Turre Legal

Välillinen vastuu käyttäjien tahallisista teoista

Näin käräjäoikeus lausuu:

Nyt kysymyksessä olevan vertaisverkon toimintaperiaate ja
tarkoitus ei ole kuitenkaan ollut yksinomaan
seurantapalvelimen kautta saatava linkki haluttuun
sisältötiedostoon. Palvelun ylläpitoon osallistuneiden
rikosoikeudellista vastuuta arvioitaessa on otettava
huomioon palvelun toimintaperiaatteet ja tarkoitus,
ylläpitoon osallistuneiden vastaajien toiminta
kokonaisuutena, välttämättömänä ja välittömänä osana
palvelun käyttäjien suorittamaa teoskappaleiden
valmistusta.

Syytteessä tarkoitetun palvelimen kautta saatavat
sisältötiedostot ovat olleet hyvin jaoteltuja käyttäjien
eri mieltymysten mukaan (kuten tietokoneohjelmat,
musiikki, PlayStation 2 -laitteen pelit, anime jne.).
Jokaiselle käyttäjäryhmälle oli nimetty oma
vastuuhenkilönsä. Palvelun ylläpidosta vastaavat henkilöt
valvoivat käyttäjien ratiolukuja, tiedostojen sisältöä ja
kuvausten asianmukaisuutta. Palvelua kehitettiin
jatkuvasti. Kaikkien edellä mainittujen toimien tarkoitus
on ollut saada palvelu toimimaan tehokkaasti ja siten,
että se tarjoaisi vähällä vaivalla mutta luotettavasti
mahdollisimman paljon uutta ja kiinnostavaa materiaalia
palvelun käyttäjille.

Edellä mainitut palvelun toimintaperiaatteet käyvät ilmi
syyttäjän kirjallisesta todistelusta kokonaisuutena,
kaikkien asiassa kuultujen vastaajien omista
kertomuksista sekä todistajien X ja Y
kertomuksista. Vastaajat ovat kertoneet, että palvelun
tarkoitus oli nimenomaan mahdollistaa mahdollisimman
tehokas tiedostojen jako. Kertomansa mukaan vastaajat
olivat myös tietoisia siitä, että tiedostot sisälsivät
tekijänoikeudellisesti suojattua aineistoa.

Ottaen huomioon palvelun edellä mainittu tarkoitus ja sen
toiminnan edellyttämät ylläpitäjien toimet, ei sille
järjestelyn välttämättömälle seuraukselle, että
sisältötiedostojen vaihto tapahtui käyttäjien koneiden
välillä eikä sisältötiedosto kulkenut seurantapalvelimen
kautta, ole annettava asiassa ratkaisevaa merkitystä.

Osa vastaajista on vedonnut Korkeimman oikeuden
ennakkopäätöksiin 1996:43 ja 1999:8 osoituksena siitä,
että tekijävastuun edellyksenä olisi välitön
osallistuminen teoskappaleen valmistamiseen. Ratkaisut
eivät kuitenkaan sisällä oikeusohjetta, jota voitaisiin
vastaajien väittämin tavoin sellaisenaan soveltaa nyt
käsillä olevaan tapaukseen. Ratkaisuista voidaan sen
sijaan johtaa tulkinta, että tekijältä edellytetään
jonkinasteista aktiivista toimintaa kappaleen
valmistamisprosessissa (ks. myös Sorvali: emt. s. 363).
Kun nyt käsillä olevassa tapauksessa palvelun ylläpidosta
huolehtineiden vastaajien toiminta on ollut välitön ja
välttämätön osa syytteessä tarkoitettua teoskappaleiden
valmistusta ja jakelua, on vastaajien katsottava edellä
mainittujen ennakkopäätösten edellyttämin tavoin
aktiivisesti osallistuneen teoskappaleiden
valmistamiseen.

Käräjäoikeuden selityksestä tulee mieleen Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden Grokster-tuomio viime vuodelta. Siinä kehitettiin ”active inducement” -kriteeri välillisen vastuun määrittämiseksi. Perustelujen mukaan oli olemassa: ”Evidence of active steps taken to encourage direct infringement.” Tämä ei kuitenkaan suoraan sovellu Finreactoriin: jenkkitapauksessa kyseessä oli firma, joka sai sitä enemmän mainostuloja, mitä enemmän heidän vertaisverkollaan oli käyttäjiä. Tekijänoikeusloukkauksiin kannustaminen hyödytti suoraan heitä itseään.

Sen sijaan Finreactorin ylläpito otti enemmänkin passiivisesti vastaan uusia käyttäjiä verkkoon. Loukkauksiin ei tarvinnut millään tavoin kannustaa, sillä käyttäjiä riitti muutoinkin. Ylläpito valikoitui tehtäviinsä vapaaehtoisesti eikä ylläpitäjiksi tulleilla ollut välttämättä mitään käsitystä siitä, mitä kaikkea käyttäjät palvelussa tekivät. Tuomittujen joukossa on mm. järjestelmän teknisiä ylläpitäjiä eli koodaajia. On eri asia tuomita suomalainen parikymppinen harrastusmielellä koodaava nuori suuriin korvauksiin kuin läiskäistä sama tuomio voittoa tavoittelevalle riskirahoitetulle yritykselle.

Herkko Hietanen
Seuraa minua

Herkko Hietanen

Lakimies, osakas, kauppatieteiden tohtori, oikeustieteen maisteri at Turre Legal
Lakimies, jolla on 15 vuoden kokemus teknologia- ja mediaoikeudenkäynneistä, startup-yrityksistä ja IT-juridiikasta.
Herkko Hietanen
Seuraa minua
  1. Tähän kun ottaa kontrastina Internet-yhteydentarjoajien laissa tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta annetut vastuuvapaudet välittämisestä, tallentamisesta, linkittämisestä ja muusta ”välttämättömästä toiminnasta osana teknistä prosessia” (ts., jos ISP lopettaa toimintansa niin se varmasti estää paljonkin tekijänoikeuksien loukkauksia), niin ero Finreactoriin on ainoastaan sen ylläpitäjien väitetty tieto oikeudenloukkauksista.

    Kuitenkaan tätä tietoa ei ole voitu yksilöidä yhteenkään nimettyyn teokseen vaan on voitu näyttää vain yleistasoista käsitystä siitä, että ”ainakin pääosa vertaisverkossa jaetusta aineistosta on ollut tekijänoikeuden suojaamaa.” ja tämäkin on perustunut lähinnä käyttäjien ilmoittamaan. Ei ole voitu näyttää ylläpitäjien sekaantuneen itse yhteenkään nimettyyn teokseen ja sillä perusteella oikeus hylkäsi siis heitä koskevat ”oman levityksen” syytteet.

    Täysin kohtuutonta eikä perustu kyllä lakiinkaan. Jaottelu ylläpitäjistä täysin saman abstraktin tiedon lisäksi siihen mitä he ovat tehneet palvelun ylläpitämiseksi (puuttumatta yksittäisiin teoksiin), syyttömiin, avunantajiin (tekijänoikeusrikkomuksesta ei pitäisi edes voida tuomita avunantona) ja varsinaisen aineiston hallussapitäjien eli käyttäjien kanssa rikoskumppaneiksi katsottaviin täysosallisiin on aivan epäolennaisiin asioihin perustuvaa huuhaata.

  2. Sinänsä looginen päätelmä, joka voi jopa pitää paikkansa.

    Valitettavasti havainnolla ei luultavasti ole sellaisenaan sen ihmeempää arvoa juridisena argumenttina…

  3. Periaate lienee, että yhdestä tekijänoikeusloukkauksesta maksetaan vain yksi hyvitys oikeudenhaltijalle.

    Nythän hyvityksen perusteena oli muiden tekemä tiedostonjako. Jos nämä ”muut”, eli tiedostoja väitetysti jakaneet Finreactorin käyttäjät, olisivat olleet samoilla käräjillä ja heidät olisi todettu syylliseksi, olisi hyvitys epäilemättä langennut heidän eikä ylläpitäjien maksettavaksi. Mutta koska syystä tai toisesta käyttäjiä ei käräjillä näkynyt, kirjoitti oikeus laskun ylläpitäjille.

    Ylläpitäjät siis tavallaan maksoivat laskun poliisin ja syyttäjän epäonnistumisesta, koska nämä eivät olleet saaneet jakajia käräjille.

    (Ehkäpä samasta väitetystä tekijänoikeusloukkauksesta on todellakin maksettu useita hyvityksiä, jos joku käyttäjä on toisessa oikeudenkäynnissä tuomittu maksamaan hyvityksiä samoista tiedostonjaoista kuin mitkä nyt luettiin ylläpitäjien syyksi…)

  4. Tuo sitaatti haisee varmuuden vuoksi tuomitsemiselta.