Turre Legal

Liukuva työaika, osa 1/3: Sovi ainakin näistä

Liukuva työaika on asiantuntijatyössä yleinen ratkaisu. Väärin toteutettuna liukuva työaika on kuitenkin työnantajalle liukumiina.

Liukuva työaika on nykyisin käytössä lähestulkoon kaikissa asiantuntijatyötä tekevissä organisaatioissa ja toimistotehtävissä yleensäkin. Liukuva työaika on järjestelmä, jossa työntekijä voi yhtenä päivänä tehdä pidemmän työpäivän ja vastineeksi seuraavana päivänä tulla töihin myöhemmin tai lähteä aikaisemmin. Kun tietotyötä tehdään yhä useammin ajasta ja paikasta riippumatta, on turhaa pakottaa työntekijät toimistolle joka päivä 8 – 16. Liukuva työaika on siis tapa vastata muuttuneeseen maailmaan. Se myös parantaa työntekijöiden työmotivaatiota, kun he voivat sovittaa työaikansa omaan elämänrytmiinsä.

Lisäksi puolet työnantajista astuu liukuvan työajan kanssa liukumiinaan, kun työsuojelutarkastaja saapuu paikalle. Etelä-Suomen Aluehallintoviraston vuonna 2014 tekemien tarkastusten mukaan tasan tarkkaan 50 % työnantajista oli toteuttanut liukuvan työajan järjestelmät puutteellisesti:

”Tyypillistä oli, että liukuvan työajan reunaehdoista ei ollut sovittu – – työaikalain vaatimalla tavalla. – – Työnantaja ei seurannut, että työpaikalla noudatetaan liukumarajoja. – – Liukumakertymät olivat useissa tapauksissa ylittäneet lain salliman enimmäiskertymän. Tarkastuksella jäi usein epäselväksi, olivatko työaikakirjanpidon työtunnit liukumatunteja tai työaikalain tarkoittamia ylityötunteja.”

Virheet liukuvan työajan järjestelmien käytössä eivät sinällään ole ihme. Liukuvan työajan käyttö on säädelty työaikalain 13 §:n 13 rivissä. Selkeys on uhrattu tiiviille ilmaisulle. Tässä pyrin avaamaan näitä 13 riviä hieman perusteellisemmin. Selkeyden ja lukuilon vuoksi kirjoitus on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä perehdytään liukuvan työajan sopimuksen muotoon, toisessa vertaillaan erilaisia liukuvan työajan sopimuksia ja kolmannessa perehdytään liukuvan työajan käytännön sovelluksiin.

Liukuva työaika perustuu sopimukseen

Liukuvaa työaikaa ei sovelleta automaattisesti. Päinvastoin liukuvasta työajasta tulee erikseen sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Sopiminen on syytä tehdä kirjallisesti, jotta molemmat osapuolet voivat jälkikäteen todistaa, että liukuvaa työaikaa on sovellettu. Lisäksi kirjallisena sopimus voidaan katsoa työvuoroluetteloksi, jonka laatiminen olisi muuten työantajan tehtävä.

Liukuva työaika ei edelleenkään ole lain pääsääntö. Siten työnantajan ei ole pakko tarjota työntekijälleen liukuvaa työaikaa, vaan työpaikalla voidaan ihan hyvin toteuttaa vaikkapa 8 – 16 tai 9 – 17 -työaikoja. Työnantaja voi toteuttaa liukuvan työajan ”ota tai jätä”-tyyppisesti: liukuvan työajan ehdoista ei siis tarvitse neuvotella erikseen jokaisen työntekijän kanssa, vaan työnantaja voi tarjota tiettyjä ehtoja, jotka työntekijä joko hyväksyy tai hylkää. Käytännössä tämä on työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vuoksi perusteltuakin ja toisaalta on myös järkevää, että kaikki firman työntekijät ovat samaan aikaan paikalla edes joskus (ks. ”kiinteän työajan ajankohta” alta).

Sopimuksessa on vähimmäissisältö

Vaikka sopimus liukuvasta työajasta onkin vapaamuotoinen, siinä täytyy käytännössä mainita tietyt vähimmäisehdot. Nämä ovat:

  1. Säännöllinen päivittäinen työaika. Lain asettama maksimiraja on 8 tuntia päivässä. Usein asiantuntijatyössä sovelletaan kuitenkin lyhyempää aikaa, esim. 7,5 h/päivä.
  2. Säännöllinen viikottainen työaika. Lain asettama maksimiraja on 40 tuntia viikossa. Käytännössä säännöllinen viikottainen työaika on päivittäinen työaika viisinkertaisena. Se tulee kuitenkin mainita erikseen.
  3. Kiinteän työajan ajankohta. Kiinteä työaika on aika, joka työntekijän tulee olla työpaikalla joka työpäivä. Kiinteä työaika voi olla esimerkiksi 9 – 14 tai vaikka 10 – 16.
  4. Työhöntulo- ja työstälähtöajat. Sopimukseen kannattaa kirjata esimerkiksi, että ”töihin tulee saapua 6 – 10 välisenä aikana” ja ”töistä tulee lähteä klo 14 – 19 välillä.” Aikojen ei tarvitse olla yhtä suuria. Tuloaika voi siis olla esim. klo 8 – 10 ja lähtö klo 14 – 20.
  5. Vuorokautinen liukumaraja. Liukuma lyhentää tai pidentää henkilön päivittäistä työaikaa. Lakisääteinen maksimi liukumarajalle on 3 h. Sitä voidaan kasvattaa vain valtakunnallisella työehtosopimuksella.
    • Esimerkiksi: Artun säännöllinen päivittäinen työaika on 8 h ja liukumaraja 3 h. Artun työpäivä voi liukumarajan puitteissa olla 5 – 11 tuntia. Arttu ei saa tehdä 5 tuntia lyhempää työpäivää ilman työnantajan lupaa ja 11 tunnin ylittävältä työajalta kyseessä on ylityö (joka sekin voi vaatia työnantajan lupaa).
  6. Päivittäisestä lepoajasta, ts. ruokatunnista ja sen sijoittelusta. Ruokatunti on lähtökohtaisesti tunnin mittainen, mutta se voidaan sopia lyhyemmäksi. Lakisääteinen minimi on kuitenkin 30 minuuttia. Ruokatunnin sijoittelu voidaan sekin sopia liukuvaksi.
    • Esim. ”Lounas klo 11 – 14 välisenä aikana, 30 – 60 minuuttia.”
    • Ruokatuntia ei lähtökohtaisesti lasketa työajaksi, mutta se kannattaa mainita sopimuksessa selvyyden vuoksi.
  7. Työaikakertymän eli ”saldon” rajoista. Kertymän maksimi on lähtökohtaisesti +-40 tuntia. Maksimista voidaan poiketa vain valtakunnallisella työehtosopimuksella.

Tasoittumisjaksosta voi sopia

Liukuvan työajan järjestelmässä voidaan sopia myös tasoittumisjaksosta, mutta tämä ei ole pakollista. Tasoittumisjaksolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka aikana työaikasaldo tulee ”tasoittaa” nollaan. Lähtökohta siis on, että kukin työntekijä joko käyttää saldovapaansa ennen jakson päättymistä tai tekee sen verran pidempiä päiviä, että mahdollinen miinussaldo tulee korvattua. Tasoittumisjakson lopussa saldot nollataan.

Laissa ei ole ohjeistettu, mitä yli- tai alijäämäiselle saldolle tehdään. Työpaikalla kannattaakin sopia, että yli- tai alijäämät maksetaan jakson päättyessä palkanlisänä tai pidätetään työntekijän palkasta.

Liukuva työaika ei ole monoliitti

Liukuvasta työajasta puhuttaessa pitää muistaa, että ei ole yhtä liukuvan työajan mallia. Mainittujen ehtojen rajoissa voidaan laatia hyvinkin erilaisia järjestelmiä, joita kaikkia kutsutaan liukuvaksi työajaksi. Erilaisten mallien vahvuuksia ja heikkouksia tarkastellaan kirjoitussarjan seuraavassa osassa.

Tarkista kuitenkin, onko liukuvan työajan sopimuksessasi jo mainitut ehdot. Jos ei, sopimuksesi kaipaavat remonttia.

Jos vielä epäilyttää, oletko täyttänyt kaikki velvoitteesi työnantajana, voit tarkistaa asian helposti lanseeraamallamme työkalulla.