Television etätallennuspalvelu tapetilla Yhdysvalloissa

Kirjoitin jutun syksyllä IPR-Info lehteen USA:n etätallennuspalveluista. Juttu julkaistiin uusimmassa numerossa (ilmeisesti 1/2010).

Juttu ei ole enää ihan tuore, mutta samat juridiset kysymykset ovat nousseet Suomessa esille viime aikoina.

Kuvia olen viime aikoina kaivanut Flickr commons palvelusta johon on tallennettuna hienoja kokoelmia tekijänoikeudesta vapaita kuvia.

**

Vuonna 2007 Yhdysvalloissa itärannikon Second circuit valitustuomioistuin antoi ratkaisun TV- ja elokuvayhtiöiden sekä kaapeli-TV-operaattori Cablevisionin riidassa. Cablevision oli informoinut oikeudenhaltijoita uudesta palvelusta, jolla sen asiakkaat voisivat tallentaa verkkokovalevylle ohjelmia käyttäen kaapeliboksiaan ohjelmien tallennusten ohjelmoimiseen. Oikeudenhaltijat vaativat oikeudelta kieltotuomiota, joka estäisi palvelun lanseeraamisen. Tapauksessa keskeisenä kysymyksenä oli: Loukkaako kaapelioperaattori oikeudenomistajien yksinoikeuksia tallentamalla asiakkaidensa pyynnöstä televisio-ohjelmia?

Palvelunkuvaus

Vastaaja Cablevision yhtiö on kaapelitelevisioyhtiö, joka edelleen lähettää eri kanavien ohjelmia asiakkailleen. Samaan aikaan asiakkaille lähetetty ohjelma ohjattiin palvelimelle, jossa oli kaksi puskurimuistia. Ohjelman tallennuttua ensimmäiseen puskurimuistiin ohjelmisto selvitti, onko joku asiakkaista pyytänyt ohjelman tallentamista. Mikäli asiakas oli pyytänyt tallennusta, siirtyi puskurin ohjelma toiseen puskuriin ja ensimmäisen puskurimuistin päälle kirjoitettiin seuraavaksi lähetetty ohjelman palanen. Ohjelma siirrettiin toisesta puskurimuistista sitten asiakkaiden omille kovalevyille tallennettavaksi. Puskurit pitivät sisällään vain 0.1 sekunnin mittaisen tallenteen ohjelmaa.

Oikeus katsoi, että palvelun toteuttamiseen tarvittiin joukko monimutkaisia tietokoneita sekä ihmisiä niiden hoitamiseen. Käyttäjälle palvelu näyttäytyi kuitenkin kotivideonauhurin kaltaisena. Sen sijaan, että tallennuskäsky olisi välittynyt kotona olleeseen tallentimeen, se välittyi verkon kautta keskustallentimeen. Palvelu muistutti on-demand palvelua paitsi, ettei sen kautta voinut katsoa kuin ennalta tallennettavaksi määrättyä aineistoa. Palveluntarjoajan määräysvalta prosessissa rajoittui tallennettavien kanavien rajaamiseen, joka tehtiin tallentimen ohjelmistoa kehittäessä.

Alioikeuden päätös

New Yorkin alioikeus ja tapauksen osapuolet katsoivat, että tapauksessa on merkittävää se, kuka tallensi ohjelmat. Tuomioistuin katsoi, että vastaajan päätäntävalta tallennettavista kanavista, vastaajan omistusoikeus ja ylläpitovastuu tallennuslaitteisiin sekä sen tieto kopioitavista tallenteista ja jatkuva asiakkuussuhde tallentavien asiakkaiden kanssa ovat syitä, miksi kopioiminen tapahtui Cablevisionin eikä asiakkaan toimesta, vaikkakin se kiistatta tapahtui asiakkaan pyynnöstä.[1]

Valitustuomioistuin kumosi alioikeuden päätöksen

Valitustuomioistuin katsoi ensinnäkin, ettei bufferointi välimuistiin ollut lain tarkoittamaa kappaleen valmistusta. Oikeus tulkitsi välimuistiin kirjoittamisen väliaikaiseksi ja erottamattomaksi osaksi teknistä prosessia. Suomessa todennäköisesti päädyttäisiin samaan ratkaisuun tekijänoikeuslain 11a § nojalla.

Valitustuomioistuin katsoi, ettei Cablevision ole yksin sen seikan takia vastuussa kopioiden valmistamisesta, että se omistaa laitteet. Oikeus viittasi päätökseen,[2] jossa katsottiin, ettei Internet palveluntarjoaja ollut vastuussa asiakkaan sen palvelimille laittamista loukkaavista tiedostoista, vaikka se omisti palvelimen. Oikeus viittasi myös aikaisempaan videonauhureita koskevaan oikeuskäytäntöön ja totesi, ettei tallennuslaitteiden valmistaja tai niitä ohjaavien tietokoneohjelmien kirjoittaja ei ole välittömästi vastuussa oikeudenloukkauksista, mikäli niillä on laillinen käyttötarkoitus.[3] Tuomioistuin korosti ettei tapaus anna vastuuvapautta kaikille etävideopalveluille ja ettei tapauksessa käsitelty epäsuoraa tai välillistä vastuuta loukkauksista.

Oikeus katsoi, ettei asiakkaiden tallentimen ohjelmointi eronnut tavallisen kotivideotallentimen käytöstä niin merkittävästi, että olisi tullut katsoa, että kappaleen valmistamisesta olisi vastuussa joku muu kuin asiakas. Oikeus katsoi, että koska järjestelmässä palveluntarjoajan puolesta tallennukseen ei osallistunut ihminen ja koska oikeudenloukkaus vaatii tahallisuutta, ei palveluntarjoajavastaaja ollut syyllistynyt oikeudenloukkaukseen.

Oikeus löysi analogian kaupan omistajasta, joka tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden käyttää kaupan nurkassa seisovaa kopiokonetta. Oikeus sen sijaan hylkäsi analogian kopioliikkeeseen, jossa henkilökunta tekee kopiot asiakkaan pyynnöstä asiakkaan toimittamasta teoksesta kopiokoneilla. Valitustuomioistuin katsoi myös, että vastaajan kontrolli tallennettavaksi valittuihin kanaviin oli rajallinen. Vastaaja ei pystynyt valitsemaan, mitä ohjelmia kanavilta tuli eikä myöskään mihin aikaan.

Tuomioistuin katsoi, että vastaajan asiakkaat, ei vastaaja, valmistivat kopiot televisio-ohjelmista. Vastaaja ei tämän vuoksi ollut suoraan loukannut kantajan yksinoikeutta kappaleen valmistamiseen. Tämän takia alioikeuden tuomio kumottiin ja kantajan kanne hylättiin.

Myöhemmät vaiheet

Oikeudenomistajat hakivat valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Kesällä 2009 oikeus eväsi luvan. Taustalla oli oikeusministeriön lausunto, joka luvan puoltamisen sijasta suositteli, että oikeus jättäisi luvan myöntämättä. Cablevision tapauksena tunnettu juttu jää nyt itärannikon second district aluetta sitovaksi ennakkopäätökseksi. Asia on kuitenkin ratkaistu osapuoleten välillä koko liittovaltion alueella. Cablevision saa siis aloittaa etätallennuspalvelut missä päin tahansa USA:ta. Koska asia ei päätynyt korkeinpaan oikeuteen, muilla vastaavien palveluiden tarjoajilla ei ole vastaavaa oikeusvarmuutta. Valitustuomioistuimet kun eivät ole sidottuja toistensa ratkaisuihin.

Suomessa edessä samat kysymykset

Suomessa on lukuisia tahoja, jotka lähettävät televisio-ohjelmia edelleen tietoverkkoja käyttäen sekä monia televisio-ohjelmien etätallennuspalveluita. Viime aikoina useat Internetoperaattorit ovat ottaneet palveluvalikoimiinsa televisiotallentimet, jotka sijaitsevat operaattorin tiloissa. Oikeudenhaltijat ovat suhtautuneet etätallennuspalveluihin epäilevästi. On vain ajan kysymys, milloin oikeus saa eteensä ratkaistavaksi tallennuspalveluiden laillisuuden.


[1] Twentieth Century Fox Film Corp. v. Cablevision 23 Sys. Corp. (Cablevision I), 478 F. Supp. 2d 607 (S.D.N.Y. 2007) s. 618-621 päätös löytyy kokonaisuudessaan:

http://beckermanlegal.com/Documents/cartoonnetwork_csc_080804SecondCircuitDecis.pdf

[2] Religious Technology Center v. Netcom On-Line Communications Services, 907 F. Supp. 1361 (N.D. Cal. 1995).

[3] Sony Corp. of America v. Universal City Studios, Inc., 464 U.S. 417 (1984).