Turre Legal

Hyvä lakimies = lisää rahaa, ei riskien minimointia

Hyvä lakimies ei ole vain riskienminimointiautomaatti. Hyvä lakimies ymmärtää, mitä päämies tahtoo ja etsii väyliä bisneksen toteuttamiseen.

Aina välillä meitä – ja monia muita lakimiehiä – lähestytään kysymyksellä ”Voitteko nopeasti vilkaista, onko tämä diili laillinen”. Ja kyllähän me vilkaisemme. Usein ovat. Mutta jos kysymykseen osaa vastata, onko silloin hyvä lakimies? Vai onko hyvä lakimies jotain muutakin?

Jos lakimieheen suhtautuu tahona, joka pelkästään katsoo, onko jokin asia laillinen, ei ota lakimiehestään kaikkea hyötyä irti. Hyvä lakimies ei myöskään jätä työtään tähän.

Tilannetta voisi verrata lääkäriin. Lääkäri ei pelkästään kerro, kuoleeko johonkin tautiin, vaan lääkäri myös kertoo, mitä seurauksia taudista voi aiheutua, miten taudista parantuu tai mitä lääkäri voi asian eteen tehdä ja millä elämäntapamuutoksilla voi vaikuttaa siihen, ettei tautia enää esiinny.

Lakimiehenkin toimenkuva on isompi kuin vain ”onko tämä laillista”. Hyvä lakimies esimerkiksi:

  1. …Selvittää, onko sopimus yksiselitteinen. Useimmat sopimusriidat johtuvat sopimuksen monitulkintaisuudesta. Jos sopimus on täynnä passiivipuuroa, jää epäselväksi, kenen velvollisuuksista on kyse (”Tuotteet toimitetaan, palvelu suoritetaan, toteutuksesta sovitaan…”). Ja sitten riidellään pitkään, hartaasti ja kalliisti.
  2. …Selvittää, mitä riskejä sopimus sisältää. Sopimusehdoista on usein pääteltävissä, mitkä ovat liiketoimen kannalta kriittisiä velvoitteita. Yhdessä tapauksessa ratkaisevaa voi olla toimitusaika, toisessa toimitusvarmuus, kolmannessa jokin ihan muu. Tärkeää on, että päämiehellä on tieto siitä, mihin riskeihin hän on sitoutumassa.
  3. …Selvittää, toteuttaako sopimus päämiehen tahtoa. Lähes poikkeuksetta sopimukset ovat neuvottelujen tuloksia, joissa molemmat osapuolet luopuvat jostain, mutta voittavat enemmän kuin häviävät. Siksihän sopimus on ylipäänsä tehty. Siinä on kuitenkin iso ero, vastaako sopimus päämiehen tarkoitusta vai luuleeko hän sen vastaavan tarkoitustaan.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että juristin mukanaolo tarkoittaa automaattisesti loistodiiliä. Joillain alan edustajilla on edelleen se käsitys, että hyvän juristin tehtävä on minimoida kaikki oman päämiehen riskit. Näiden puolustukseksi on toki sanottava, että joissain tilanteissa tehtävänä voi olla tuokin, mutta yhä useampi yrittäjä tahtoo antaa rohkeita – suorastaan törkeitä – lupauksia siitä, että asioita tapahtuu.

Tällöin hyvä lakimies ei satsaa pelkästään riskien minimointiin, sillä lupaus on sitä luotettavampi , mitä vähemmän rajoitteita siinä on. ”Jos et ole tyytyväinen, saat rahasi takaisin” on kovempi lupaus kuin ”Jos et ole tyytyväinen, saat rahasi takaisin, paitsi jos virhe johtuu asiasta johon me emme voi vaikuttaa, force majeure -syystä, työtaistelusta, auringonpilkuista tai siitä, että toimarillamme on huono päivä”.

Joka tapauksessa kaikki tavoitteet täyttyvät paremmin, kun lakimies otetaan sopimusneuvotteluihin mukaan jo alkuvaiheessa. Hyvä lakimies vaikuttaa sopimuksen muotoiluihin jo silloin, kun dokumenttia vasta laaditaan. Tällöin juristi ei ole vain jarruttava voima (kuten juristit usein ovat), vaan sopimuksen syntymistä edesauttava voima, kuten lakimiesten tulisikin olla.

Kumpi on mielestäsi parempi: onnistunut puolentoista miljoonan diili, jonka sopimusneuvotteluissa mukanaolosta juristin palkkio on 1500 euroa, vai puolentoista miljoonan diili, joka menee reisille, kun onkin vahingossa luvattu jotain, mitä ei voidakaan toimittaa, vaikka on luultu, että voidaan?

Hyvien diilien tekemisessä tarvitaankin hyvää lakimiestä, joka ymmärtää, mitä päämies on tekemässä ja huolehtii siitä, että sopimus on yksiselitteinen, että päämies ymmärtää sopimuksen riskit ja että päämies varmasti saa sopimuksen, joka sopii tarkoitukseensa – mikä ei läheskään aina tarkoita riskien minimointia.

Hyvä lakimies tekee siis paljon enemmän kuin tarkistaa, onko sopimus laillinen.

(Artikkelikuva (CC-BY 2.0slgckgc@Flickr)