Turre Legal

Dosentti vai desantti

elokuvasäätiön sivulta kuulustelu elokuvan markkinointikuvitusta

Helsingin Sanomat kirjoittaa Donnerin hermostuneen Johan Bäckmanille. Bäckman oli jollain tavoin päässyt Donnerin neuvostodesantista kertovan elokuvan kutsuvierasnäytökseen ja kuvannut elokuvan videokameralla. Hesarin mukaa tämän jälkeen Bäckman oli näyttänyt elokuvan pätkiä osana keskustelua Bäckmanin blogissa. Bäckmanista ja hänen ajatuksistaan voidaan olla montaa mieltä. Donner kuitenkin vetoaa tekijänoikeuksiin ja nostaa tankoon piraattilipun.

”Aika uskomatonta”, Donner sanoi perjantaina aamupäivällä puhelimitse Göteborgista. ”Ei voi varastaa elokuvaa tällä tavalla.”

Donner on nähdäkseni kuitenkin asiassa väärässä. Julkaistusta teoksesta saa tehdä muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön (tekijänoikeuslaki 12§). Toisaalta pykälä jatku” Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen”. Toisaalta tekijänoikeuslain 22§ mukaan ”Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.” No saako yksityiskopiosta valmistaa lainauksia? Mielestäni yhteiskuntamme peruspilari sananvapaus edellyttää että voimme käydä keskustelua myös kuvilla ja liikkuvilla kuvilla. Miten muutoin voisimme tuota keskustelua käydä jos tekijä yksin voisi päättää voidaanko elokuvaa käyttää keskustelun osana. Jos tekijällä olisi monopoli tukahduttaa keskustelu, jäisi moni asia puimatta julkisuudessa. Juuri tähän perustuu lainaus ja esimerkiksi tässäkin blogissa aikaisemmin käsitelty parodian sallittavuus.

Selvyyden vuoksi siis vielä kerrana: vaikka yksityiskopiointia koskevassa pykälässä sanotaan, että kopioijalla ei ole lupa käyttää yksityistä kopiota muuhun käyttöön niin myöhemmin siihen annetaan toisessa lainausta koskevassa pykälässä lupa.

Donner on siis hyvä ja laskee  rosvolipun ja viikkaa sen seuraavaa sopivampaa käyttökertaa varten.

Update 26-09-09:
Bäckman pyytää Hesarin mukaan Donnerilta julkisesti anteeksi, mutta Jörn ei anna. Donner haluaa oikeuden tapahtuvan. Samoilla linjoilla on myös elokuvan levityksestä vastaavan Walt Disney Studiosin Suomen-toimitusjohtaja Juha Mäkelä Uusi Suomen jutussa

”Hän pitää tapahtunutta selvänä tekijänoikeusrikkomuksena, piratismina ja varkautena.”

Hesari tuomitsee Bäckmanin teon tekijänoikeusrikkomuksena, joka on vähän erikoista. Kyseeseen ei mielestäni uudenlain mukaan voi tulla rikkomus, sillä teos on saatettu yleisön saataville käyttäen Internetiä joka tekee siitä lähes automaattisesti tekijänoikeusrikoksen. Toki on kyseenalaista onko Bäckman ensinkään loukannut Donnerin tai kenenkään muun tekijänoikeuksia.

Oikeudenomistajien retoriikka on vahvaa ja tarttunut jutusta raportoivaan lehdistöön. Myös Niklas Herlin ampuu Uudesta Suomestaan näkökulmalla kangastuksenomaisena horisontissa kajastavaa piraattilaivaa koko patteristollaan. Herlin povaa Suomen Disneyn johdolle potkuja, Donnerin uran loppua ja anelee Hollywoodin anteeksiantoa. Kaiken tämän voi pelastaa vain oikeusjutulla jolla Dosentti laitetaan maksamaan teoistaan? Vai olisiko sittenkin niin, että Herlinin tykki on lastattu niin täyteen ruutia, että se räjähtää omassa linnassaan. Sananvapaus kun on demokraattisen yhteiskunnan ja tiedonvälityksen kulmakiviä.

Herkko Hietanen
Seuraa minua

Herkko Hietanen

Lakimies, osakas, kauppatieteiden tohtori, oikeustieteen maisteri at Turre Legal
Lakimies, jolla on 15 vuoden kokemus teknologia- ja mediaoikeudenkäynneistä, startup-yrityksistä ja IT-juridiikasta.
Herkko Hietanen
Seuraa minua
  1. Kumitontulla tuntuu olevan voimakkaita eettisiä, taloudellisia ja moraalisia näkemyksiä, mutta lakia hän ei tunne.

    En viitannutkaan lakiin missään kohtaa, koska lainsäätäjä ei voi ennakolta varautua kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin, joita ihmiselämässä tapahtuu. Tuomarilla on harkintavaltaa, jolla tuota ongelmaa pyritään kiertämään. Liian harva tuomari vaan uskaltaa käyttää valtaansa.

    Elokuvantuottajalla ei ole oikeutta saada elokuvasta rahaa. Sellaista pykälää ei suomen laista löydy.

    Laki ei tässäkään taida olla keskeinessä osassa, koska jokainen ymmärtää maalaisjärjelläkin, että elokuvan tuottaja ei ole hyväntekijä vaan on liikkeellä juurikin rahan takia. Antaa armon käydä oikeudesta on vanha hyvä sääntö, jota nykyajan juristit eivät halua käyttää syistä, joihin tässä ei kannata paneutua.

  2. Sisälukutaito kunnossa, ymmärsinkin ensin että Johan oli kuvannut näyttelijöitä elokuvaa tehdessä, jolloin vähän sivuun muistamani 45§ kieltäisi toiminnan. Pyörivän leffan kuvaaminen on tietysti sallittua. Eri asia on miten näin tehtyä kopiota voidaan käyttää muuten kuin yksityisesti.

  3. Ulkomuistista heittäisin että tekijänoikeuslain 46§ kieltää tällaisen menettelyn.

  4. Kysymyksestä onko kutsuvierasnäytäntö teoksen julkaisu:

    Teos on tekijänoikeuslain 8 § mukaan julkaistu, kun se on tekijän suostumuksella saatettu yleisön saataviin. Oletetaan, että puheena oleva kutsuvierasnäytäntö ei olisi ollut elokuvan saattamista yleisön saataviin. Looginen seuraus: kuka tahansa voisi vapaasti järjestää vastaavanlaisen ”Pirate Cinema -kutsuvierasnäytännön”, jossa esitettäisiin vapaavalintaisia Disney-elokuvia. Tämä olisi sallittua, koska kysessä ei olisi tekijän yksinoikeuksiin kuuluva elokuvan saattaminen yleisön saataviin vaan yksityinen käyttö.

    Jotenkin luulen, että Disney ei halua alkaa ajaa tätä tulkintaa.

    Toinen vaihtoehto on, että elokuva julkaistiin viimeistään kutsuvierasnäytännössä (jos ei jo aiemmin), jolloin elokuvasta sai tehdä 22 § mukaisesti sitaatteja tekijän yksinoikeuden tai lähioikeuksien estämättä.

    Voi tulla mielenkiintoinen oikeusjuttu, jos tämä käräjille asti päätyy.

    1. Tuo 8 § yleisön saataviin saattaminen on määritelty 2 §ssä.
      Teos on saatettu yleisön saataville kun…
      ”2) se esitetään julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle;”

      ”Julkisena esittämisenä ja yleisölle välittämisenä pidetään myös esittämistä ja välittämistä ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille.”

      Elokuvasäätiön auditorioon mahtuu 150 henkilöä. Donner tekee ja Disney levittää elokuvia ammattimaisesti. Elokuvasäätiön näytöksen lisäksi elokuvaa on näytetty ilmeisesti myös muille katsojille. Näin ollen voidaan katsoa, että teos on esitetty ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille. Tästä seuraa se että teos on julkaistu ja tekijänoikeuden rajoitukset mukaanlukien yksityisten kopioiden valmistaminen ja siteerausoikeus ovat käytettävissä.

  5. Kumitontulla tuntuu olevan voimakkaita eettisiä, taloudellisia ja moraalisia näkemyksiä, mutta lakia hän ei tunne.

    Ja lienenkö koskaan lukenut mitään näin naurettavaa: ”Minuutin mittainen otos lopullisessa elokuvassa helposti vaatii satoja ja jopa tuhansia työtunteja. Minuutin sitaatti elokuvasta voi siis helposti vastata yhden kokonaisen kirjan kirjoittamista vaatimaa työmäärää.”

    Siis nyt Kumitonttu jumankaude hei.

  6. Toisinajattelija 2008lle:
    Elokuvateatterin omistaja saa asettaa ehdoksi elokuvasaliin pääsylle sen että sinne ei tuoda videokameroita tai ainakaan niitä ei käytetä elokuvan kuvaamiseen. Jos katsojat kiellosta huolimatta kuvaavat elokuvaa, kyseessä on sopimusrikkomus – ei tekijänoikeusloukkaus.

    Jyrylle:
    On tosiaan kiinnostava kysymys onko elokuva julkaistu/julkistettu. Tekijänoikeuslaissa julkaisu laukaisee useimmat rajoitukset. Esimerkiksi teosta, jota ei ole julkaistu ei saa lainata, eikä siitä saa tehdä yksityiskopioita. Tämä on tarkoitettu estämään sellaisten teosten vuotamisen, joita tekijä ei ole tarkoittanutkaan yleisön keskuuteen levitettäväksi. Pöytälaatikko kirjoja ei sovi lainata tekijän kritisoimiseksi eikä muut kuin tekijä saa tehdä siitä kopioita myöskään omaan pöytälaatikkoon. Samoin jos näytän kirjoittamaani artikkelia muutamalle kolleegalleni, artikkelia ei ole julkaistu. Jos sen sijaan kierrätän sitä yliopiston laajalla sähköpostilistalla, teos voidaan katsoa julkaistuksi.

    Donnerin elokuvan on nähnyt uskoakseni jo kymmenet ihmiset. Joukossa on kriitikkoja, poliitikkoja ja muita jotka saavat lippuja ennakkonäytöksiin. Teos on saatettu ja haluttu kritiikin alaiseksi. Se on poistunut pöytälaatikosta Donnerin luvalla. Elokuvasäätiössä ollut näytös ei ilmeisesti ollut avoin, mutta ei siellä tuntunut olevan myöskään erityistä kontrollia siitä kuka pääsi sisään.

    Kumitonttu:
    Elokuvantuottajalla ei ole oikeutta saada elokuvasta rahaa. Sellaista pykälää ei suomen laista löydy. Elokuva saa sen sijaan tekijänoikeuden suojan. Tällä suojalla on rajansa. Jutun pointti on se, että Donner ja Disney pyrkivät laajentamaan rajoja alueelle jota tekijänoikeus ei suojaa. Rajojen laajentamisen syynä näyttäisi olevan kritiikin hiljentäminen.

  7. Bäckman on luvatta käyttänyt Donnerin elokuvan osia, koska lupaa tuskin olisi tullut. Näin ollen on selvää, että Donner ja Disney haluavat suojata elokuvaa siten, että se säilyttää houkuttelevuutensa ostaa pääsylippu. Bäckmanilla puolestaan on ilmiselvä halu vain ja ainoastaan loukata Donneria ja aiheuttaa hänelle suoraa taloudellista vahinkoa (ja mutkan kautta Disneylle). Elokuvan tekeminen on kallista. Minuutin mittainen otos lopullisessa elokuvassa helposti vaatii satoja ja jopa tuhansia työtunteja. Minuutin sitaatti elokuvasta voi siis helposti vastata yhden kokonaisen kirjan kirjoittamista vaatimaa työmäärää.

    Tässä ovat vastakkain Donnerin ja Disneyn oikeus tuottaa taidetta ja saada siitä rahaa sekä Bäckmanin oikeus kritisoida elokuvaa sen historiallisten tapahtumien vääristelystä. Tämä tietysti edellyttäisi, että Donner väittäisi elokuvan noudattavan historiallista totuutta tai pyrkivän siihen draaman asettamissa rajoissa. Tämän jälkeen Bäckman voisi todistella suurelle yleisölle, miksi joku kohta elokuvassa ei ole historiallisen totuuden mukainen käyttäen lyhyitä ”sitaatteja” elokuvasta.

    Nyt vaikuttaa siltä, että Bäckman on asettanut sanoja Donnerin suuhun eli rakentanut olkiukon ja sitten hyökännyt sen kimppuun. En usko, että oikeudenkäytössä olkiukot saavat mitään lainsuojaa – ainakaan ei pitäisi saada. Jos Donner ja Disney eivät saa suojaa, sananvapaus on kääntynyt itseään vastaan, koska yksittäinen toisinajattelija pystyisi terrorisoimaan viihdeteollisuutta estäen sen mahdollisuuden luoda massoille taidetta vaikeista historiallisista tapahtumista voittoa tehden. Tuskin sananvapaus antaa suojaa vastakkaisen näkemyksen tukahduttamiselle?

  8. Irkkikeskustelussa nousi mielenkiintoinen pointti siitä, onko kutsuvierasnäytännössä esitetty teos saatettu yleisön saataville. Itse asiaan vihkiytymättömänä teekkarina en ainakaan heti nähnyt miten suljetulle piirille ennakkoon näyttäminen on julkistamista, ellei kyseessä ole ”ansiotarkoituksessa suurehkolle suljetulle piirille” esittäminen, minkä tulkitsisin tarkoittavan jotain ihan muuta.

    Muuten tämä kyllä haiskahtaa siltä, että ei-toivottua kritiikkiä ei osata sietää. Olisi ehkä voinut olla arvattavissa minkälaisen arvion saa, jos dosentti Bäckmanin päästää katsomaan elokuvaa jonka aihe on mitä se on.

  9. Rikoshan oli se, että kuvataan elokuvateatterissa ilman lupaa.

    KUKAAN KOSKAAN ei ole tuollaista sallinut.

    Sen jälkeen, kun elokuva on julkaistu DVD:llä, asia on IHAN ERI JUTTU, ja siinä mainitut ”lainaukset” ovatkin sitten laillisia.

  10. ”Mielestäni yhteiskuntamme peruspilari sananvapaus edellyttää että voimme käydä keskustelua myös kuvilla ja liikkuvilla kuvilla. Miten muutoin voisimme tuota keskustelua käydä jos tekijä yksin voisi päättää voidaanko elokuvaa käyttää keskustelun osana. Jos tekijällä olisi monopoli tukahduttaa keskustelu, jäisi moni asia puimatta julkisuudessa. Juuri tähän perustuu lainaus ja esimerkiksi tässäkin blogissa aikaisemmin käsitelty parodian sallittavuus.”

    +1!