Tekoälysäädös (AI Act) – tuliko tekoälyn sääntely nyt voimaan?

Syksyllä 2023 on käyty ns. kolmikantaneuvotteluja eli trilogeja EU:n tekoälysäädöksen (AI Act, myös tekoälyasetus) sisällöstä. Kevään europarlamenttivaalien lähestyminen on tehnyt neuvotteluaikataulusta erittäin tiukan. Pääsivätkö neuvosto ja parlamentti sopuun säädöstekstistä? Millainen kompromissi saatiin aikaan? Miten yrityksen kannattaa nyt toimia?

AI Act etenee …mitä seuraavaksi tapahtuu?

Lainsäätäjät rakensivat yhteisymmärrystä pala palalta

Ennen viimeistä trilogi-tapaamista yhteisymmärrys oli julkisuudessa esiintyneiden tietojen perusteella saavutettu mm. seuraavista seikoista:

  • Tekoälyä säänneltäisiin riskiperusteisella mallilla, jossa keskitytään tekoälyn käyttökohteisiin
  • Riskiperusteisessa mallissa on: 
    • kokonaan kielletyt käyttökohteet, 
    • tiukasti säännellyt suuririskiset käyttökohteet, 
    • läpinäkyvyysvelvoitteita sisältävät vähäriskiset käyttökohteet ja 
    • sääntelyn ulkopuolelle jäävä käyttö
  • Suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskeva sääntely koostuisi tekoälyn tarjoajien ja käyttäjien velvoitteista, jotka koskevat sekä tekoälyjärjestelmän suunnittelua että käytön seurantaa
  • Säädöksellä perustettaisiin uusi EU:n tekoälyviranomainen “EU AI Office”
  • Säädöksen rikkomisesta voitaisiin määrätä tuntuva seuraamusmaksu

Teknologian kehitys sekä arviot riskeistä ja hyödyistä jakoivat mielipiteitä

Parlamentilla ja neuvostolla oli kuitenkin viime metreille saakka myös erimielisyyksiä siitä, mikä olisi oikea tapa säännellä tekoälyä. Keskeiset erimielisyydet koskivat mm. sitä missä määrin reaaliaikainen biometrinen tunnistaminen (ns. etätunnistaminen) voidaan sallia. Tältä osin kyse oli rajanvedosta kokonaan kielletyn ja suuririskisen tekoälyn käyttökohteen välillä. 

Myös tekoälyteknologian nopea kehitys toi haasteita neuvotteluihin. Kysymys siitä, miten ns. generatiivista tekoälyä ja “perustamalleja” eli moneen eri käyttötarkoitukseen soveltuvia “yleiskäyttöisiä” tekoälymalleja tulisi säännellä, on jakanut mielipiteitä eikä suoraan istu tekoälyasetuksen alkuperäiseen käyttökohteiden riskiä punnitsevaan sääntelyideaan.

Loppumetreillä saavutettiin sovinto

Neuvotteluiden viimeinen tapaaminen venyi useamman päivän mittaiseksi, mutta kova työ kannatti ja lainsäädäntöprosessin osapuolet saivat ratkottua viimeiset suuret erimielisyydet. Lauantaina 9.12.2023 sekä parlamentti että neuvosto tiedottivat saavuttaneensa yhteisymmärryksen tekoälysäädöksen sisällöstä.

Sääntelyn sisällön arvioimisesta tekee hankalan se, ettei itse säädösteksti ole vielä saatavilla. Neuvottelujen lopputuloksesta on kuitenkin tiedotettu virallisesti. Parlamentti nostaa omassa tiedotteessaan (9.12.2023) esiin mm. sen, että “yleiskäyttöisille tekoälyjärjestelmille” (eng. “general-purpose AI systems”) tulee omaa erityissääntelyä, joka koskee mm. läpinäkyvyyttä ja tekijänoikeussääntöjen noudattamista. Tietyissä tilanteissa generatiivisia tekoälymalleja säänneltäisiin vielä tiukemmin. Neuvosto puolestaan nostaa tiedotteessaan (9.12.2023) esiin mm. sen, että säädöksen tiettyjä osia tullaan valvomaan EU-tasolla ja että tätä varten perustetaan uusia viranomaistehtäviä.

Sitova laki syntyy vasta, kun EU-lainsäätäjät ovat hyväksyvät tekoälysäädöksen virallisesti. On kuitenkin epätodennäköistä, että tekoälysäädös enää kaatuisi.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Poliittisen yhteisymmärryksen saavuttamisen jälkeen työt varsinaisen säädöstekstin kanssa jatkuvat vielä. Säädösteksti on viimeisteltävä oikeudellisesti ja kielellisesti. Kestääkin useita viikkoja ennen kuin lopulliseen säädöstekstiin pääsee tutustumaan. Valmiissa muodossaan tekoälysäädös tullaan aikanaan julkaisemaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tekoälysäädöksen voimaantuloon kannattaa valmistautua seuraavin tavoin:

  1. Seuraa lainsäädäntöprosessin viimeistelyä: tutustu lopulliseen säädöstekstiin, kun se on julkaistu virallisessa lehdessä;
  2. Huomioi soveltamisaikataulu: säädöksen voimaantulo ja soveltamisen alkaminen ei tapahdu samana päivänä.  Säädös sisältää siirtymäajan, jotta sen noudattaminen olisi mahdollista.
  3. Tarkista: käy huolella läpi tekoälyn määritelmä → mikä lopulta on sääntelyn kohteena?
  4. Tarkista: käy erikseen läpi generatiivisen tekoälyn (ja perustamallien) sääntelyn merkitys toimintasi kannalta.
  5. Tunnista oma(t) tekoälyn käyttökohteet: onko käytössä suuririskisiä tekoälysovelluksia? Entä matalamman riskin käyttökohteita? 
  6. Tunnista oma(t) roolisi: onko organisaatiosi säädöksen termein tekoälyn “tarjoaja” vai “käyttäjä” tai molempia?
  7. Vaikuta: Tekoälysäädöksessä jätetään todennäköisesti merkittävää määrittelyvaltaa myös lakia alemmalle tasolle. Standardeilla sekä erilaisilla viranomaisohjeilla tullee olemaan tärkeä asema. Tähän työhön voivat toivottavasti myös sidosryhmät vaikuttaa ja tätä puolta kannattaa myös seurata aktiivisesti.

Tulevaan sääntelyyn kannattaa valmistautua ajoissa. Työssä pääsee hyvin käyntiin kartoittamalla organisaation nykyisen tekoälyn käytön ja laatimalla sisäiset ohjeet aiheesta. Lue, mitä toimivissa tekoälyohjeissa kannattaa huomioida.

Tausta

EU:ssa on valmisteltu tekoälysäädöstä (“AI Act”, myös “tekoälyasetus”) vuodesta 2019. EU:n lainsäädäntöprosessin mukaisesti ensimmäisen luonnosversion säädöksestä laati komissio. Tämän jälkeen sekä jäsenmaat vaihtuvan puheenjohtajan johdolla että parlamentti ovat tuoneet esiin omat kantansa siitä, miten tekoälyä tulisi säännellä.

Lainsäädäntöprosessin keskeinen vaihe, eli kolmikantaneuvottelut (trilogit) neuvoston, parlamentin ja komission välillä, on ollut käynnissä syksyn 2023. Neuvottelujen aikataulu on ollut erittäin tiukka, sillä kevään europarlamenttivaalit lähestyvät ja loivat painetta ratkaisujen aikaan saamiselle. Neuvottelujen viimeiselle tapaamiselle olikin ladattu suuret odotukset.

Sovi tapaaminen asiantuntijan kanssavaraa aika