Turre Legal

Saako somessa julkaista varkaan kuvan?

Onko rikoksesta epäillyn kuvan julkaiseminen laillista? Selvitimme, mitä kaikkea tulee huomioida ennen kuin julkaisee kuvan rikoksesta epäillystä.

Rikoksesta epäillyn kuvan julkaiseminen on sosiaalisessa mediassa lähes jokapäiväinen ilmiö. Monet pitävät sitä oikeana tapana toimia, mutta lainsäädäntö ei suhtaudu asiaan yhtä myönteisesti. Usein kuvan julkaisu kerää kommentteja, joissa vaaditaan tekijän nimeä julkisuuteen tai jopa päätä vadille. Tämä herättää kysymyksen, onko rikoksesta epäillyn kuvan julkaiseminen laillista.

Sananvapaus ja yksityisyydensuoja asettavat raamit kuvan julkaisulle

Perustuslain 12 §:n mukaan sananvapaus turvaa jokaiselle oikeuden ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapautta kuitenkin rajoittavat useat säännökset, jotka tulevat kyseeseen myös rikoksesta epäillyn kuvan julkaisemisessa. Sananvapauden rajoitukset voivat kohdistua niin informaation sisältöön, muotoon, julkaisutapaan kuin julkaisun kohteeseenkin.

Mitä yksityiskohtaisemmin henkilön voi kuvasta tunnistaa, sitä enemmän tulee harkita sitä, täyttääkö julkaisu jonkin rikoksen tunnusmerkistön.

Myös yksityisyydensuoja on perustuslainmukainen oikeus, joka turvaa jokaisen henkilön yksityiselämän, kunnian ja kotirauhan. Jos sananvapauden rajoissa julkaistaan kuva rikoksesta epäillystä, tulee se tehdä niin, ettei se tarpeettomasti loukkaa julkaisun kohteen yksityisyydensuojaa. Virheellinen julkaisutapa tai tieto voi olla kunnianloukkaus tai yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä.

Valokuvan laadulla on väliä

Jos kuvassa oleva henkilö ei ole selvästi tunnistettavissa, kuvan julkaisu voi olla sallittu. Mitä yksityiskohtaisemmin henkilön voi kuvasta tunnistaa, sitä enemmän tulee harkita sitä, täyttääkö julkaiseminen jonkin rikoksen tunnusmerkistön.

Esimerkiksi kuvat, joissa näkyvät pelkästään epäillyn vaatteet tai epäillyn käyttämä auto ilman rekisteritietoja, ovat julkaistavissa melko turvallisesti. Jos kuvassa sen sijaan näkyy auton rekisteritunnus, epäillyn kasvot tai jokin muu hyvin yksilöivä tieto, tulee kuvan julkaisua harkita tarkemmin.

Perusteeton valokuvan julkaisu voi olla kunnianloukkaus

Rikoksesta epäillyn kuvaa julkaistaessa tulee olla varma siitä, että kyseinen henkilö on tehnyt rikoksen, josta kuvan julkaisija häntä epäilee. Jos väite osoittautuu perusteettomaksi, kyseessä on hyvin todennäköisesti kunnianloukkaus.

Rikoksesta epäillyn kuvan julkaiseminen
Vaikka kuvan saisi, ei epäillyn kuvia kannata julkaista impulsiivisesti.

Kunnianloukkauksesta voi olla kyse myös siinä tapauksessa, että kuvassa esiintyvä henkilö olisikin tehnyt sen rikoksen, josta häntä epäillään: jos kuvan yhteydessä on viitattu epäiltyyn käyttäen sellaista kieltä, joka aiheuttaa häneen kohdistuvaa halveksuntaa tai kärsimystä, voi kuvan julkaisija joutua vastuuseen kunnianloukkauksesta.

Esimerkiksi halventavat tai rasistiset ilmaukset kuvan yhteydessä voivat täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön.

Valokuvan julkaisijan on syytä olla tarkkana kielenkäytöstään, vaikka olisikin täysin varma, että kuvassa esiintyvä henkilö on syyllistynyt rikokseen.

Yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen voi syyllistyä myös, jos jakaa sosiaalisessa mediassa jonkun toisen lisäämiä rikoksesta epäillyn kuvia.

Myös faktatieto voi olla rikos

Oikeinkin tehty kuvan julkaisu voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Erityisesti lievien rikosten yhteydessä kuvan julkaisu voi aiheuttaa kuvassa esiintyvälle henkilölle vahinkoa, kärsimystä tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa, joka ei ole oikeassa mittasuhteessa hänen tekemäänsä rikokseen.

Someen ei ole suositeltava laittaa myöskään videoita tai kuvia, joissa kuvauksen kohde toimii laillisesti, mutta teko ei kuulu yleisön tietoon. Esimerkiksi ”Risumies-videon” kuvannut henkilö joutui maksamaan sakkoja ja oikeudenkäyntikuluja yhteensä 4000 euroa yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Erityisesti kannattaa olla varovainen, jos kuvauksen kohteena on lapsia tai nuoria (ks. myös kirjoituksemme koululaisten Periscope-salakuvaamisesta).

Yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen voi syyllistyä myös, jos jakaa sosiaalisessa mediassa jonkun toisen lisäämiä rikoksesta epäillyn kuvia. Joskus somessa esiintyy tahallista toisen henkilön mustamaalaamista, johon ei ole suotavaa osallistua edes vahingossa.

Yksityishenkilön julkaisemia kuvia ei ole toistaiseksi käsitelty tuomioistuimissa.

Esimerkiksi poliisin julkaisemia kuvia voi jakaa huoletta asiallisen kielenkäytön muistaen, mutta muutoin kuvien jakamiseen kannattaa suhtautua varovaisesti.

Yksityishenkilön julkaisemia kuvia rikollisista ei toistaiseksi ole käsitelty tuomioistuimissa. Suoraa oikeuskäytäntöä oikeasta julkaisutavasta ei siten löydy. Lähtökohtana voi pitää sitä, että mitä vakavampi teko on kyseessä, sitä todennäköisemmin kuvan saa julkaista. Kuvan julkaisemisella tulee kuitenkin olla joku muu kuin tekijän häpäisemiseen liittyvä tarkoitus, kuten esimerkiksi rikoksentekijän henkilöllisyyden selvittäminen poliisille ilmoittamista varten.

Yleensä kuvan julkaiseminen on viisainta jättää poliisille, joka suorittaa tarpeelliseksi katsotun julkaisun esitutkintalain mukaisesti.

Poliisin julkaisuja ohjaa esitutkintalaki

Poliisilla ei lähtökohtaisesti ole velvollisuutta julkaista valvontakameran kuvia tai muuta esitutkinta-aineistoa esitutkinnan aikana. Poliisi voi kuitenkin esitutkintalain puitteissa julkaista epäillyn kuvan tai muuten tiedottaa esitutkinnasta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Kuvan tai nimen julkaiseminen on sallittua vain, jos se on on tarpeen epäillyn tavoittamiseksi

Esitutkintalain mukaan esitutkinnasta tiedottaminen ei saa saattaa ketään aiheettomasti epäilyksenalaiseksi. Tiedottamisesta ei myöskään saa aiheutua kenellekään tarpeetonta vahinkoa tai haittaa.

Kuvan tai nimen julkaiseminen on sallittua vain, jos se on on tarpeen epäillyn tavoittamiseksi, uuden rikoksen estämiseksi tai rikoksesta aiheutuvan vahingon estämiseksi.

Esitutkintalaki ei sovellu yksityishenkilön toimintaan, mutta se voi antaa suuntaa sille, milloin kuvan julkaisu voi olla sallittua. Yksityishenkilön on ennen kuvan julkaisua hyvä miettiä, onko rikoksesta epäillyn kuvan julkaiseminen tarkoituksenmukaista vai aiheuttaako se turhaa vahinkoa.

Jos rikoksen tekijään kohdistuu voimakas negatiivinen julkisuus, voi tekijä saada oikeudenkäynnissä pienemmän tuomion verrattuna tilanteeseen, jossa kuvaa ei oltaisi julkistettu ollenkaan. Esimerkiksi Axl Smithin salakatselutapauksessa negatiivinen julkisuus toimi rangaistuksen kohtuullistamisperusteena.

Videovalvonta on toteutettava henkilötietolain mukaan.

Saako kauppias julkaista myymälävarkaan kuvan?

Jotkin kaupat käyttävät näpistysten ehkäisykeinoina kylttejä, joissa lukee ”Näpistämällä hyväksyt, että kuvasi julkaistaan kaupan Facebook-sivuilla.” Mitä tällaisista kylteistä tulisi ajatella?

Teoriassa kyseessä on sopimus, jonka ehdot voi hyväksyä tekemällä rikoksen. Käytännössä tällaisilla kylteillä ei juuri ole oikeudellisesta painoarvoa.

Sopimusoikeudellinen hyvän tavan mukaisuuden periaate edellyttää sopimusten olevan hyvän tavan tai lain mukaisia. Oikeustoimilaissa ei ole hyvän tavan mukaisuudesta suoraa säännöstä, mutta oikeuskirjallisuudessa rikoksen tekemiseen perustuvat sopimukset ovat tulkittu lain vastaisina pätemättömiksi.

K-Kauppiasliiton lakimies on MTV:lle antamassaan lausunnossa ohjeistanut, että kauppiaat eivät saa omatoimisesti julkaista varkaan tai näpistelijän kuvia. Kauppiaita koskee henkilötietolaki, joka rajoittaa julkaisuvapautta merkittävästi.

Mikä on kuvan julkaisemisen tarkoitus ja voiko se loukata tarpeettomasti tekijän yksityisyyttä tai kunniaa?

Lähtökohtaisesti kauppiaan tulee toimittaa kuvat poliisille, joka tekee päätöksen kuvan julkaisemisesta esitutkintalain periaatteiden ja säännösten mukaisesti. Vakavammissa rikoksissa kuvan omatoiminen julkaisu voi tulla kyseeseen, mutta useimmiten tällaisetkin kuvat julkaisee poliisi.

Rikoksesta epäillyn kuvan julkaiseminen oikein

Jokaisen tulee itse harkita, onko kussakin tapauksessa sopivaa julkaista rikoksesta epäillyn kuva. Suurin painoarvo tulee antaa sille, mikä on kuvan julkaisemisen tarkoitus ja voiko se loukata tekijän yksityisyyttä tai kunniaa tarpeettomasti.

Turvallisesti voi julkaista kuvia, joista epäilty ei ole välittömästi tunnistettavissa ja joiden tarkoituksena on saada vihjeitä epäillyn tavoittamiseksi tai tunnistamiseksi. Vaikka epäillyn nimen saisi omatoimisesti tietoonsa, tulee se toimittaa poliisille eikä sitä saa julkaista. Epäillyn halventaminen ei myöskään ole sallittua, vaikka epäilty ei olisikaan tunnistettavissa suoraan kuvasta.

Olemme kirjoittaneet useista muistakin ajankohtaisista aiheista. Löydät blogimme tästä.