This morning the Tuusula District Court found that a Finreactor user had committed a copyright infringement by posting a .torrent link on the P2P network. While admitting that there were no copies made of copyrighted works, the Court concluded nevertheless that the defendant had done something “comparable” to distributing copies. As the conviction is based on an analogy and not the wording of the Finnish Copyright Act, it is in my opinion a truly dangerous precedent.
If linking as such is can be considered illegal, the case will have implications far beyond copyright. The Court is in fact telling you not to speak the name of your Favourite Song or Movie in vain. Or, as Herkko puts it: if a taxi driver tells his passengers where the whorehouse is, it does not make him a pimp.
We received a decision from Tuusula district court this morning:
Uploading just a .torrent file without distributing the work it self constitutes distributing the file itself. The defendant had downloaded .torrent file from other filesharing network (lets use piratebay as an example) and changed the secondary name to point to Finreactor. Court acknowledged that he never downloaded the copyrighted file. The people who downloaded the .torrent file from Finreactor ended up downloading the file through piratebay tracker. The Finreactor tracker (torrentbits) kept number how many times the files were snatched and the court used that number to multiply the amount of damages. It awarded plaintiffs 10% of the original demands 1300 € plus 5000 € for attorney fees.
Torrentbits showed some anomalies that were not visible with other users. For example it had hard time showing who was the user responsible for first uploading.
Tuusulan käräjäoikeus otti kannan että Bittorrent linkkien Finreactoriin uploadaaminen on teoskappaleen yleisölle saataville saattamista.
Käräjäoikeus tekee johtopäätöksen, että A on käsittänyt, että Finreactorin käyttäjät tulevat saamaan A:n tietämien pelien
tiedostot eikä uusien lataajien kannalta tule olemaan eroa oliko peli ensimmäisen latauksen hetkellä Finreactor-vertaisverkon käyttäjän koneella vai ei. Huomioon ottaen sen, ettei Finreactor-verkossa ole ollut kysymys tavanomaisesta tekstilinkityksestä vaan siitä, että tiedosto saadaan vertaisverkoille tyypillisellä tavalla ladatuksi useilta, uudelle lataajalle tuntemattomiksi jääviltä tietokoneilta ja sen, että A:n tarkoitus on ollut saattaa syytteessä tarkoitetut teokset muiden Finreactor-vertaisverkon käyttäjien saataville, käräjäoikeus rinnastaa A:n menettelyn siihen, että A olisi saattanut hallussaan olleita teoksia saataville kyseiseen vertaisverkkoon. A on tarkoittanut aiheuttaa mainitun lopputuloksen eikä kysymys ole ollut pelkästään varsin todennäköisestä lopputuloksesta. A:n menettely on ollut tahallista.
Vastaaja tuomittiin tekijänoikeusrikkomuksesta. Korvauksia maksettavaksi tuli n 1300 euroa ja oikeudenkäyntikuluina 5000 euroa. Vahingokorvaukset hylättiin 100 euron selvityskustannuksia lukuunottamatta. Myös puolustuksen valtion maksama asianajopalkkio tiputettiin alle puoleen.
Päätöksessä käy ilmi, että käräjäoikeus oli ymmärtänyt asian faktat. Näiltä osin tuomio on perusteellisesti kirjoitettu. Sen sijaan tuo linkitys osuuteen olisin kaivannut hiukan lisää “lihaa”. Käräjäoikeus ei viitannut saataville saattamis pykälään joka kuuluu seuraavasti:
Teos saatetaan yleisön saataville, kun se esitetään julkisesti tai kun sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen tai täytetään julkisesti.
“Taikka sitä muutoin levitetään” sitä viittaa teoskappaleeseen. Kuten päätöksestä käy ilmi, vastaajalla ei koskaan ollut teoskappaletta hallussaan. Toin tämän ilmi loppupuheenvuorossa näköjään tuloksetta. Vertasin vastaajaa taksikuskiin joka neuvoo bordellin paikan. Tämä ei tee taksikuskista vielä parittajaa.
IT-oikeudellisen yhdistyksen pikkujouluissa oli puhe siitä miten teoskappaleen käsitys pitäisi laissa sovittaa paremmin tietoverkkoihin. Tästä voisi alkaa rakentamaan ennakkotapausta tuon muutoksen tarpeelle.
Kiitos Redbluelle päätöksen julkaisemisesta. Kuka lienee oletkin, tietolähteet ovat hyvät. Päätös julkaistiin tänäaamuna.
Lisäys: Digitoday kirjoittaa tekijänoikeusblogissa jutusta.
Viimeaikoina Google on esiintynyt sekä litigaatiospekulaatioiden kohteena että oikeuteen haastettuna. Youtube ostosten jälkeen jokainen televisiopomo höristeli korviaan ajatuksella, että kyllä arvonsa muutamassa vuodessa pörssissä viisinkertaistaneella yhtiöllä on niin syvät taskut, että isommatkin loukkausoikeudenkäynnit voisivat menestyä. Puolet Googlen palveluista ovat kustantajien ja oikeudenomistajien suurennuslasin alla. Kesällä Sanoman silloinen hallituksen puheenjohtaja Rauramo käytti puheenvuoron EU:n kokouksessa haukkuen Googlen varkaaksi joka vie kustantajien sisällön ilman lupaa.
Viimeksi Google sai kyytiä Ranskassa tuottajan väitettyä Googlen avustaneen laittomasti levitettyä Bush videota. Myös Italialaiset ovat löytäneet Googlesta syntipukin. Tällä kertaa Google on koulukiusaajan paras ystävä.
Kyllä, myös Googlen palveluiden kautta leviää ikävää sisältöä. Euroopassa on ymmärretty, että ennakkosensuuriin ei ole tarvetta ja palveluntarjoajan on syytä keskittyä tarjoamaan palvelua eikä toimittamaan käyttäjien lähettämää sisältöä. Sähkökauppadirektiivissä jäsenvaltioita on kielletty asettamasta palveluntarjojille, jotka hostaavat sisältöä erityisiä valvontavelvollisuuksia. Ehkä siksi Suomen lapsipornosensuurilakikin perustuu “vapaaehtoisuuteen”.
Voipi olla, että jää ranskalaisilta Bushfilmaajilta ja Italialaisilta koulukiusatuilta korvaukset Googlelta saamatta. Sanoman sanomista Googlena tyytyisin toteamaan, että jatkamme RSS-feedien lukemista ja levittämistä jatkossakin. Pullaa ei voi syödä ja säästää samalla. Jos sisällön leviämistä haluaa rajoittaa, riittä robots.txt-tiedoston luominen. Sillä siitä Googlesta ja muista lukijakiusankappaleista pääsee.
Artikla 15
1. Member States shall not impose a general obligation on providers, when providing the services covered by Articles 12, 13 and 14, to monitor the information which they transmit or store, nor a general obligation actively to seek facts or circumstances indicating illegal activity.
2. Member States may establish obligations for information society service providers promptly to inform the competent public authorities of alleged illegal activities undertaken or information provided by recipients of their service or obligations to communicate to the competent authorities, at their request, information enabling the identification of recipients of their service with whom they have storage agreements.
Katselin tuossa käräjäoikeuksien ratkaisuja Finreactor-juttusarjan käyttäjäkeisseissä. Käsittääkseni ainoastaan Raumalla vastuu on katkaistu käyttäjän itse jakamiin tiedostoihin. Kaikissa muissa käräjäoikeuksissa vastuu on ulotettu kaikkiin järjestelmässä syntyneisiin kopioihin – joista suurin osa on epäilemättä ollut muiden käyttäjien keskenään tekemiä.
Käräjäoikeudet ovat poikkeuksetta vedonneet korkeimman oikeuden keisseihin, joissa tekijänoikeudellinen hyvitys lasketaan kaavalla (kopiomäärä) x (vähittäismyyntihinta) x (kohtuullistamisprosentti). Yksikään käräjäoikeus ei ole kuitenkaan vielä huomannut, että jokaisessa korkeimman oikeuden keississä loukkaaja on itse myynyt, vuokrannut tai muuten kaupitellut kopioita. Jokainen hyvitykseen johtanut kopio on lähtenyt loukkaajan kädestä. Yhdessäkään korkeimman oikeuden keississä hyvitystä ei ole laskettu enää siitä, jos kirpputorimyyjältä piraattikopion ostanut on myynyt levyn eteenpäin.
Käräjäoikeudet eivät ole Finreactor-keisseissä pääsääntöisesti perustelleet välillistä hyvitysvastuuta millään lailla. Jossain ratkaisussa viitattiin Turun päätökseen ja selitettiin, että ensimmäisenä tiedoston liikkelle laskeneen rooli myöhemmissä jakotapahtumissa on ollut “välttämätön ja välitön”… “tiedoston jakelu ei olisi ollut mahdollista ilman, että X on laittanut tiedoston kuvaustiedoston palvelimelle ja tiedoston koneelleen” … “Siten käräjäoikeus katsoo X:n tahallaan levittäneen kaikkia verkossa ladattuja ko. tiedostoja”. Haloo?!
Faktat on muutoin samat mutta ilman tiedostoa koneella Tuusulan uudessa keississä, josta Herkko postasi alla. Edustimme siinä vastaajaa. Oikeudellisesti en näe noissa mitään eroa kun kysymys on vastuun katkaisemisesta. Päätös Tuusulasta tulee ensi viikolla.
Syyttäjä ja osa asianomistajista pyysi lisäaikaa valituksen tekemiselle Turun käräjäoikeuden ylläpitotuomiosta. Lisäaikaa annettiin 22.12.2006 asti. Tämän jälkeen loputkin asianomistajat ja nähtävästi kaikki vastaajat (pyyntöjä tuli vielä perjantaina) pyysivät ja saivat lisäaikaa yhtä paljon. Tulee kestämään vielä kauan, ennen kuin juttu on lopullisesti ratkaistu.
Perjantaina Tuusulassa käsitellyssä jutussa kyse oli aikaisemmin käsittelemättömästä vastuuperusteesta. Vastaaja ei kiistänyt laittaneensa torrent-linkkejä Finreactoriin, mutta tekijänoikeuden suojaamia tiedostoja ei hänellä missään vaiheessa ollut hallussa. Vastaaja oli ladannut .torren-linkkitiedostot toiselta sivustolta ja muuttanut asiakasohjelmalla ne osoittamaan toissijaisesti Finreactoriin. Muutetut .torrent tiedostot oli sitten vastaajan toimesta ladattu Finreactoriin.
Poliisin tutkinnassa oli järjestelmässä havaittavissa poikkeamia. Tietokanta ei osannut mm. sanoa kuka käyttäjä oli tiedostot laittanut verkkoon. Lukuisissa poliisin ottamissa näytteissä ei yhdessäkään vastaaja ollut jakamassa teoksia muiden käyttäjien kanssa.
.torrent tiedostot ovat kovin lähellä perinteisiä linkkejä. Erotuksena on se että käyttäjän pitää tehdä aktiivisia toimia sisällön lataamiseen linkin avaamisen jälkeen. Asiakasohjelma käynnistys, yhteydenotto trackeriin ja tiedoston lataamisen valvonta ovat toimia jotka lovat välttämättömiä tiedoston lataamiselle. Oikeastaan .torrent tiedosto ei ole edes linkki tiedostoon vaan palvelimeen, joka seuraa tiedostoa jakavia käyttäjiä.
Vastaaja oli syyttettynä tekijänoikeusrikoksesta/rikkomuksesta. Molemmat rötökset täyttyvät jos tekijänoikeuslain 2 § yksinoikeuksia rikotaan. Nämä yksinoikeudet vanhan tapaukseen sovellettavan lain mukaan olivat: 1) oikeus valmistaa kappaleita sekä 2) saattaa teos yleisön saataviin. Yleisön saataviin saattaminen on hiukan hankalasti ymmärrettävä käsite. Siksi laissa se on määritelty seuraavasti:
“Teos saatetaan yleisön saataviin, kun se esitetään julkisesti tai kun sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen tai näytetään julkisesti.”
On lienee selvää että linkin laittaminen tiedostoon ei ole kappaleen valmistamista. Lain sananmuodon mukaan myöskään se ei ole teoksen yleisön saataville saattamista. Teosta ei ole esitetty julkisesti eikä sen kappaleita ole linkittäjän toimesta levitetty yleisön keskuuteen; ainoastaan osoite, mistä sitä voi kysellä. Fyysisen maailman analogia: Taksimies ei ole parittaja, vaikka hän ohjaa asiakkaan bordellin ovelle.
Kuten sanottu. Asiasta ei ole ennakkopäätöksiä Suomesta eikä ylläoleva kanta ole ainoa. Päätös keissistä saadaan kuun lopussa.
Eilen Kirkkonummella istutussa oikeudenkäynnissä kävi ilmi että poliisi oli yhdistänyt Finreactor käyttäjätilin yhteen sen käyttäjistä IRC-galleriassa käytetyn nimimerkin perusteella. Tämän perusteella poliisi veti yhteen sen, että käyttäjän tulisi olla myös ainoa käyttäjätilin käyttäjä.
Loppuaikoinaan Finreactor oli tuskaisen täynnä. Uusia jäseniä ei otettu palveluun mukaan. Tämä johti siihen, että käyttäjät jakoivat käyttäjätilin salasanoja keskenään ja käyttivät tiliä yhdessä. Tämä olisi pitänyt ottaa tutkimuksissa huomioon. Nyt syyttäjällä on käsissään juttuja jossa on vaikea todistaa, onko syytetty laittanut verkkoon ensikertaa tiedoston. Syyttömän on yhtä vaikea myös näyttää, että teoksen laittoi verkkoon naapurin Pave eikä hän. Syyttäjällä on kuitenkin velvollisuus näyttää syyllisyys toteen. IP-osoitteiden kerääminen olisi tehnyt sen varmasti helpommaksi.
Eilen juttelin Hesarin taloustoimittajan kanssa, joka kertoi tekevänsä juttua vertaisverkoista. Hän kysyi onko avoimen wlan verkon ylläpitäjä vastuussa siitä, mitä käyttäjät tekevät verkossa. Vastasin että ei. Mikään laki ei kiellä tarjoamasta naapureille ilmaista valvomatonta verkkoa käyttöön (jotkut käyttösäännöt kyllä). Viimeistään mac-osoite tasolla rosvot jäävät kiinni. Tosin nekin kai voi jo spooffata.
Tämän päivän Tuusulassa käydyn oikeudenkäynnin jälkeen jäljellä on 7 käyttäjäkeissiä. Ylläpitäjien tapaukset käsiteltiin kaikki Turussa. Näyttäisi, että kaikki ensimmäisen kierroksen päätökset saadaan vielä tämän vuoden aikana
Syyttäjä on jättänyt ilmoituksen tyytymättömyydestä koko Turussa annetun tuomion osalta. Tyytymättömyys pitää ilmoittaa viikon sisällä tuomion antamisesta. Muilta osin tuomio tulee lainvoimaiseksi. Myös puolustus jätti tuomittujen vastaajien osalta ilmoituksen tyytymättömyydestä.
Seuraava deadline on kuukausi tuomiosta, jonka aikana tyytymättömien osapuolten pitää tehdä valitus hoviin. Voi olla, että koko juttu menee toiselle kierrokselle. Syyttäjä voi myös jättää valittamatta joistakin tuomion osista jolloin nämä tulevat lainvoimaisiksi (ellei puolustus niistä valita).
Saa nähdä toistuuko myös hovissa Turussa nähty jättimäinen pullataikinan veivaaminen, jossa käsiteltiin paljon myös epäolennaisia asioita. 30 hengen syyttäminen eri teoista, yllytyksestä, osallistumisesta, avunannosta, ylläpidosta, kommenttien moderoimisesta jne. ei johda kuin sekaannukseen ja oikeudellisten kysymysten eksymiseen jaaritteluun. Turussa tuomioistuin tunnisti tosiseikat melko hyvin, jaotteli vastuun ja tiputti osan syytteistä pois. Siitä on hyvä jatkaa ja korjata muutama tuomioon jäänyt oikeuskysymystä koskenut näkemysero. Tämä vaatii kuitenkin keskittymistä keskeisiin asioihin. Ei ensimmäisen kierroksen sirkuksen toisintamista.