Turre Legal

Tekijänoikeuskirjeet vastatuulessa – markkinaoikeus muutti linjaansa

Laittoiko markkinaoikeus lopun tekijänoikeuskirjeille? Markkinaoikeus linjasi, etteivät oikeudenhaltijoiden todisteet riitä yhteystietojen luovutukseen.

Markkinaoikeus antoi tänään 12.6.2017 päätöksen, joka saattoi tekijänoikeuskirjeet vastatuuleen. Päätös MAO:333/17 muutti markkinaoikeuden linjaa siitä, millä ehdoin se voi määrätä internet-operaattorit luovuttamaan internet-liittymien haltijoiden yhteystietoja. Jo luovutettuihin yhteystietoihin ja vireillä oleviin juttuihin sillä ei ole vaikutusta, mutta uusiin hakemuksiin se kyllä vaikuttaa.

Tekijänoikeuskirjeethän perustuvat monivaiheiseen, mutta sinänsä yksinkertaiseen toimintaketjuun:

  1. Oikeudenhaltija valtuuttaa teknisen valvontapalvelun tarjoajan valvomaan teoksiaan vertaisverkoissa.
  2. Tekninen valvontapalveluntarjoaja kerää loukkaajien IP-osoitteet ylös, jaottelee ne maittain ja lähettää ne kussakin maassa toimivalle paikalliselle lakimiehille.
  3. Paikallinen lakimies pyytää tuomioistuimelta päätöstä siitä, että se velvoittaa internetoperaattorit paljastamaan, kuka on ollut minkäkin IP-osoitteen haltija loukkaushetkellä.
  4. Internetoperaattorit luovuttavat tiedot IP-osoitteiden haltijoista lakimiehelle oikeuden päätökseen perustuen.
  5. Paikallinen lakimies lähettää tekijänoikeuskirjeet liittymien haltijoille.

Ketjun jokaisen osan täytyy toimia, jotta paikallinen lakimies (Suomessa Hedman Partners, Adultia/Filmia, Tekijänoikeusturva TOT) voi lähettää tekijänoikeuskirjeen liittymän haltijalle.

Jos markkinaoikeus ei velvoita internet-operaattoreita luovuttamaan tietoja lakimiehelle, lakimies ei voi lähettää kirjettä.

Oikeudenhaltijoiden lakimiehet pystyvät lähettämään vähemmän kirjeitä. Erityisesti liittymät, joista jakaminen on ollut vähäistä voivat säästyä tietojen luovutukselta.

Kohtalokas tekijänoikeuslain 60 a §

Asian ytimessä on tekijänoikeuslain 60 a § 1 mom., jonka relevantti osa kuuluu (lihavointi kirjoittajan):

Tekijällä tai hänen edustajallaan on oikeus tuomioistuimen määräyksellä salassapitosäännösten estämättä yksittäistapauksessa saada lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjältä taikka muulta välittäjänä toimivalta palvelun tarjoajalta yhteystiedot sellaisesta teleliittymästä, josta tekijän oikeuksien suojan kannalta merkittävässä määrin saatetaan yleisön saataviin tekijänoikeudella suojattua aineistoa ilman tekijän suostumusta.

Eduskunta lisäsi pykälän tekijänoikeuslakiin nk. lex karpelalla. Merkittävissä määrin -kriteerin määrittely jäi kuitenkin lainsäätämisvaiheessa hyvin niukaksi: eduskunnan lakivaliokunta totesi lausunnossaan LaVL 5/2005 vp, että:

Viime kädessä tuomioistuimen tehtävänä olisi valvoa, että aineiston yleisön saataville saattaminen laajuudeltaan ylittää tämän merkittävyyskynnyksen.

Hallitus täsmensi näitä perusteluita esityksellä HE 181/2014 vp. Esityksessä hallitus nostaa esiin useita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa merkittävyyskynnyksen ylittymiseen.

Tällaisia voisivat olla esimerkiksi

  1. jaettavien teosten suuri määrä,
  2. ovatko teokset julkaistuja/julkaisemattomia, uutuuksia tai muuten suosittuja teoksia,
  3. käyttäjämäärät,
  4. vastikkeellisuus/mainosrahoitteisuus.

Hallitus myös totesi, että

Oikeudet voisivat vaarantua vakavasti myös silloin, kun ilman oikeudenhaltijoiden lupaa tapahtuvan yleisölle välittämisen määrät ovat merkittäviä, vaikka yksittäisiä julkaisemattomia teoksia tai muita aineistoja sisältyisi tällaiseen kokonaisuuteen vähemmän kuin suuri määrä.

Vaikka esitys antoikin tuomioistuimille työkaluja merkittävyyskynnyksen arvioimiseen, jäi tuomioistuimelle edelleen suuri harkintavalta.

Markkinaoikeus muuttaa linjaa

Bittorrent-teknologiassa kutakin tiedostoa jaetaan lataajien muodostamassa parvessa. Samaa teosta voidaan jakaa useassa parvessa samaan aikaan: yhdessä parvessa voi olla 10 henkilöä, toisessa 100 ja kolmannessa vaikka 1000.

Vanha linja oli oikeudenhaltijoille edullinen

Markkinaoikeuden vanha linja oli oikeudenhaltijoiden kannan mukainen: markkinaoikeuden mukaan parvet voitiin laskea yhteen. Oikeuden mukaan:

Yksittäisen jakelijan kannalta on sattumanvaraista, mihin parveen liittyy eniten käyttäjiä. Kerran jaettu teos voi olla hallitsemattoman jatkolatauksen kohteena siinäkin tapauksessa, että jakaja poistaa teoksen omalta tietokoneeltaan. (esim. MAO:425/16).

Markkinaoikeus oli myös katsonut, että vaikka merkittävyyskynnyksen ylittymistä olikin arvioitava liittymäkohtaisesti, myös parvien yhteenlasketulla kokonaisyleisöllä ja siten kokonaisjakamisella oli merkitystä:

Vaikka merkittävyyskynnyksen ylittymistä arvioidaan teleliittymäkohtaisesti, markkinaoikeus katsoo, ettei tiedossa olevaa tekijänoikeuden haltijan luvatta tapahtuneen jakelun kokonaismäärää voida jättää kokonaan huomioon ottamatta tapauskohtaisia olosuhteita arvioitaessa. Tältä osin on huomattava, että kysymyksessä olevaa teknologiaa käytettäessä parvi johon käyttäjä kiinnittyy, määräytyy käyttäjän kannalta sattumanvaraisesti.

Ottaen huomioon, että markkinaoikeus oli kuitenkin luovuttanut tuhansia IP-osoitteita yhdellä hakemuksella, on ilmeistä, ettei markkinaoikeus ole tutkinut merkittävyyskynnyksen ylittymistä jokaisen internetliittymän osalta syvällisesti.

Toisin kuin jotkut nettikeskustelijat ovat väittäneet, markkinaoikeuden vanha linja ei suinkaan ollut lainvastainen, sillä laintulkinta on markkinaoikeuden tehtävä. Pykälän muotoilu ”tekijän oikeuksien suojan kannalta” oli täysin mahdollista ymmärtää niin, että merkittävää oli, kuinka paljon haittaa jakaminen yhdestä liittymästä aiheutti, vaikka jakaminen sinänsä olisi ollut melko vähäistä.

Oli siis mahdollista, että vaikka yksittäinen käyttäjä olisi jakanut ei-merkittäviä määriä, merkittävyyskynnys kuitenkin ylittyi, jos jakaminen kokonaisuutena ylitti tämän kynnyksen.

Tätä markkinaoikeuden linjausta on voinut täysin perustellusti arvostella:

Miksei liittymän tietojen hakijan tulisi näyttää merkittävyyttä jokaisen yksittäisen internet-liittymän kohdalta erikseen?

Uusi linja seuraa EU-tuomioistuimen ratkaisua

Uusi linja on vanhaan linjaan kohdistetun arvostelun mukainen. Se korostaa EU-tuomioistuimen (EUT) antamia päätöksiä, joissa korostuvat yksityisyyden suoja, tietosuoja ja sananvapaus. Erityisen merkittäväksi markkinaoikeus nosti nk. Tele2-päätöksen (C-203/15, 21.12.2016), jonka mukaan

–  – jäsenvaltiot voivat toteuttaa viestinnän ja siihen liittyvien liikennetietojen luottamuksellisuuden periaatteesta poikkeavan toimenpiteen, jos se on välttämätön, asianmukainen ja oikeasuhteinen demokraattisen yhteiskunnan toimenpide tässä säännöksessä ilmaistuihin tavoitteisiin nähden.

– – tällaisen toimenpiteen on ehdottomasti oltava oikeassa suhteessa sen tarkoitukseen nähden.

Oikeuden mukaan

  1. viestinnän luottamuksellisuuden poikkeuksia (esim. yhteystietojen luovuttamista) on tulkittava suppeasti,
  2. toimenpiteiden on ehdottomasti oltava oikeassa suhteassa tarkoitukseen nähden ja
  3. toteutettava täysin välttämättömän rajoissa.

Näillä perusteilla markkinaoikeus päätyi siihen, että tekijänoikeuslain 60 a §:n merkittävyyskynnyksellä on ollut tarkoitus kohdistaa menettelyt tiettyihin, riittävän moitittaviin tekoihin.

Vaikka markkinaoikeus totesikin parven koon vaikuttavan loukkauksen merkittävyyden arviointiin, ei pelkkä parven koko vielä riitä tekemään jakamisesta merkittävää.

Oikeudenhaltijan tulee osoittaa, kuinka kukin yksittäinen IP-osoite on vaikuttanut muihin parven jäseniin ja kuinka kukin yksittäinen IP-osoite on ylittänyt ”merkittävissä määrin”-kriteerin.

Näyttäisi, että markkinaoikeuden uuden linjan mukaan merkittävässä määrin -kriteerin täyttymistä tulee arvioida kunkin teleliittymän ja tässä tapauksessa IP-osoitetta koskevan havainnon osalta erikseen.

Menevätkö tekijänoikeuskirjeet tauolle tai väheneekö niiden määrä?

Markkinaoikeus antoi tuomiossaan oikeudenhaltijoille selkeät suuntaviivat siitä, miten he voivat osoittaa merkittävyyskynnyksen ylittymisen. Tällaista selvitystä olisivat esimerkiksi todisteet siitä, että:

  • Väitetty loukkaaja on jakanut teosta toistuvasti tai pidemmän aikaa;
  • Väitetty loukkaaja on jakanut useita teoksia; tai
  • Mikä tosiasiallinen merkitys IP-osoitteesta tapahtuneella jakamisella on ollut toisiin vertaisverkon käyttäjiin ja siten loukkauksen merkittävyyteen.

Markkinaoikeus ei kuitenkaan kertonut, kuinka paljon todisteita se tarvitsisi uuden myönteisen päätöksen tueksi. Se tyytyi ainoastaan sanomaan oikeudenhaltijoille, että ”tämä todistelu ei enää riitä – tarvitsemme enemmän”, mutta ei sitä, kuinka paljon enemmän todisteita se tarvitsee.

Jo vireillä oleviin juttuihin tuomio ei vaikuta millään tavalla, mutta lähitulevaisuudessa päätöksestä on odotettavissa ainakin kaksi seurausta:

  1. Tekijänoikeuskirjeet menevät tauolle. Vaikutukset tuskin näkyvät vielä ihan lähiviikkoina, koska oikeudenhaltijoilla todennäköisesti on vielä runsas määrä IP-osoitteiden haltijoiden yhteystietoja tallella. Jossain kohtaa kirjeiden määrä kuitenkin vähenee.
  2. Vaikka oikeudenhaltijat jatkaisivat luovutuspyyntöjen tekemistä, niiden tulee nyt selvittää, kuinka runsaasti todistelua MAO vaatii. Todennäköisesti läheskään kaikista IP-osoitteista ei ole saatavilla tietoja merkittävästä jakamisesta. Mahdolliset kirjeet tulevat siis kohdistumaan ”kovempiin warettajiin”. Vaaditun näytön laajentuessa myös kustannukset voivat nousta. Tällöin on mahdollista, että oikeudenhaltijoiden vaatimat korvaukset myös kasvavat.

Lakimiehemme Jussi Kari epäili omassa blogissaan heti Tele2-päätöksen tultua joulukuussa 2016, että päätös saattoi hyvinkin tappaa tekijänoikeuskirjeet. Tämä epäilys ei vielä ole osoittautunut oikeaksi, mutta markkinaoikeuden nyt antamasta tuomiosta ilmenee, että Tele2-päätös oli merkittävä.

Markkinaoikeuden nyt antaman tuomion pohjalla oleva hakemus oli saapunut MAO:lle 23.12.2016 eli kaksi päivää Tele2-päätöksen jälkeen. Markkinaoikeus teki luovutuspäätöksen laajennetussa kokoonpanossa. Nopeampaa reagointia MAO:lta ei olisi voinut olla realistista odottaa, sillä kyse on EU-tuomioistuimen päätöksen perustuvasta ja aikaisemman linjan hylkäävästä ratkaisusta.

Tekijänoikeuskirjeet ovat siis ainakin tällä hetkellä hetken limbossa. On selvää, että päätös on isku tekijänoikeuskirjeitä lähettäville oikeudenhaltijoille ja voitto tavallisen internet-käyttäjän yksityisyydensuojalle.