Ollaan tässä lueskeltu hallinto-oikeuden perusteluja suurennuslasin kanssa. Onhan se täynnä reikiä. Hallinto-oikeuden taktiikka on eristää kaikki virheet toisistaan, käsitellä ne yksi kerrallaan, ja sanoa aina että “sellaisenaan” tämä ja tämä virhe ei kuulosta niin pahalta että vaalitulos olisi kovin pahasti vääristynyt sen takia. Hallinto-oikeudelle ei tällöin esimerkiksi valkene, että lagit käyttöliittymässä yhdessä kahden OK-painalluksen vaatimukseen kanssa ovat luultavasti johtaneet suureen osaan hukatuista äänistä. Ei siis yksistään vaatimus painaa OK-nappia kahdesti.
Lievää huvittuneisuutta herättää Microsoftin PR:n mieleen tuova kielenkäyttö, jossa bugeja kutsutaan ominaisuuksiksi.
Sitä käyttöliittymän ominaisuutta, että äänestyskortin ennenaikainen poistaminen äänestyslaitteesta keskeytti äänestyksen siitä mitään ilmoittamatta, voidaan pitää puutteena. Kuitenkin lähes 98 prosenttia sähköisistä äänestyksistä onnistui Kauniaisissa. Hieman yli kahden prosentin epäonnistumisten määrää ei sellaisenaan voida pitää osoituksena siitä, että vaaliviranomainen olisi menetellyt virheellisesti.
Niinpä. Lähes 98% äänistä sentään laskettiin! Halojaa, missä se raja oikein menee kun laissa ei tälläisistä epätarkkuuksista sanota mitään? Hallinto-oikeuden tuuletuksen perusteella varmaan 95%:kin olisi riittänyt. Ehkä jopa 90%?
