Turre Legal

Finreactorin valituskirjelmät

Finreactorin päähaaran hovivaiheen kirjeenvaihto on nyt takanapäin. Tällä tietoa puolustamme hovissa viittä vastaajaa. Neljän käräjäoikeudessa vapautetun tuomiot jäivät lainvoimaisiksi ja he odottelevat vielä tällä hetkellä KRP:llä kanissa olevia tietokoneitaan takaisin.

Tässä dummy-versiot jättämistämme valituksista (poistettu nimet ja vastaajakohtaiset osat):

1. Valitus käräjäoikeuden tuomioon
2. Vastaus syyttäjän ja asianomistajien valitusten johdosta

Herkko Hietanen
Seuraa minua

Herkko Hietanen

Lakimies, osakas, kauppatieteiden tohtori, oikeustieteen maisteri at Turre Legal
Lakimies, jolla on 15 vuoden kokemus teknologia- ja mediaoikeudenkäynneistä, startup-yrityksistä ja IT-juridiikasta.
Herkko Hietanen
Seuraa minua
  1. Mikko hyvä, ei kannata masentua. Skandaali on turhan voimakas sana. Palkinnon perään en ole.

  2. Hyvä veli Alex, Te olette oikeassa! Olemme oikoneet mutkia terminologiasta välittämättä. Olemme lähettäneet käräjäoikeuteen vastauksen ja menneet nimittämään sitä vastavalitukseksi. Tämä on SKANDAALI! Fuulausyritykseni surkeasti epäonnistuttua editoin nyt välittömästi alkuperäistä postausta ylhäällä. Lähettäkää Te sillä välin minulle yksityinen viesti niin voin postittaa Teille voittopalkinnon.

  3. Kaivoin oikein lakitekstin esiin. Oikeudenkäymiskaaren 25. luvun 14a §:ssä sanotaan näin: ”Valittajan vastapuoli voi tyytymättömyyttä ilmoittamatta valittaa osaltaan käräjäoikeuden tuomiosta (vastavalitus).” Vastauksesta taas sanotaan 26. luvussa (3 §): ”Valittajan vastapuolta on kehotettava antamaan kirjallinen vastaus valitukseen hovioikeuden määräämässä ajassa.” No, kaipa hovioikeus tietää, miten kirjoituksiin suhtautua, vaikka ne olisikin väärin otsikoituja. Asiantuntemus vain saattaa joutua vähän outoon valoon.

  4. Vastavalituksessa kommentoidaan syyttäjän ja asianomistajien valituksia ja niissä esiin tuotuja väitteitä, ei itse tuomiota. Eli se on itse asiassa vastaus syyttäjän ja asianomistajien kirjelmiin.

  5. Ihmetyttää tuo ”vastavalitus”. Eikös vastavalitus tarkoita sellaista sellaista muutoksen hakemista, jonka voi tehdä tyytymättömyyttä ilmoittamatta? Tästä en löytänyt tuomioon kohdistuvia muutosvaatimuksia. Valituksenhan te olitte tehneet jo aikaisemmin ja nuo vastavalituksessa mainitut seikat ovat mielestäni tyypillisesti vastaukseen kuuluvia. Turha toimenpide, josta pääsee laskuttamaan?

  6. Kyynisesti vois huomauttaa edelliseen postaukseen, että perustuslakiin viittaminen oikeudenkäynnissä merkitsee useimmiten tappion tunnustamista. – Luulin itsekin aluksi voivani kehitellä argumentin, että tekijänoikeusrikkomukseen ei ole avunantoa. Tarkemmin asiaa tutkittuani päädyin siihen, että argumentilla ei ole menestymisen mahdollisuuksia. Onneksi on parempiakin tarjolla.

  7. No nyt kun päästään vauhtiin…Niin Tällein finreactor tyypit pääsee vapaaksi. Heidän täytyy vaan sanoa, että eivät tieneet teoksien olevan luvatta p2p verkossa ( näin niiden osalta, jotka vain siirsivät torrentteja).

    Ne puolestaan jotka ovat syytettynä ”avunannosta tekijänoikeusrikkomukseen” vapautetaan sillä perusteella että ”avunantoa tekijänoikeusrikkomukseen” ei ole olemassakaan rikoksena. Ennen rikoslain kokonaisuudistusta asia oli selvä. Siitä taisi olla ihan säännöskin. Se jätettiin uudistuksen yhteydessä vahingossa pois. Kyseinen säännös oli siellä kuitenkin rikoslain täsmällisyysperiaatteen takia. Kyseistä asiantilaa
    ei olla kuitenkaan muutettu. Perustuslakia kun ei edes voi muuttaa lain tasoisilla säännöksillä. Eikä varsinkaan sellaista tärkeätä periaatetta kuin laillisuusperiaatteeseen kuuluvaa täsmällisyysperiaatetta.

    ——

    tarkemmat perustelut:

    P2P verkon käyttö lähes aina laillista ?
    P2p käyttö on muuten 99,95% tapauksissa laillista. Samoin torrenttien siirtäminen.

    —–

    Jotta teko on rikos, niin teon täytyy olla tahallinen. p2p tapauksissa se merkitsee sitä, että henkilön täytyy tietää teoksen olevan luvatta p2p verkossa. Eduskunnan perustulakivaliokunnan mielestä on usein lähes mahdotonta tietää onko teos luvatta vai luvalla p2p verkossa. Niimpä tuskin juuri kukaan tietää, onko teos siellä luvatta vai luvalla. Näin ollen juuri koskaan ei kyse voi olla rikoksesta, koska tahallisuus puuttuu. henkilöt eivät tiedä onko teos siellä luvatta vai luvalla.

    Henkilö on syytön kunnes toisin todistetaan. Se merkitsee sitä, että syyttäjän täytyy näyttää toteen, että henkilö tiesi teoksen olevan luvatta p2p verkossa. Mistä syytetty sen tietäisi ? Ja vaikka syytetty haluisi tietää, niin eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan sen selvittäminen on usein lähes mahdotonta.

    Eli syytetty pitäisi vapauttaa, mikäli syyttäjä ei pysty näyttämään toteen, että henkilö tiesi teoksen olevan luvatta p2p verkossa. Eli syyttäjän täytyy näyttää toteen, että syytetty tiesi asian, joka eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan on usein lähes mahdoton tietää.

    Sama asia torrenttien kanssa, mikäli syytetty on vain siirtänyt torrentin paikasta toiseen, niin on varsin todennäköistä,että siirtäjä ei tiennyt, onko teos luvatta vai luvalla pistetty p2p verkkoon. Ja vaikka syytetty olisi halunnut selvittää, niin se olisi ollut mahdotonta. Ja kun henkilö on syytön kunnes toisin todistetaan…

    Syyttäjän pitäisi pystyä näyttämään torrenttitapauksissakin, että syytetty tiesi teoksen olevan luvatta p2p verkossa. Sen tietäminen on eduskunnan perustuslakivalikunnankin mielestä mahdotonta.

    Niimpä varsin usein pitäisi syytetyt vapauttaa.

    Mielestäni suurin osa Finreactorin syytetyistäkin on syyttömiä, mikäli ovat vain siirtäneet toisesta paikasta torrentteja Finreactoriin. He eivät vaan tiedä olevansa syyttömiä

    ——–
    Tekijänoikeusrikkomus on kyseessä, mikäli teko on tehty törkeästä huolimattomuudesta. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannan mukaan sen asian selvittäminen onko teos luvatta vai luvalla p2p verkossa on usein lähes mahdotonta. Niimpä ei ole huolimattomuutta jättää selvittämättä onko teos luvatta vai luvalla p2p verkkossa. Mahdottomien asian selvittämättä jättäminen kun ei ole huolimattomuutta.

    –—–

    Perustuslakivaliokunnan mukaan laillisen lähteen tunnistaminen tietoverkoissa on välillä jopa mahdotonta, ja siksi valiokunta päätyikin suosittamaan myös seuraamusten poistamista kokonaan yksityiseltä kopioinnilta ja lataamiselta

    ——–

    Luonnollisena oletuksena tuossa on se, että joka ensilevittäjänä pistää teoksen p2p verkkoon, niin hänen tarkoitus on levittää sitä p2p verkossa. Ja hän siinä samalla hyväksyy senkin että sitä levitetään eri torrenttien avulla. Ei vain sen minkä hän alunperin sen laittaa.

    ———-

    Vähän selvemmin
    Tarkastellaampa p2p käytön laillisuutta kolmesta eri näkökulmasta

    1. Onko p2p käyttäjälle säädetty velvollisuus ( rikoslaissa ) selvittää onko teos laillisesti vai laittomasti p2p verkossa ?

    Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mielestä sen asian selvittäminen on lähes mahdotonta. ja se on todennut, että sellainen selvittämisvelvollisuus olisi perustuslain 8 §:ssä säädetyn rikosoikeudellisen laillisuusperiatteen sisältyvän täsmällisyysperiaatteen vastainen. Eli olisi perustuslain vastaista säätää sellainen velvollisuus ( rikosoikeus näkökulmasta ). Siksi sellaista ei ole säädetty eli p2p käyttäjällä ei ole velvollisuutta selvittää, onko teos luvatta vai luvalla p2p verkossa ( rikosoikeudellisesta näkökulmasta katsottuna ).

    2. Tietääkö p2p-käyttäjä, että onko teos p2p verkossa luvatta vai luvalla ? Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan on lähes mahdoton päätellä onko teos p2p verkossa luvatta vai luvatta. Niimpä ei voida olettaa, että p2p käyttäjä tietää asianlaidan. Ja lähtökohta rikosoikeudessa on, että syytetty on syytön kunnes toisin todistetaan. Vaikka syytetty olisi halunnut tietää, onko teos luvatta vai luvalla p2p verkossa, niin eduskunnan perustuslakivaliokunnan mielestä sen asian selvittäminen olisi lähes mahdotonta. Jotta syytetty voidaan tuomita, niin se edellyttää ”täyttä näyttöä” eli p2p tapauksissa sitä, että on täysi näyttö siitä, että teos on luvatta p2p verkossa ja sitä, että henkilö tiesi sen. Jos syyttäjä luulee, että teos on luvatta p2p verkossa tai jos syyttäjä luulee, että syytetty tiesi, että teos on luvatta p2p verkossa, ei riitä tuomitsemiseen. Eli syyttäjän täytyy pystyä näyttämään toteen sen, että syytetty tiesi teoksen olevan p2p verkossa luvatta, näin vaikka perustuslakivaliokunnan mielestä sen asian päättely on lähes mahdotonta, samoin sen selvittäminen on perustuslakivaliokunnan mielestä mahdotonta. Eli syyttäjän täytyisi näyttää se lähes mahdoton asia toteen, että syytetty on tiennyt tai selvittänyt, että teos on luvatta. p2p verkossa. Muussa tapauksessa syytetty on vapautettava.

    Perustuslakivaliokunnan mielestä siis p2p käyttäjien on mahdoton tietää, onko teos p2p verkossa luvatta vai luvalla. Samoin se on todennut, että p2p käyttäjän on lähes mahdoton selvittää se asia. Mielestäni jo poliisin pitäisi lopettaa tutkinta toteennäyttämättömänä, jos mitään näyttöä ei ole siitä, että henkilö tiesi teoksen olevan luvatta p2p verkossa. Koska jos sitä tietoisuutta ei ole, niin ei ole tapahtunut rikosta. Jos poliisi ei ole lopettanut tutkintaa, niin syyttäjän pitäisi jättää asia syyttämättä, koska jos ei ole tuota tietoisuutta tai mitään näyttöä siitä, niin ei ole tapahtunut rikosta. Jos syyttäjä syyttää asiasta, niin viimeistään tuomioistuimen pitäisi vapauttaa syytetyt, koska jos syytetyllä ei tiedä sitä onko teos luvatta vai luvalla ollut p2p verkossa, niin rikosta ei ole tapahtunut. Koska jotta kyseessä olisi rikos, niin syytetyn pitää tietää teoksen olevan luvatta p2p verkossa. Sen asia tietäminen on perustuslakivaliokunnan mielestä lähes mahdoton tietää tai päätellä taikka selvittää.

    Jos laissa olisi säädetty selvittämisvelvollisuus siitä, onko teos luvatta vai luvalla p2p verkossa, niin tuomioistuin ei saisi sellaista lakia soveltaa perustuslain vastaisena ( perustuslain 8 §:ssä säädetyn rikosoikeudellisen laillisuusperiatteen sisältyvän täsmällisyysperiaatteen vastainen ).

    3. Voiko kyseessä olla tekijänoikeusrikkomus ?

    Tekijänoikeusrikkomukseen voi syyllistyä jos teko on tahallinen tai tehty törkeästä huolimattomuudesta. Perustuslakivaliokunnan mielestä on lähes mahdoton päätellä onko teos luvatta vai luvalla p2p verkossa. Samoin se on todennut että sellaisen asian selvittämin on lähes mahdotonta. Huolimattomuus on sellaisen huolellisuusvelvollisuuden laiminlyöntiä, jota voidaan kohtuudella odottaa. Huolimattomuutta ei ole jättää selvittämättä asioita, joiden selvittäminen on lähes mahdotonta. Niimpä ei ole huolimattomuutta jättää selvittämättä, onko teos luvatta vai luvalla p2p verkossa. Niimpä kyse ei voi olla tekijänoikeusrikkomuksesta.

    Perustuslakivaliokunta on todennut myös, että sellaisen selvittämisvelvollisuuden säätäminen rikokseksi olisi perustuslain vastaista. Niimpä jos sellainen velvollisuus olisi säädetty, niin sitä ei tuomioistuimet saisi soveltaa perustuslain vastaisena.

    Niimpä katson, että p2p käyttö on normaalissa tapauksissa laillista. Siitä ei voida rikosoikeudellisesti rangaista, koska se olisi perustuslain laillisuusperiaatteeseen sisältyvän täsmällisyysvaatimuksen vastaista.

    Jos eduskunta olisi halunnut säätää p2p käytön laittomaksi kokonaisuudessaan, niin olisihan se toki voinut sen tehdä. Tosin esim. OECD:n mielestä p2p verkot ovat suurin keksintö sitten höyryjunan.

    P2p käyttö voi olla rikos vain siinä harvinaisessa tapauksessa, että tekijä tietää, että teos on luvatta p2p verkossa. Eli esim. siinä tapauksessa, että on itse pistänyt tekijänoikeuden alaisen teoksen luvatta p2p verkkoon taikka on todella selvittänyt, että teos on luvatta p2p verkossa ja sitten levittää teosta (esim. soittanut Britney Spearssille, joka on kertonut, että teos on luvatta p2p verkossa ja sitten käyttäjä on alkanut levittää sitä).

    ——–

    Perustuslakivaliokunta:

    Tekijänoikeuslain vaikeaselkoisuus voi muodostua ongelmalliseksi perustuslain 8 §:ssä säädettyyn rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen sisältyvän täsmällisyysvaatimuksen kannalta. Sen mukaan kunkin rikoksen tunnusmerkistö on ilmaistava laissa riittävällä täsmällisyydellä siten, että säännöksen sanamuodon perusteella on ennakoitavissa, onko jokin toiminta tai laiminlyönti rangaistavaa (PeVL 48/2002 vp , s. 2/II, PeVL 26/2004 vp , s. 3/II). Tämä vaatimus ei täyty parhaalla mahdollisella tavalla, kun säännökset tekijänoikeusrikoksesta ja -rikkomuksesta saavat olennaisen sisältönsä vaikeaselkoisen tekijänoikeuslain kautta. Tähän seikkaan on valiokunnan mielestä kiinnitettävä erityistä huomiota sovellettaessa rangaistussäännöksiä yksittäistapauksissa.

    Henkilöllä tulee ehdotetun sääntelyn perusteella olla tieto lähdekappaleen laillisuudesta, jotta hänellä olisi lain 12 §:ään perustuva oikeus. Vaatimus on nykyaikaisessa viestintäteknisessä ympäristössä varsin korkea. Esimerkiksi avoimessa tietoverkossa saatavilla olevasta aineistosta voi – kuten esityksen perusteluissa todetaan – olla vaikea päätellä, onko se laillista vai ei; joskus päättely on jopa mahdotonta. Tällainen epävarmuus oikeuden olemassaolosta on perusoikeuskytkentäisen sääntelyn yhteydessä ongelmallista.

    Mahdollisuus seuraamusten tuomitsemiseen voi valiokunnan mielestä muodostua kohtuuttomaksi etenkin, kun henkilön on käytännössä vaikeaa tai jopa mahdotonta saada selkoa käyttämänsä aineiston lainmukaisuudesta.

    Valiokunta pitää edellä esitetyn perusteella perusoikeussyistä tärkeänä, että muutaman kappaleen valmistaminen tekijänoikeuslain 12 §:n perusteella yksityiseen käyttöön rajataan tuottamuksesta riippumattomaan vastuuseen perustuvan seuraamussääntelyn ulkopuolelle.

    ——

    Perustuslaki:

    10 luku
    Laillisuusvalvonta
    106 §
    Perustuslain etusija

    Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=perustuslaki

    Torrentteja on muuten yli miljoona:
    http://www.mininova.org/stats/

  8. Joo – Ihmettelijä lienee oikeassa yhteisvastuun määräytymisperusteen kanssa pankkiryöstöissä ja vastaavissa. Analogiat ovat aina vaarallisia. Yritin vain havainnollistaa tekijänoikeuslain mukaista hyvitystä tuolla analogialla. Eli analogiani reunaehtona on, että pankkiryöstöönkin sovellettaisiin tekijänoikeuslain hyvityksen määräämisperusteita… complex enough? 😉

  9. ”Eli suomeksi sanottuna on rikosoikeudellisesti mahdollista, että pankkiryöstäjän auton virittäjä voi olla rikoksen avunantaja ja saada tekosistaan esimerkiksi päiväsakkoja. Häntä ei voi kuitenkaan määrätä palauttamaan pankista vietyjä rahoja.”

    Olen tuosta eri mieltä. Jos 10 henkilö aiheuttaa vahinkoa pankille, niin pankki voi vahingonkorvauslain perusteella hakea korvausta kaikesta vahingosta keltä tahansa syytetyltä. Koko summaa. Sitä sanotaan yhteisvastuuksi. Vahingonkorvauslaiss on säädetty yhteisvastuusta:

    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1974/19740412

    Kohtuullinen hyvitys eroo vahingonkorvauksesta juuri siinä, että mikäli henkilöt ovat aiheuttaneet vahinkoa niin he ovat vahingonkorvauslain mukaan yhteisvastuussa aiheuttamastaan vahingosta.

    Kun taas…

    Kohtuullisen hyvityksen yhteisvastuusta taas ei ole missään säädetty. Sellaista kun ei ole olemassakaan laissa. Toki siihen voi suostua esim. jättämällä vaatimuksen yhteisvastuusta kiistämättä, mutta lakiin se ei perustu.

    Vahingonkorvauslain yhteisvastuu säännöksiä ei sovelleta tekijänoikeuslain tarkoittamaan kohtuulliseen hyvitykseen.

    Eri asia sitten on jos Finreactor tapauksessa oltaisiin vaadittu vahingonkorvauksia. Niitä ei kuitenkaan käsittääkseni edes vaadittu. niitä olisi voitu vaatia yhteisvastuullisesti korvattavaksi.

  10. Mikäli vastaaja nyt vapautettaisiin alasottoilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin takia, asianomistajien seuraava valitusinstanssi lienee eduskunta.

    Heh.

  11. Eli suomeksi sanottuna on rikosoikeudellisesti mahdollista, että pankkiryöstäjän auton virittäjä voi olla rikoksen avunantaja ja saada tekosistaan esimerkiksi päiväsakkoja. Häntä ei voi kuitenkaan määrätä palauttamaan pankista vietyjä rahoja.

    Varsinkaan jos pankkiryöstäjiltä on rahat jo saatu takaisin kertaalleen 😉

  12. Korvaukset samaan aikaan rivikäyttäjältä ja ylläpidolta eivät perustukaan lakiin. Korvauspykälän mukaan hyvitystä voi joutua maksamaan vain se joka konkreettisesti kopioi tai levittää. Ylläpitäjät voivat olla rikosoikeudellisia avunantajia ja heille voidaan jopa tuomita sakkoja mutta heille ei voi tuomita pelkästä ylläpidosta hyvitystä. Tämä on ehkä käräjäoikeuden tuomion keskeisin juridinen virhe. Eli suomeksi sanottuna on rikosoikeudellisesti mahdollista, että pankkiryöstäjän auton virittäjä voi olla rikoksen avunantaja ja saada tekosistaan esimerkiksi päiväsakkoja. Häntä ei voi kuitenkaan määrätä palauttamaan pankista vietyjä rahoja.

  13. Mietin vielä että pieneneekö asianomistajien oikeudenajokulut n. 30% kun ovat tutkineet vääriä asioita ja osasta syytteistä on luovuttu?

  14. Ihmettelen edelleen tuota asianomaisten ja syyttäjän logiikkaa korvausten muodostamisessa. Miten syyttäjä voi olla vaatimassa korvauksia levitetyistä teoksista haastetuilta rivikäyttäjiltä ja samaan aikaan vaatia ylläpitoa maksamaan kaikki teokset? Tuloshan on yli 100%, mutta se ilmeisesti on to-mafian kannalta vain todella positiivinen juttu?

  15. Valituskirjelmässä argumentoidaan, että hyvitystä ei voi ylipäänsä määrätä rikosoikeudellisella perusteella. Nähdäkseni kysymystä ”yhteisvastuun” laillisuudesta ei tarvitse eds käsitellä.

    Voimme valittaa vain niiden puolesta, joilta meillä on valtuutus valitukseen. Epäilen vahvasti, että oikeudenhaltijat pääsevät joka tapauksessa lainvoimaisesti tuomitun kanssa ”kohtuullisen” sopimukseen.

  16. Eikös olisi kannattanut kiistää yhteisvastuu kohtuulliseen hyvitykseen. Se kun ei edes perustu lakiin.

    Niinkuin pätevällä tavalla kuten ”syytetty kiistää yhteisvastuun kohtuulliseen hyvitykseen, koska se ei perustu lakiin”.

    Nythän tuosta napsahtaa yhteisvastuu takia 400 000 euroa joka tapauksessa. Kun yhden osalta tuomio 400 000 on jo lainvoimainen.

  17. Brutaalia tekstiä, mutta niin kai sen kuuluukin oikeusprosessissa olla. Pisteet teknisesti korrektista huomiosta, että Grokster ja Kazaa perustuvat kumpainenkin FastTrack-protokollan päällä toimivaan vertaisverkkotekniikkaan.