Monthly Archive for October, 2006

Conspiracy theories

Earliers this week the Turku District Court convicted four of our clients for copyright infringement. Their crime was to participate in the “administration” or “maintenance” of the Finreactor site. This is how the Court tied them to the allegedly illegal activities of the thousands of users:

“(…) As regards the criminal liability of those who took part in the administration of the website, it is necessary to pay attention to the operating principles and the objective of the service, as well as to the activities, as a whole, of those who took part in the administration, as a necessary and immediate element of the preparation of copies which the users of the service were engaged in.”

(…)

(…) As, in this particular case, the activities of the defendants who took care of the administration of the service were a necessary and immediate element of what the prosecution defines as preparation and distribution of copies, we conclude that the defendants (…) took active part in the preparation of copies.”

This is nonsense. If the defendants “took active part” in copying, why hasn´t the prosecution produced any copies that were supposedly made by them – or in fact anybody else? Under Finnish law, file sharing is a petty offence, something like crossing the street on a red light. The administrators were found guilty of less than that – contribution to copyright infringement. Not far from a conspiracy to commit jaywalking. And the chosen few who got fined by the police never even crossed the street.

Sopimusten laatimisen vaikeus ja tapaus Solteq

Törmäsin merkittävään käräjäoikeuden antamaan ratkaisuun kolleegan antaman vihjeen perusteella. Kyseessä on Arokarhu v. Solteq jossa Solteq toimitti kaupan viivakoodeja lukevan kassajärjestelmän Arokarhulle. Järjestelmässä oli pikku bugi, joka johti siihen että osa kassatapahtumista jäi kirjautumatta. Arokarhu etsi vikaa ninjojen ja koirien kanssa ja löysi sen vihdoin. Vahinkoa oli ehtinyt tulla reilu 500.000 euroa. Kuka korvaa? Käräjäoikeus antoi päätöksensä muutama viikko sitten. Alla tiivistelmä Solteqin pörssitiedotteesta.

Käräjäoikeus on hyväksynyt Arokarhu Oy:n vahingonkorvausvaatimuksen. Perusteluissaan käräjäoikeus toteaa, että alan yleiset sopimusehdot eivät ole tulleet osapuolten allekirjoittaman sopimuksen osaksi, koska niitä ei oltu liitetty Solteqin ja Arokarhun väliseen sopimukseen. Alan sopimusehtojen mukaan, joihin ko. sopimusehdoissa on viitattu, olisi maksimikorvaussumma ollut 15 % kauppasummasta eli noin 8000 euroa.

Olisi ja olisi. Solteq oli laatinut ohjelmistosopimuksen itse. Sopimuksessa oli viitattu it2000 erityisehtoihin asiaa sen tarkemmin määrittelemättä. Sopimuksessa ei sanallakaan viitattu it2000 yleisiin ehtoihin tai siitä mihin it2000 sopimusläjän erityisehtoihin haluttiin viitata. Ehtoja ei myöskään ollut liitetty osaksi sopimusta. Joko lakimies ei ollut mukana sopimuksen tekemisessä, tai sitten lakimiehellä oli todella huono päivä.

Perussäännöt: 1. määrittele mitä sopimusehtoja sovelletaan. 2. Määrittele ehtojen etusija. Näin ristiriitatapauksissa tiedetään mitä sopimusta sovelletaan ensiksi. 3. Liitä ehdot sopimukseen ja velvoita vastapuoli kuittaamaan ne saaduiksi. 4. Sovi mistä haetaan ratkaisu, jos sopimusehdoista ei löydy ratkaisua kiistaan. Käräjäoikeus ei ole välttämättä paras paikka rähinöidä.

Käräjäoikeus on tuomion perusteluista ilmenevällä tavalla arvioinut Arokarhu Oy:lle aiheutuneen vahingon määrän ja velvoittanut Solteq Oyj:n maksamaan Arokarhu Oy:lle vahingonkorvauksena yhteensä 510 000 euroa sekä oikeudenkäyntikulut.

Solteq Oyj hakee muutosta käräjäoikeuden tuomioon.

Onneksi Solteqin asiakkaana oli Arokarhu eikä esimerkiksi Kesko. Päitä luulisi kuitenkin putoilevan.

Tämä keissi tulee jatkossa aivan varmasti opiskelijoita vastaan pitämilläni kursseilla muodossa tai toisessa.

EDIT Tässä hiukan modattu käräjäoikeuden ratkaisu.

Hylätyt syytteet ja media

Päivän aikana useampikin journalisti on soitellut. He menevät suoraan “asiaan”: mitä mieltä olette siitä, kun nyt tuli näin kova tuomio?

Siis hetkinen…? Muistetaanpas nyt kokonaisuus. Meillä oli 8 vastaajaa puolustettavana. Näistä neljän osalta kaikki syytteet ylläpidosta hylättiin. Kaikkien vastaajien osalta syytteet tiedostojen jakamisesta palvelun käyttäjänä hylättiin. Tämä tietää hyvää käynnissä oleville käyttäjäkeisseille vastaajien näkökulmasta.

Väheksymättä määrättyjen korvausten määrää, haluan painottaa, että korvaukset perustuvat tekijänoikeusrikkomukseen. Ja siinäkin perusteena on tekijänoikeuslain uusi tulkinta, jonka mukaan ylläpitotoimilla voi loukata joko suoraan tekijänoikeutta tai avustaa käyttäjien loukkauksia. Jos jompikumpi, tai edes toinen, näistä “oljenkorsista” saadaan murtumaan, putoaa samalla myös määrätyistä korvauksista pohja pois.

Konaisuutena mun mielestä viesti on se, että tuomiot ei ole edelleenkään automaattisia vaan syyttäjällä on todistustaakka. Sitä mukaa kun juttujen käsittely jatkuu, uskon että yhä useampi voidaan vapauttaa. Turun päätös on valituksia ajatellen paljon parempi lähtökohta kuin sellainen päätös, jossa kaikki olisi tuomittu. Toivottavasti myös ns. valtamediassa muutkin kuin suomenruotsalaiset kanavat huomaavat, että tämä juttu ei todellakaan päättynyt oikeudenhaltijoiden ja syyttäjän nuottien mukaan. Suurin osa syytteistä hylättiin.

Välillinen vastuu käyttäjien tahallisista teoista

Näin käräjäoikeus lausuu:

Nyt kysymyksessä olevan vertaisverkon toimintaperiaate ja
tarkoitus ei ole kuitenkaan ollut yksinomaan
seurantapalvelimen kautta saatava linkki haluttuun
sisältötiedostoon. Palvelun ylläpitoon osallistuneiden
rikosoikeudellista vastuuta arvioitaessa on otettava
huomioon palvelun toimintaperiaatteet ja tarkoitus,
ylläpitoon osallistuneiden vastaajien toiminta
kokonaisuutena, välttämättömänä ja välittömänä osana
palvelun käyttäjien suorittamaa teoskappaleiden
valmistusta.

Syytteessä tarkoitetun palvelimen kautta saatavat
sisältötiedostot ovat olleet hyvin jaoteltuja käyttäjien
eri mieltymysten mukaan (kuten tietokoneohjelmat,
musiikki, PlayStation 2 -laitteen pelit, anime jne.).
Jokaiselle käyttäjäryhmälle oli nimetty oma
vastuuhenkilönsä. Palvelun ylläpidosta vastaavat henkilöt
valvoivat käyttäjien ratiolukuja, tiedostojen sisältöä ja
kuvausten asianmukaisuutta. Palvelua kehitettiin
jatkuvasti. Kaikkien edellä mainittujen toimien tarkoitus
on ollut saada palvelu toimimaan tehokkaasti ja siten,
että se tarjoaisi vähällä vaivalla mutta luotettavasti
mahdollisimman paljon uutta ja kiinnostavaa materiaalia
palvelun käyttäjille.

Edellä mainitut palvelun toimintaperiaatteet käyvät ilmi
syyttäjän kirjallisesta todistelusta kokonaisuutena,
kaikkien asiassa kuultujen vastaajien omista
kertomuksista sekä todistajien X ja Y
kertomuksista. Vastaajat ovat kertoneet, että palvelun
tarkoitus oli nimenomaan mahdollistaa mahdollisimman
tehokas tiedostojen jako. Kertomansa mukaan vastaajat
olivat myös tietoisia siitä, että tiedostot sisälsivät
tekijänoikeudellisesti suojattua aineistoa.

Ottaen huomioon palvelun edellä mainittu tarkoitus ja sen
toiminnan edellyttämät ylläpitäjien toimet, ei sille
järjestelyn välttämättömälle seuraukselle, että
sisältötiedostojen vaihto tapahtui käyttäjien koneiden
välillä eikä sisältötiedosto kulkenut seurantapalvelimen
kautta, ole annettava asiassa ratkaisevaa merkitystä.

Osa vastaajista on vedonnut Korkeimman oikeuden
ennakkopäätöksiin 1996:43 ja 1999:8 osoituksena siitä,
että tekijävastuun edellyksenä olisi välitön
osallistuminen teoskappaleen valmistamiseen. Ratkaisut
eivät kuitenkaan sisällä oikeusohjetta, jota voitaisiin
vastaajien väittämin tavoin sellaisenaan soveltaa nyt
käsillä olevaan tapaukseen. Ratkaisuista voidaan sen
sijaan johtaa tulkinta, että tekijältä edellytetään
jonkinasteista aktiivista toimintaa kappaleen
valmistamisprosessissa (ks. myös Sorvali: emt. s. 363).
Kun nyt käsillä olevassa tapauksessa palvelun ylläpidosta
huolehtineiden vastaajien toiminta on ollut välitön ja
välttämätön osa syytteessä tarkoitettua teoskappaleiden
valmistusta ja jakelua, on vastaajien katsottava edellä
mainittujen ennakkopäätösten edellyttämin tavoin
aktiivisesti osallistuneen teoskappaleiden
valmistamiseen.

Käräjäoikeuden selityksestä tulee mieleen Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden Grokster-tuomio viime vuodelta. Siinä kehitettiin “active inducement” -kriteeri välillisen vastuun määrittämiseksi. Perustelujen mukaan oli olemassa: “Evidence of active steps taken to encourage direct infringement.” Tämä ei kuitenkaan suoraan sovellu Finreactoriin: jenkkitapauksessa kyseessä oli firma, joka sai sitä enemmän mainostuloja, mitä enemmän heidän vertaisverkollaan oli käyttäjiä. Tekijänoikeusloukkauksiin kannustaminen hyödytti suoraan heitä itseään.

Sen sijaan Finreactorin ylläpito otti enemmänkin passiivisesti vastaan uusia käyttäjiä verkkoon. Loukkauksiin ei tarvinnut millään tavoin kannustaa, sillä käyttäjiä riitti muutoinkin. Ylläpito valikoitui tehtäviinsä vapaaehtoisesti eikä ylläpitäjiksi tulleilla ollut välttämättä mitään käsitystä siitä, mitä kaikkea käyttäjät palvelussa tekivät. Tuomittujen joukossa on mm. järjestelmän teknisiä ylläpitäjiä eli koodaajia. On eri asia tuomita suomalainen parikymppinen harrastusmielellä koodaava nuori suuriin korvauksiin kuin läiskäistä sama tuomio voittoa tavoittelevalle riskirahoitetulle yritykselle.

Best of – part I

Kuten kahvipöytäkeskusteluissa jo Turussa spekuloitiin, oikeudenkäynnin alussa syyttäjän lisäämä “käyttösyyte” (jonka KO salli välipäätöksellä) meni komeasti nurin. Ohessa päätös tältä osin kokonaisuudessaan:

Syyttäjä on vaatinut vastaajille rangaistusta myös siitä,
että he olisivat myös itse ladanneet ja jakaneet
tekijänoikeuden suojaamia teoksia. Syyte on perustunut
tältä osin siihen, kuinka monta gigabittiä
Finreactor-palvelun tiedostoihin on kirjautunut kunkin
vastaajan tiedostoja ladanneen ja jakaneen.

Vaikka vastaajien henkilökohtaisella kuulemisella ja
muulla todistelulla on selvitetty, että palvelun kautta
ladattiin ja jaettiin pääasiassa tai lähes yksinomaan
tekijänoikeuden suojaamia teoksia, ei yksinomaan
tiedostojen suuruutta kuvaavan luvun perusteella ole
selvitetty, että vastaajat olisivat loukanneet jonkun
nimetyn tahon tekijänoikeuksia. Syyte on tältä osin
hylättävä.

Erikseen käräjäoikeus toteaa, ettei esitetyn näytön
perusteella syyttäjän mainitsemia ladatun ja jaetun
tiedostomäärän lukuja voi myöskään pitää luotettavana
selvityksenä todella ladatuista ja jaetuista
tiedostoista. Vastaajat ovat kertoneet, että lähes kaikki
heidän asemassaan olevat ylläpitäjät ovat muokanneet
näitä lukuja antaakseen vaikutelman asemansa
edellyttämästä ahkerasta käytöstä. Se, että todistaja
Huttunen on kertonut, että tämänkaltainen tieto edellä
mainitun ns. share-ratio -luvun muokkaamisesta on ollut
vuoden 2004 lopulla vain pienen piirin tiedossa tai että
kaikki vastaajat eivät ole tähän seikkaan edukseen
ensimmäisessä poliisitutkinnassa vedonneet, ei sulje
järkevän epäilyn ulkopuolelle mahdollisuutta, etteikö
näin ole kuitenkin voitu menetellä. Käräjäoikeudessa
kuultuna vastaajat ovat selvittäneet eri mahdollisuuksia
ja ohjelmia, joilla tämä muokkaus on ollut mahdollista
suorittaa, eikä näitä selvityksiä ole näytetty vääräksi.
Lähes kaikki vastaajat ovat myös ilmoittaneet
käyttäneensä ylläpitäjien välistä keskustelupalstaa,
jossa osa vastaajista on kertonut olleen ohjeet luvun
muokkaamiseksi.

Asiassa ei ole myöskään osoitettu, etteikö kirjautuneihin
tiedostoihin olisi voinut tulla virheitä. Tätä
mahdollisuutta tukee vastaaja YYY osalle kirjautunut
jaetun tiedoston yli kolmen terabitin määrä, joka
lähtökohtaisesti vaikuttaa epäuskottavan suurelta
kyseessä olevaan aikaan nähden.

Siltä osin kuin on väitetty YYYYYYY,ZZZZZ,VVVVV…
kunkin saattaneen ensimmäistä kertaa eräitä teoksia
yleisön saataville on asiassa yksilöimättä jäänyt mistä
teoskappaleista on kyse tai että kyseessä olisi
tekijänoikeudellisesti suojattuja teoskappaleita tai että
syyttäjällä olisi näiltä osin syyteoikeus.”

Turussa oli myös yksi pelkästään ensijakelusta syytetty henkilö mukana, jonka osalta hyvityksestä tuli mielenkiintoinen lopputulos:

“WWWW on tunnustamisensa ja todistaja HHHHHH:n
kertomuksen perusteella näytetty menetelleen Norton
Internet Security 2005 -ohjelmiston osalta syytteessä
kuvatulla tavalla. Hän on siten tältä osin syyllistynyt
tekijänoikeusrikkomukseen. Käräjäoikeudessa esitetty
väite siitä, että mainittu ohjelma olisi ollut ns.
päivitystäydennyskelvoton ei vaikuta menettelyn
oikeudelliseen arvioon syyksilukemisen osalta. Muiden
syytteessä mainittujen ohjelmien osalta syyttäjä ei ole
selvittänyt, että asianomistaja olisi esittänyt
syyttämispyyntöä mahdollisesta oikeudenloukkauksesta.

Hyvitys ja vahingonkorvaus sekä oikeudenkäyntikulut

WWWW on kiistänyt korvausvaatimukset, koska hänen
kertomallaan ns. päivitystäydennyskelvottomalla
ohjelmalla ei ole sellaisenaan rahallista arvoa. Tätä
väitettä ei ole näytetty vääräksi ja hyvitys- ja
korvausvaatimukset on siten hylättävä.

Ottaen huomioon oikeudenkäynnin lopputulos WWWW:n
osalta, hylkää käräjäoikeus häneen kohdistetun
oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Lehdistötiedote ulkona

Pienien kommunikaatiokatkosten jälkeen päätöksen perustelut on nyt tullut luettua ensimmäisen kerran. Niiden pohjalta lähti ulos seuraava lehdistötiedote. Analyysiä päätöksestä tulee ilmestymään tänne päivän mittaan.

*****
Helsinki 26.10.2006

Lehdistötiedote
Turre Legal oy
Vapaa julkaistavaksi heti

Turun käräjäoikeus tuomitsi tänään 21 yhteensä 32 syytteessä olleesta nuoresta miehestä Finreactor-vertaisverkkopalvelun ylläpidosta. Syytteet tiedostojen jakelusta hylättiin. Turre Legal puolusti kahdeksaa syytettyä, joista neljä vapautettiin kaikista syytteistä. Tuomiot olivat sakkoja, minkä lisäksi tuomittujen maksettavaksi määrättiin yli 400 000 euron korvaukset oikeudenhaltijoille. Kyseessä oli tähän mennessä ylivoimaisesti suurin vertaisverkko-oikeudenkäynti Suomessa. Yksittäisiä Finreactor-palvelun käyttäjiä vastaan on lisäksi käynnissä lukuisia oikeudenkäyntejä eri puolella Suomea.

Herkko Hietanen Turre Legalista kommentoi: “Olemme luonnollisesti pettyneitä tulleisiin tuomioihin. Nähdäksemme ylläpidon roolia yliarvioitiin ja lisäksi hyvitysten tuomitseminen yhteisvastuullisesti käyttäjien teoista ei kohdista vastuuta oikein. Lisäksi edes alennetuissa hyvitysmaksuissa ei ole juuri järkeä, kun todellista haittaa ei ole syntynyt todistettavasti senttiäkään. Onneksi sentään vahingonkorvaussyytteet hylättiin selvästi perusteettomina.”

“Tämä on vaarallinen linjaus”, jatkaa Mikko Välimäki. Hänen mukaansa
ylläpitovastuun merkitystä voi verrata esimerkiksi YouTubeen. “Kysymys on siitä, voiko Suomessa syntyä seuraava Internetin menestystarina. Tämän päätöksen valossa ei hyvältä näytä. Viime viikkoina erityisesti YLE on suhtautunut vihamielisesti uusiin palveluideoihin. Tästä he saavat epäilemättä lisää kipinää sodassa Internet-yrittäjiä vastaan”, varoittaa Välimäki.

Myös Ville Oksanen löytää prosessista kritisoitavaa: “Oikeudenhaltijoiden tavoitteena on ollut koko ajan laajasti uutisoitu oikeudenkäynti menetelmiä kaihtamatta. Oikea tapa toimia olisi ollut vaatia ylläpitäjiä poistamaan tekijänoikeutta loukkaava materiaali palvelusta ennen yllätyksellistä poliisi-iskua. Tätä ei koskaan tapahtunut. Sen sijaan poliisi seurasi oikeudenhaltijoiden tutkintapyynnön jälkeen järjestelmän toimintaa kaikessa rauhassa samalla kuin väitetyt miljoonavahingot syntyivät.”

“Tulemme kaikella todennäköisyydellä valittamaan tuomittujen osalta hovioikeuteen”, lisää Oksanen ja jatkaa: “Vaikka käräjäoikeuden päätös olikin poikkeuksellisen laajasti perusteltu, siinä tulkittiin voimassa olevaa tekijänoikeuslakia nähdäksemme väärin – laki ei nykymuodossaan tunne välillistä vastuuta siitä, mitä yksittäiset käyttäjät Internetissä tekevät.”

Turun käräjäoikeus: 4-4

Tuomio tuli vihdoin. Puolustimme Turussa kahdeksaa vastaajaa. Neljä vapautettiin kaikista syytteistä. Neljä tuomittiin rikkomuksesta. Tuomituille määrätyt korvaukset ovat aika huimat. Tulemme blogaamaan tuomion yksityiskohtia jahka ehdimme siihen kunnolla perehtyä.

Veikkaus

Pidimme Jounin kanssa veikkauspalaveria. Turun tuomio tulee huomenna.

Todennäköisin lopputulos on tietysti 0-0. Eli molemmat valittavat koko tuomiosta ja peli jatkuu hovissa. Kaikki muutkin tulokset ovat tietysti mahdollisia. Uskomme luonnollisesti voittoon niin kauan kunnes loppuvihellys on kuulunut ja tulokset jäävät taululle.

Vakka-Suomen käräjäoikeus yllättää – ensimmäinen rikostuomio

Olisin ollut valmis lyömään melkoisen hyvän viskipullon vetoa siitä, että Finreactor-vyyhdistä ei tule yhtään tekijänoikeusrikostuomiota. Onneksi kukaan ei moista mahdollisuutta tarjonnut, sillä Vakka-Suomen eli Uudenkaupungin käräjäoikeus langetti viime perjantaina ensimmäisen tekijänoikeusrikostuomion elokuvien jakelusta Finreactorissa. Syytteen mukaan käyttäjä oli pannut jakoon 14 elokuvaa, joita oli sittemmin kopioitu Finreactorin laskureiden mukaan yhteensä noin 3200 kertaa.

Sinänsähän käytännön merkitystä tuomionimikkeellä ei juuri ole, mikä näkyy siinä, että hyvitysmäärät pysyivät tapauksessa varsin hyvin linjassa muiden vastaavien päätösten kanssa. Korvattavaksi tuli 10% asianomistajien vaatimuksista (hiukan yli 3000€). Periaatteellinen merkitys on tietysti aika huima: tekijänoikeusrikoksesta voi seurata jopa kaksi vuotta vankeutta. Käräjäoikeuden perustelut tekijänoikeusrikoksen tunnusmerkistön täyttymiseksi ovat kokonaisuudessaan seuraavat:

“Syytteessä tarkoitettuna tekoajankohtana on rikoslain 49:1 §:ssä edellytetty ansiotarkoitusta tekijänoikeusrikosken (sic!) täyttymiseksi. Nyttemmin rikoslakia on muutettu eikä ansiotarkoitusta vaadita.
Vastaaja on katsonut, että hänen piti ladata ohjelmia, jotta sai sisältötiedoston, mutta kysymys ei ollut ansion saamisesta.

WTF – Ilmeisesti tällä tarkoitetaan BitTorrent-asiakasohjelmistoa. Sillä ei kuitenkaan ole kai mitään relevanssia tekijänoikeusloukkausarvioinnissa?

Finreactor-vertaisverkon toimintatavan vuoksi on käyttäjien täytynyt jakaa tiedostoja muille tietyssä suhteessa omaan lataamiseen nähden, jotta he säilyttäisivät oikeutensa käyttää vertaisverkkoa. Palveluun rekisteröityneiden henkilöiden on ollut mahdollista kerryttää itselleen suuria määriä tekijänoikeuden suojaamia teoksia

Viimeinen lause antaa jo osviittaa mihin päätöksessä ollaan suuntaamassa…

Vastaajan ei väitettykkään saaneen rahallista vastiketta, mutta hän on asettanut teokset Finreactorin 10 000 käyttäjän saataville. Vastaaja on saattanut yleisön saataville teoksia, joista normaalisti ja käyttänyt muiden saatavaksi saattamiaan teoksia vaihdannan välineenä, joilloin hän on voinut saada itselleen suuren määrän teoksia. Vastaaja on voinut vastikkeetta kerryttää itselleen huomattavan määrän rahanarvoisia, tekijänoikeuden suojaamia teoksia. Tämä menettely täyttää ansiotarkoituksen vaatimuksen (KKO 1999:115)

Huokaus. Syyttäjä on siis tässä tapauksessa saanut läpi argumentaationsa lähes kirjaimellisesti. Tässä blogissa on käyty läpi jo useampaankin kertaan miksi syyttäjän argumentaatio on pielessä. Hiukan vaikuttaisi siltä, että puolustus ei ole siihen tässä tapauksessa kyennyt.

Edellämainittua ratkaisua 1999:115 ei käräjäoikeus ole tulkinnut siten, että edellytettäisiin rahan samista ansiotarkoituksen täyttymiseksi. Ratkaisussa ei ole katsottava suljetun arvokkaita tietokoneohjelmia “ansion” ulkopuolelle, vaikka tekijä siinä oli saanut (myös) myös rahaa.

Tapauksessa ei kai syytetyn kuitenkaan väitetty saaneen ainuttakaan ohjelmistoa vaan jakaneen “ensimmäistä kertaa” elokuvia?

Ansiotarkoituksen lisäksi edellytetään, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa ja vahinkoa oikeudenhaltijoille.

Nyt käsiteltävässä tapauksessa on ollut kyseessä tehokas vertaisverkko, teoksia paljon ja latauskertoja useita, minkä vuoksi vastaajan teko on ollut omiaan aiheuttamaaan loukatun oikeuden haltijoille huomattavaa haittaa ja vahinkoa. HE 94/1993 ilmenee että huomattavan haitan tai vahingon vahingon tosiasiallista syntymistä tai konkreettista vaaraa ei edes edellytetä. Käsiteltävässä tapauksessa voidaan arvioida, että teko on sellainen, joka on omiaan johtamaan tunnusmerkistössä mainittujen vahingollisten seuraamusten syntymiseen oikeudenhaltijalle.

Siteerattu HE on syyttäjän suosikki (miksiköhän käräjäoikeus ei viittaa tapauksessa lainkaan HE 28/2004:ään – retorinen kysymys…)

Vastaaja on edellä kerrotuin tavoin loukannut asianomistajayhtiöiden oikeuksia teoksina pidetäviin tietokoneohjelmistoihinsa valmistamalla ohjelmistoista kappaleita sekä saattamalla ohjelmistoja yleisön saataviin tekijänoikeuslain säännösten vastaisesti, ja on hän velvollinen suorittamaan täsä ohjelmistojen tekijänoikeuslain vastaisesta käyttämisestä tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentissa tarkoitetun kohtuullisen hyvityksen.”

Viimeisen kappaleen jälkeen oli pakko tarkistaa pariin kertaan, mistä tapauksessa olikaan kyse. Miksi ihmeessä tuomiossa puhutaan ohjelmistojen jakelusta? Selitystä tälle ei löytynyt. Asianomistajat ovat kaikki elokuvayrityksiä tai elokuva-alan järjestöjä ja teonkuvauksessa puhutaan vain elokuvista. Sen sijaan huomio kiinnittyi siihen, että tietokoneohjelmat kummittelevat myös muualla käräjäoikeuden tuomiossa:

“####:n saataville asettamia ohjelmia on ladattu kaikkiaan 3.200 kertaa”

“Käyttäjiä on ollut niin paljon ja käyttäjäksi pääseminen niin todennäköistä, että kysymys on ollut tietokoneohjelmistojen kappaleiden levittämisestä tekijänoikeuslain tarkoittamalla tavallla yleisön keskuuteen.”

Ainoa selitys, joka tulee nopeasti mieleen, on että tuomio on editoitu jonkin vanhan päälle. Siihen ei ole vain huomattu korjata kaikilta osin ohjelmisto ->elokuva. Vai osaisiko joku muu ehdottaa parempaa selitystä?

Niin, vielä viitaten Mikon edelliseen postiin – Uudessakaupungissa asia kuitattiin lyhyesti ja ytimekkäästi:

“Vastaaja vastaa kaikista latauskerroista joista hänen alkuunpanemistaan elokuvateoksista on tehty.”

Väärä tuomio

Hyvinkään käräjäoikeus oli vauhdissa viime viikolla. Taas yksi onneton käyttäjä sai Finreactor-juttusarjassa maksettavaksi muiden tekosia. Tällä kertaa perustelut olivat harvinaisen selkeät.

Ensin käräjäoikeus toteaa:

“Vertaisverkossa on ladattu suoraan [vastaajan] koneelta 63 elokuvaa vastaavat 63 gigatavua, mikä käytännössä merkitsee sitä, että loppuosa 355:n teoksen lataamisesta on tapahtunut verkon muilta koneilta…”

Sitten haetaan vastuun rajat:

Menettelyllään [vastaaja] on aiheuttanut sen, että toiset ovat saaneet [vastaajan] sinne jakamia elokuvateoksia ladatuiksi yhteensä 355 kertaa. Ei ole uskottavaa, että joku toinen olisi tällaisessa tilanteessa toiminut [vastaajan] hyväksi.”

Eli ei ole uskottavaa, että muut teoskappaleiden vastaanottajat jakaisivat niitä edelleen? Ok, korvaus lasketaan siis näin:

“Kun [vastaajan] menettelu on aiheuttanut sen, että elokuvateoksia on jaettu “ilmaisjakeluna” nuo 355 kappaletta, [vastaajan] on jokaisesta ilmaisjakelukappaleesta suoritettava kohtuullinen hyvityselokuvateosten oikeudenhaltijoille”

Toisin sanoen: kun kopiokoneen valmistaja on menettelyllään aiheuttanut sen, että valmistajalle tuntemattomat käyttäjät ovat tahallaan kopioineet ja levittäneet “ilmasjakeluna” tekijänoikeudella suojattua aineistoa, on kopiokoneen valmistajan suoritettava kohtuullinen hyvitys oikeudenhaltijoille.

Syyttäjän tulipaloteoria on mennyt ilmeisen hyvin kaupaksi. Tekijänoikeuden loukkaaminen on yleisvaarallista toimintaa. Hyvinkään käräjäoikeuden päätös ei kuitenkaan käsitykseni mukaan perustu tekijänoikeus- tai rikoslakiin. Juridisesti tuomiolle voidaan antaa vain yksi luonnehdinta: se on väärä.

Miksi tässä kävi taas näin? Yksi varteenotettava selitys on, että puolustus ei tuonut esille lainkaan tekijänoikeudellista tai rikosoikeudellista vastuuargumentointia. Pelkkä teon kiistäminen ei nyt riitä, kun tuhopolttajan leima on valmiiksi otsassa.