Juristi lakimies asianajaja

Juristi, lakimies, asianajaja… mitä ihmettä ne tarkoittavat?

Kuinka valita oikea juristi? Lakimiehiä on erilaisia. Oikean juristin valinnalla voit säästää rahaa ja saada halutun lopputuloksen. Lue, niin tiedät, mitä eroa on juristilla ja lakimiehellä tai onko asianajaja parempi kuin varatuomari.

Juristi on vain yksi lakialalla käytetty nimike termien ja titteleiden viidakossa. Käytössä on useita nimikkeitä, jotka viittaavat oikeudelliseen asiantuntijaan. Jotkin niistä ovat toisensa poissulkevia, toiset voivat esiintyä toistensa kanssa.

Tässä blogauksessa kerromme, mitä eri tittelit tarkoittavat, mitä merkitystä niillä on sinulle ja mikä ihmeen ero on juristilla ja lakimiehellä.

Juristi tai lakimies?

Juristi on lähtökohtaisesti yleisnimitys kenestä tahansa oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneesta. Lakimies tarkoittaa täsmälleen samaa; termit ovat synonyymejä. Lakimies-termi on kuitenkin viime aikoina saanut kritiikkiä sen sukupuolittuneisuudesta, mistä syystä jotkut käyttävät nykyään mieluummin juristi-nimitystä.

OTM eli oikeustieteen maisteri ja OTK eli oikeustieteen kandidaatti ovat oikeustieteellisiä korkeakoulututkintoja. Toisin kuin monilla muilla aloilla, joissa kandidaatti tarkoittaa alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä, oikeustieteessä OTM ja OTK ovat molemmat ylempiä korkeakoulututkintoja. Erona on se, että OTK on vanhempi nimike. OTK eli oikeustieteen kandidaatti oli käytössä vuoteen 2005 saakka, jonka jälkeen ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneita on kutsuttu maistereiksi, kuten useimmilla muillakin aloilla. Kyse on siis samasta tutkinnosta. Käytännössä OTK-nimikettä käyttävät vain yli 10 vuotta sitten valmistuneet juristit. Moni heistäkin on ottanut käyttöön OTM-nimikkeen.

Alalla on käytössä myös alempi oikeustieteen tutkinto. Opintojen puolessa välissä oikeustieteen opiskelijat suorittavat ON-tutkinnon eli oikeusnotaarin tutkinnon. Aikaisemmin alemman tutkinnon tehneet saivat nimikkeen varanotaari.

Oikeudenkäyntiin lupalakimies tai asianajaja

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja eli puhekielisesti lupalakimies on virallisesti hyväksytty luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien luetteloon. Luvan saaneilla oikeudenkäyntiavustajilla on erityisiä pätevyysehtoja. Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja on kelpoinen edustamaan asiakkaitaan oikeudessa. Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja ei samanaikaisesti voi olla asianajaja.

Asianajaja on suojattu nimike, jota voivat käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsenet. Asianajajaliiton jäseneksi hyväksyttävän tulee suorittaa erityinen koe ja hänen tulee täyttää erityiset kelpoisuusvaatimukset. Kokeen suorittaneen lakimiehen tulee lisäksi hakea Asianajajaliiton jäsenyyttä.

Asianajaja on kelpoinen edustamaan asiakkaitaan oikeudessa kuten luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Asianajajaliiton jäsenyys asettaa kuitenkin rajoitteita sille, millaisia lakipalveluja toimisto voi tarjota, joten jotkut juristit eivät halua liittyä Asianajajaliittoon, vaikka täyttäisivät sen edellytykset. Asianajaja ei samanaikaisesti voi olla luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.

Julkinen puolustaja Vakavissa rikosjutuissa tuomioistuin voi määrätä oikeudenkäynneissä avustavan lakimiehen edustamaan vastaajaa. Tällöin oikeus nimeää avustajan julkiseksi puolustajaksi. Valtio maksaa julkisen puolustajan palkkion oikeusapulain mukaisella tuntiveloituksella. Mikäli vastaaja häviää jutun, valtio perii korvauksen vastaajalta joko kokonaan tai osittain.

Rahat vähissä? Oikeusapu ja julkinen oikeusavustaja

Julkinen oikeusavustaja on juristi, joka työskentelee valtion oikeusaputoimistossa. Julkista oikeusavustajaa voi käyttää henkilö, jolla ei ole varaa yksityiseen avustajaan, sillä julkisen oikeusavustajan palkkion maksaa valtio (kokonaan tai osittain). Oikeusavustaja voi olla asianajaja tai muu lakimies.

Oikeusaputoimisto voi myöntää oikeusavun oikeudenkäyntiasiassa koskemaan myös yksityisen avustajan (ei siis oikeusaputoimistossa, vaan lakiasiain- tai asianajotoimistossa työskentelevän lupalakimiehen tai asianajajan) toimia. Usein tällöin on kyseessä rikosjuttu, jossa vastaaja saa oikeusavun ja valitsee asiaan erikoistuneen yksityisen oikeudenkäyntiavustajan (asianajaja tai lupalakimies) edustamaan itseään jutussaan. Valtio ei anna oikeusapua yrityksille eikä yhteisöille.

Tuomioistuinharjoittelua – Varatuomari

Varatuomari on tuomioistuinharjoittelun (kutsutaan nimellä auskultointi) suorittaneelle juristille myönnettävä arvonimi. Tuomioistuinharjoittelun aikana juristit pääsevät ratkomaan yksinkertaisia riita- ja rikosasioita tuomarin roolissa käräjänotaarina.

Varatuomarin titteli ei tuo minkäänlaisia lisäoikeuksia tai -valtuuksia, mutta erityisesti nuoren juristin kohdalla se voi kertoa, että juristilla on oikeudenkäynteihin liittyvää lisäosaamista. Mitä pidemmän uran juristi on tehnyt, sitä pienempi merkitys varatuomarin arvonimellä on, koska juristi on ehtinyt kerryttää kokemusta muuten. Varatuomarilla ei ole sidosta tuomioistuinlaitokseen eivätkä he toimi tuomioistuimissa tuomareina.

Tuomioistuinlaitos – Tuomarit ja laamanni

Tuomarit ovat valtion palkkalistoilla. Heitä et tyypillisesti saa avustajaksi juttuusi. Tuomarit kulkevat nimikkeillä käräjätuomari, hovioikeudenneuvos tai erikoistuomioistuimissa esimerkiksi markkinaoikeustuomari. Kutakin käräjäoikeutta johtaa laamanni, hovioikeuksia ja korkeinta oikeutta presidentti. Laamannit ja presidentit osallistuvat hallintotoimiensa lisäksi myös käsittelyihin, kuten muutkin tuomarit.

Laamanni on siitä erikoinen nimike, että se on myös ostettavissa. Monilla pitkän uran tehneille asianajajille toimisto on ostanut arvonimen. Ostettu nimike on verrattavissa esimerkiksi vuorineuvoksen tai kauppaneuvoksen titteliin.

Kenet valitsen? Millainen on hyvä juristi?

Kaikki juristit eivät ole samasta puusta veistettyjä ja eri tarpeisiin kannattaa valita eri juristi.

Kannattaa kysellä, onko valitsemallasi juristilla pätevyyden lisäksi kokemusta vastaavista jutuista. Rakennusjuttujen ajaminen oikeudessa ei vielä pätevöitä avioeroriitoihin tai patenttioikeudenkäynteihin. Rattijuopumukset ovat yleisiä ja niistä kokemusta omaavia lakimiehiä ei ole vaikea löytää. Sen sijaan vaikkapa tekijänoikeusjuttuihin tai tietoverkkoihin liittyviin asioihin on perehtynyt Suomessa vain rajallinen määrä lakimiehiä.

Yksi keskeinen asia on juristin hinta. Juristien hinnat voivat vaihdella valtion maksamasta ilmaisesta oikeusavusta useiden satojen eurojen tuntihintoihin. Moni juristi työtilanteestaan ja jutusta riippuen voi hyväksyä tavanomaista edullisemmat hinnat. Toisilla toimistoilla on myös pro bono -ohjelma, josssa juristit auttavat ilmaiseksi toimiston pro bono -ohjelman mukaisia asiakkaita.

Hinta ja kokemus eivät kuitenkaan ole ainoat tavat, joilla juristit toisistaan eroavat:

  • Osa juristeista on hinnoittelullaan profiloitunut yksinomaan yritysten ja varakkaiden yksityishenkilöiden avustajiksi.
  • Toiset juristit ottavat vain tietyn alan toimeksiantoja, kun toiset ovat generalisteja.
  • Juristi voi toimia yksin tai olla osa 200 hengen lakitehdasta, josta löytyy joka alalle oma asiantuntija.
  • Yksi juristi sanelee muistiot sihteerille ja toinen tekee kaiken itse.
  • Joku ottaa vastaan fakseja, kun toiset juristit vastailevat kysymyksiin uusimmissa somepalveluissa.
  • Jollakin juristilla voi olla 20 vuoden kokemus, toisella tuoreet tiedot tiedekunnasta.
  • Yksi kirjoittaa artikkeleita ja toinen voi lukea runoutta.
  • Yhtä juristia kollegat pelkäävät, toista kunnioittavat.

Kysele kokemuksia tutuilta, jotka ovat käyttäneet toimiston tai juristin palveluita. Hyvän käsityksen saat myös suosittelupalveluista, Facebookista, Googlen arvosteluista tai vaikka asiakasvideoista.

Oikeudenkäyntiin? – Lupalakimies tai asianajaja

Kuten yllä jo todettu, ainoastaan luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, eli “lupalakimies” ja asianajaja saavat edustaa asiakasta oikeudessa. Jos siis tarvitset apua oikeudenkäyntiin, oli sitten kyseessä siviili- tai rikosasia, tarvitset avuksesi juristin, jolla on lisäksi joko lupalakimiehen tai asianajajan titteli.

Neuvontaa perhe- ja perintäoikeudellisissa asioissa

Kuka tahansa juristi voi periaatteessa neuvoa sinua perhe- ja perintöoikeudellisissa asioissa, kuten esimerkiksi avioehdon tai testamentin laatimisessa, sillä tällainen neuvonta ei edellytä erityistä lupaa.

Me juristit erikoistumme kuitenkin varsin eri asioihin, joten parhaan lopputuloksen saamiseksi sinun kannattaa yleensä etsiä käsiisi juristi, joka on erikoistunut juuri sinun tarvitsemaasi oikeudenalaan, kuten nyt vaikkapa perhe- ja perintöoikeuteen.

“Start-upimme tarvitsisi oikeudellista neuvontaa tuotteemme suojaamiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen”

Kuten edellä, periaatteessa kuka tahansa juristi voi neuvoa sinua näissä asioissa. Suosittelemme kuitenkin tässäkin käyttämään nimenomaan start-upien avustamiseen erikoistunutta juristia tai toimistoa, kuten vaikkapa meitä 🙂

Juristi sinun tarpeisiisi

Hyvän ja sinulle oikean juristin löytäminen ei välttämättä ole aina yksinkertaista. Toivottavasti olet saanut tämän kirjoituksen avulla hieman selkoa meidän juristien nimikeviidakkoon.

Loppujen lopuksi juristin valinta on pitkälti henkilökemiakysymys. Yksi tykkää rauhallisesta asiaan keskittyvästä ja toinen edellyttää tulisieluista asiakkaan oikeuksien ajajaa. Yksi haluaa diplomaattisen neuvottelijan, joka esittää asiat hienotunteisesti, toinen haluaa suoraan laukovan, turhia koukeroita välttelevän katujuristin.

Pysy kuitenkin kuulolla, sillä julkaisemme lähiaikoina oppaan lakipalveluiden ostoon, jossa avaamme lisää hyvän juristin ja oikean toimiston valinnassa huomioon otettavia seikkoja!

Lisää lakimiehistä ja lakipalveluista kertovia artikkeleita löydät täältä: Hyvä lakimies.