö oli ladannut tästä kuvasta kopion nettiin ihmisten saataville.

Kun oppilaalla ei ollut näihin toimiin valokuvaajan lupaa, hän loukkasi kuvaajan tekijänoikeutta.

Niin: tekijänoikeuslain ytimessä on se, että toisten teoksia ei saa kopioida tai levittää ilman teoksen oikeudenhaltijan lupaa. Tätä yksinkertaisempaa ohjetta tekijänoikeudesta ei juuri voi antaa.

Valokuva ei ollut sitaattioikeuden perusteella sallittu

Sitaattioikeus antaa oikeuden ottaa toisen julkistetusta teoksesta lainauksia hyvän tavan mukaisesti tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Olisiko sitaattioikeus voinut soveltua Renckhoff-tapaukseen? Ei olisi.

Sitaattioikeuden kannalta on oleellista, että teosta kommentoidaan tai että teoksen käyttäminen on oleellista tiettyjen teoksessa käytettyjen ratkaisujen havainnollistamiseksi.

On esimerkiksi sallittua ottaa musiikkiaiheiseen esitelmään katkelmia musiikkikappaleista, jos musiikkikappaleella on tarkoitus havainnollistaa vaikkapa tietyn säveltäjän tyypillisiä sointukulkuja 1930-luvulla. Sen sijaan ei ole sallittua käyttää samaa katkelmaa pelkkään tunnelmanluontiin.

Tieteellisissä teksteissä on tyypillistä lainata muiden tieteentekijöiden kirjoituksia, joissa esitettyjä teorioita sitten omassa tekstissä kommentoidaan. Ei kuitenkaan ole sallittua lainata muiden teksteistä katkelmia ihan muuten vaan.

Elokuvasta voi näyttää kohtauksen, jos tarkoituksena on kommentoida kohtauksen ohjauksellisia ratkaisuja, leikkausta, näyttelijäntyötä jne. Elokuvasta ei kuitenkaan sitaattioikeuden perusteella saa näyttää kohtausta ihan vain siksi, että ”se on tosi siisti kohtaus”.

Tapauksessa Renckhoffin valokuvan käyttäminen olisi voinut olla sitaattina sallittu, jos kouluesitelmä olisi koskenut esimerkiksi valokuvaamista ja Renckhoffin valokuva olisi ilmentänyt jotain tietynlaista valokuvaustyyliä, mitä sitten esitelmässä olisi kommentoitu. Tuomioistuimen julkaisu antoi kuitenkin ymmärtää, että Renckhoffin valokuvaa olisi käytetty vain ”mausteena”. Kun valokuvan käyttämiseen ei siten ollut sitaattioikeudellista tarvetta, ei sitaattioikeus voinut soveltua tapaukseen.

Valokuvan tekijänoikeus suojaa kuvaa kaikelta lainvastaiselta käytöltä

Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi jutun sillä kärjellä, että ”toisen valokuvia ei saa käyttää edes kouluesitelmissä”.

No ei saa. Vaikka tekijänoikeuslaissa on poikkeuksia opetuskäyttöä ja yksityiskäyttöä ja yksityiskopiointia varten, ei tekijänoikeuslaissa juuri ole säädetty poikkeuksia sillä perusteella, että ”kouluesitelmissä käyttäminen onkin ok”.

Sillä ei myöskään ollut väliä, että valokuvan pystyi lataamaan matkailusivustolta eikä siinä ollut käytetty teknisiä rajoituksia. Tekijänoikeus suojaa teosta silloinkin, kun teoksen käyttöä ei ole teknisesti rajoitettu.

Kuten totesin, tapaus ei ollut oikeudellisesti merkittävä ja se sai aivan liikaa julkisuutta siihen verrattuna.

Toisen teoksia ei saa kopioida ja levittää lainvastaisesti ilman teoksen oikeudenhaltijan lupaa.

Oikeudellisesti Renckhoff-tapaus on jotakuinkin samaa tasoa kuin että ”jos toista ihmistä lyö naamaan ilman tämän henkilön lupaa, kyseessä on pahoinpitely” tai että ”jos ajaa 80 km/h nopeusrajoitusalueella 100 km/h, kyseessä on ylinopeus”. Ruoho on vihreää ja vesi on märkää.

Lisää tekijänoikeuksia koskevia artikkeleitamme löydät täältä: Tekijänoikeus.