Turre Legal

Liukuva työaika, osa 2/3: Sopimusmalleja liukuvaksi työajaksi

Liukuva työaika edellyttää sopimusta. Sopimuksia voi olla erilaisia. Tässä kolme mallia sopimuksiksi, joilla liukuva työaika voidaan ottaa käyttöön.

Edellisessä osassa tarkasteltiin liukuvan työajan sopimuksien sisältöä. Tässä kirjoituksessa luodaan katsaus siihen, miten erilaisia sopimusmalleja liukuvalla työajalla voidaan saada aikaan.

Malli 1: Liukuvan työajan normaalimalli

  • Päivittäinen työaika 7,5 h
  • Viikottainen työaika 37,5 h
  • Töihin tulo 7 – 10, kiinteä työaika 10 – 15, töistä lähtö 15 – 19
  • Lounas 30 minuuttia klo 11 – 14 välillä
  • Liukuma 3 h; maksimisaldo +-40 h
  • Ei tasoittumisjaksoa

Tällainen malli on hyvin tyypillinen toimistotyössä. Hyvänä puolena työntekijät tulevat töihin lähes poikkeuksetta ”normaaliin” aikaan ja kiireisimpinä työtunteina toimistolla on täysi miehitys. Toisaalta jos työntekijöillä on tarve poistua työpaikalta tavallista aiemmin esimerkiksi pankissa asiointia varten, töistä voi poistua jo klo 15.

Kun työssä ei ole tasoittumisjaksoa, työntekijät voivat pitää saldoaan plussalla tai miinuksella pitkiäkin aikoja. Kolmen tunnin liukuma mahdollistaa työn tekemisen jaksottamisen niin, että kiireisempinä aikoina voidaan tehdä jopa 10,5 tunnin päiviä.

Malli 2: Liukuva työaika on vapauden synonyymi

  • Päivittäinen työaika 7,5 h
  • Viikottainen työaika 37,5 h
  • Töihin tulo 6 – 12, ei kiinteää työaikaa, töistä lähtö 12 – 21
  • Lounas 30 minuuttia klo 11 – 14 välillä
  • Liukuma 3 h; maksimisaldo +-40 h
  • Ei tasoittumisjaksoa

Malli on hyvin vapaa ja mahdollistaa työn sovittamisen työntekijän elämäntilanteeseen todella hyvin. Toisaalta järjestely on siinä mielessä arvaamaton, että kun kiinteää työaikaa ei varsinaisesti ole, työntekijät eivät välttämättä näe toisiaan kuin vilaukselta keskipäivän paikkeilla – elleivät sitten ole syömässä! Käytännössä malli myös edellyttää, että työntekijät ovat todella motivoituneita työhönsä, sillä ainakaan työaikajärjestelyt eivät kannusta järjestelmälliseen ja säntilliseen toimintaan. Malli edellyttäisi myös työympäristöä, jossa työntekijöiden fyysinen paikallaolo samaan aikaan ei ole merkityksellistä ja jossa työntekijät voivat tehdä työtään toisistaan riippumatta hyvin eri tahtiin.

Malli 3: Liukuva työaika on vähemmän liukuva kuin voisi luulla

  • Päivittäinen työaika 8 h
  • Viikottainen työaika 40 h
  • Töihin tulo klo 8, kiinteä työaika 8 – 16, töistä lähtö 16 – 18
  • Lounas 30 minuuttia klo 12
  • Liukuma 2 h; maksimisaldo +-40 h
  • Tasoittumisjakso 2 kk

Vaikka kyseessä on liukuva työaika, malli muistuttaa perinteistä 8 – 16 työaikaa. Kun työntekijöiden tulee aina olla töissä viimeistään klo 8, aamun liukumaa ei käytännössä ole olemassa. Iltapäivällä töistä ei saa poistua ennen neljää. Työntekijä voi kuitenkin kartuttaa saldoaan jäämällä töihin vielä kahdeksi tunniksi. Kun kiinteä työaika on kuitenkin päivittäisen työajan mittainen, työntekijä ei voi itsenäisesti lyhentää saldoaan, vaan tästä tulee aina sopia esimiehen kanssa. Toisaalta melko lyhyt tasoittumisjakso tarkoittaa, että työntekijä joka tapauksessa palaahyvin nopeasti normaaliin päivärytmiin.

Työnantajan kannalta tämä tarkoittaa melko hyvää ennustettavuutta, kun työntekijät ovat käytännössä aina työpaikalla kahdeksasta neljään ja mahdollisista poissaoloista tai lyhemmistä työpäivistä pitää erikseen sopia. Työntekijän kannalta katsottuna kyse ei kuitenkaan ole kovin liukuvasta työajasta. Omalla päätöksellään työntekijä voi vain pidentää työpäiväänsä; ei lyhentää sitä.

Malli voisi sopia esimerkiksi työpaikalle, jossa on tärkeää, että kaikki ovat töissä samaan aikaan, mutta jossa tyypillisesti jää pienempiä ”ekstrahommia”, joita voi jäädä tekemään varsinaisen työpäivän jälkeen.

Yhteenvetoa

Kuten huomataan, liukuva työaika mahdollistaa hyvin erilaisia työaikajärjestelyjä. Kaikki tässä kirjoituksessa esitetyt mallit ovat täysin laillisia liukuvan työajan malleja. On siis hieman harhaanjohtavaa sanoa, että ”meillä on töissä liukuva työaika”, ellei tarkemmin määritellä sitä, millaista liukuvaa työaikaa tarkoitetaan.

Kolmannessa osassa katsotaan, miten liukuvan työajan järjestelmää käytännössä sovelletaan ja miten liukuva työaika ja esimerkiksi ylityöt sopivat yhteen.