Katselin tuossa käräjäoikeuksien ratkaisuja Finreactor-juttusarjan käyttäjäkeisseissä. Käsittääkseni ainoastaan Raumalla vastuu on katkaistu käyttäjän itse jakamiin tiedostoihin. Kaikissa muissa käräjäoikeuksissa vastuu on ulotettu kaikkiin järjestelmässä syntyneisiin kopioihin – joista suurin osa on epäilemättä ollut muiden käyttäjien keskenään tekemiä.
Käräjäoikeudet ovat poikkeuksetta vedonneet korkeimman oikeuden keisseihin, joissa tekijänoikeudellinen hyvitys lasketaan kaavalla (kopiomäärä) x (vähittäismyyntihinta) x (kohtuullistamisprosentti). Yksikään käräjäoikeus ei ole kuitenkaan vielä huomannut, että jokaisessa korkeimman oikeuden keississä loukkaaja on itse myynyt, vuokrannut tai muuten kaupitellut kopioita. Jokainen hyvitykseen johtanut kopio on lähtenyt loukkaajan kädestä. Yhdessäkään korkeimman oikeuden keississä hyvitystä ei ole laskettu enää siitä, jos kirpputorimyyjältä piraattikopion ostanut on myynyt levyn eteenpäin.
Käräjäoikeudet eivät ole Finreactor-keisseissä pääsääntöisesti perustelleet välillistä hyvitysvastuuta millään lailla. Jossain ratkaisussa viitattiin Turun päätökseen ja selitettiin, että ensimmäisenä tiedoston liikkelle laskeneen rooli myöhemmissä jakotapahtumissa on ollut “välttämätön ja välitön”… “tiedoston jakelu ei olisi ollut mahdollista ilman, että X on laittanut tiedoston kuvaustiedoston palvelimelle ja tiedoston koneelleen” … “Siten käräjäoikeus katsoo X:n tahallaan levittäneen kaikkia verkossa ladattuja ko. tiedostoja”. Haloo?!
Faktat on muutoin samat mutta ilman tiedostoa koneella Tuusulan uudessa keississä, josta Herkko postasi alla. Edustimme siinä vastaajaa. Oikeudellisesti en näe noissa mitään eroa kun kysymys on vastuun katkaisemisesta. Päätös Tuusulasta tulee ensi viikolla.
