Miksi tekoälypalveluita tulisi vertailla?
Olen auttanut yrityksiä arvioimaan eri palveluita sekä tekemään ohjeistuksia palveluiden valitsemiseksi. Samanlaisia arvioita tekevät monet tekoälykonsultit tai ohjelmistokehittäjät. Heidän lähestymiskulmansa on enemmän tekninen tai kaupallinen. Tässä kirjoituksessa avaan teknis-kaupallista näkökulmaa juridiikan suuntaan ja kerron, miksi oikeudellinen puoli arvioinnissa voi osoittautua merkittäväksi.
Tekoälypalveluita on tarjolla laaja kirjo eri palveluntarjoajilta ja eri käyttötarkoituksiin. Erot palveluissa, niiden käyttöehdoissa, teknisissä ominaisuuksissa ja tarjoajissa ovat johtaneet runsaudenpulaan. Yritysten ja organisaatioiden on vaikea pysyä mukana uusien palveluiden ehtojen kanssa. Tämän vuoksi työnantajien tekoälyohjeistuksissa on usein annettu suuntaviivat siitä, minkälaisia tekoälypalveluita työtehtävien tehostamiseksi tai kehitettävien palveluiden rakennuspalikoina saa käyttää.
Pienet erot palveluissa voivat osoittautua ratkaiseviksi, kun palvelujen käyttäjän valintoja arvioidaan jälkikäteen. Vertailemalla palveluita palvelun käyttäjän on parhaimmillaan mahdollista löytää oikean hintainen, laadukas, turvallinen, nopea, laillinen ja eettinen tekoälypalvelu.
Mitä tekoälypalveluiden vertailussa tulisi ottaa huomioon?
- Käyttötarkoitus. Eri mallien ja palveluiden kyvykkyydet ovat erilaisia. Yksi palvelu voi olla ylivertainen ennusteiden tekemiseen datasta, mutta sitä ei kannata käyttää asiakaspalvelubotin tekemiseen. Ensimmäinen tehtävä on tehtävään suunnitellun palvelun löytäminen.
- Tehokkuus. Mallien käyttämisessä tulosten palauttamisen nopeus voi vaihdella melkoisesti. Riippuu aiotusta käyttötarkoituksesta, onko esimerkiksi 5 sekunnin palautusaika riittävä vai tuleeko palvelun palauttaa tulos millisekunneissa.
- Tekninen arkkitehtuuri. Tiedon siirtäminen rajapintojen yli palveluihin on useissa palveluissa tehty helpoksi. Joskus mallien sijainti omassa palvelinkeskuksessa, käyttäjän omalla työasemalla tai jopa matkapuhelimessa on tarpeellista. Tällaisissa tapauksissa tarjolla olevat arkkitehtuurit sanelevat harkittavan palvelun valinnan.
- Yhteensopivuus. Tekoälypalveluiden yhdistäminen olemassa oleviin palveluihin tai datalähteisiin vaatii lähes aina integrointityötä. Tällöin yhden palveluntarjoajan ratkaisujen yhdistäminen voi olla helpompaa kuin usean tarjoajan ratkaisujen kokoonparsiminen. Tällöin palveluiden hyväksymien ja palauttamien datatyyppien ymmärtäminen voi muodostua keskeiseksi valintaperusteeksi.
- Kustannukset. Tekoälymallien kouluttaminen ja palveluntarjoaminen maksaa. Palveluiden kehittäjät ja tarjoajat veloittavat niiden käytöstä tavalla tai toisella. Mallien ja niihin perustuvien palveluiden käyttö on yksittäistapauksessa varsin edullista, mutta käyttövolyymien kasvaessa, pienetkin kustannuserot voivat johtaa merkittäviin kustannussäästöihin. Joskus halvempia ratkaisuja on tarjolla, mikäli ostaja on valmis tekemään omassa päässään muutoksia esimerkiksi datan valmisteluun ja kääntämiseen eri tiedostotyyppeihin matkan varrella. Tällaisten muutosten hinta on hyvä ottaa huomioon vertailussa.
Miten tekoälypalveluiden vertailu pitäisi tehdä?
Olemme käyneet joukon erilaisia palveluita läpi. Ajatuksena on ollut kokeilla niiden kypsyyttä oman työn automatisoimiseen. Vielä palveluissa on parantamisen varaa ja uhkakuvat juristien ammattikunnan korvautumisesta tekoälyllä eivät toteudu. Sen sijaan pieniä parannuksia sähköpostin kirjoittamiseen, lähdeluetteloiden hallintaan sekä kirjoitetun tekstin laadun parantamiseen on jokaisen juristimme päivittäisessä käytössä.
Olemme myös kehittäneet omia palveluita sekä käyneet läpi asiakkaille erilaisia palveluita, jotka soveltuisivat esimerkiksi toistuvien dokumenttien läpikäymiseen sekä redline-kommentoimiseen. Olemme toimineet betatestaajina mm. suomalaisessa oik.ai-palvelussa. Vastaavasti olemme myös kiinnostuksella seuranneet, miten isot asianajotoimistot ovat kokeilleet erilaisia tekoälyratkaisuja.
Kokeilujen tekemisessä ja eri palveluiden arvioinnissa korostuu niiden käytön helppous. Siinä vaiheessa, kun yritys rakentaa strategiansa tekoälyn käytölle ja panostaa siihen merkittävästi rahaa, nousevat palveluiden muut seikat tärkeämmiksi. Juristin näkökulmasta katsottaessa erilaisten palveluiden arvioinnissa korostuu läpinäkyvyys. Tekoälypalveluiden osalta huolellinen käyttöönottaja on hyvä selvittää seuraavia seikkoja:
- Mitä tarjoaja kertoo palvelustaan?
- Mitä algoritmia se käyttää?
- Mitä koulutusdataa sen koulutuksessa on käytetty?
- Perustuuko malli avoimeen lähdekoodiin?
- Miten käyttäjän palveluun antamia syötteitä kohdellaan?
- Missä malli ja palvelu fyysisesti sijaitsee ja mitä lainsäädäntöä siihen sovelletaan?
- Mitä ehtoja palvelun käyttöön liittyy?
- Miten vastuu palveluun syötetyistä tiedoista ja siitä saatavista syötteistä on jaettu käyttäjän ja palvelun tarjoajan välillä?
- Paljonko palvelun käyttäminen maksaa?
- Löytyykö mallin koulutusainestosta henkilötietoja?
- Miten mallin tuottaman materiaalin IPR-oikeudet on sovittu?
- Onko tarjoaja yhteistyökykyinen ja saavutettavissa helposti viestivälinein?
- Miten nopeasti tarjoaja vastaa?
- Minkälaisia takuita tai vakuutuksia tarjoaja antaa palvelulle?
- Mitä toimia käyttäjältä edellytetään palvelun käyttämiseksi?
- Onko palvelu käytettävissä kaikilla alueilla?
- Onko palvelun sisältö erilainen eri maantieteellisillä alueilla?
- Onko palvelun hinnoittelu ennalta-arvattava?
- Eroaako palvelun markkinointimateriaalin antama kuva siitä, mitä käyttöehdot sisältävät?
- Pitääkö palvelun käyttäjiä kouluttaa sen käyttämisessä?
- Mihin käyttötarkoituksiin palvelu soveltuu?
- Mihin käyttötarkoituksiin palvelua ei saa käyttää?
- Miten palvelun käyttöönottajan tulisi ohjeistaa käyttäjiä sallituista ja kielletyistä käyttötavoista?
Valitettavasti tällaisia tietoja ei ole helposti saatavissa ja jokainen käyttöönottaja joutuu tekemään töitä palveluiden soveltumisen arvioimiseksi. Olemme yhdessä kumppanimme Kauppakamarin kanssa toteuttaneet koulutuksen siitä, miten yksittäisiä palveluita ja niiden sopimusehtoja tulisi arvioida.
