Turre Legal

Ruskean raidan tekijänoikeus

Yllä pelastakaa pedofiilit- ja oikealla sen vieressä pelastakaa lapset logot

Suomen ykköshakkeri Matti Nikki on taas vauhdissa. Tällä kertaa forumina on hovioikeus, joka velvoitti Nikin nimipalvelimen pitäjää estämään pääsyn Nikin ylläpitämille ”Pelastakaa Pedofiilit” sivuille. Pelastakaa Lapset on vaatinut oikeutta määräämään palvelun katkaisun tekijänoikeusloukkaukseen vedoten.

Sivustoilla Nikki osoittaa miten Pelastakaa Lapsien nettivinkkipalvelu on lakiin perustumaton. Nikki tekee tämän esittämällä parodian keinoin ”mitä jos pedofiilit perustaisivat vastaavan palvelun?”. Nikki käyttää sivustoilla samanlaista ulkoasua kuin Pelastakaa Lapset omilla sivuillaan. Oikeuskirjallisuudessa tämä on katsottu välttämättömäksi, jotta teoksen katsoja ymmärtää teoksen olevan parodia alkuperäisestä.

Nikin sivustot ovat tekijänoikeuslain mukaan vapaita muunnoksia jotka on tehty muuntelemalla alkuperäisiä. Pikaisella vilkaisulla HTML-koodiin näyttäisi ettei Nikki ole kopioinut edes sitä suoraan. On vähän kyseenalaista mitkä osat Pelastakaa Lapset sivustosta ylimalkaan saavat suojaa. Nykytaideteoksessa, jossa kalsarit on kehystetty, ruskea raita voi nauttia tekijänoikeuden suojaa – verkkosivuston yksinkertainen yläpalkki ei sitä saa.

Tuomion kohde, Nikin nimipalvelimentarjoaja, on sekin erikoinen valinta.

16 § Tuomioistuin voi virallisen syyttäjän tai tutkinnanjohtajan hakemuksesta taikka sen hakemuksesta, jonka oikeutta asia koskee, määrätä 15 §:ssä tarkoitetun palvelun tarjoajan sakon uhalla estämään tallentamansa tiedon saannin, jos tieto on ilmeisesti sellainen, että sen sisällön pitäminen yleisön saatavilla tai sen välittäminen on säädetty rangaistavaksi tai korvausvastuun perusteeksi.

Nimipalvelimella on tallennettuna tieto IP-osoitteesta johon nimi osoittaa. Tämä tallennettu tieto tuskin on ”ilmeisesti sellainen, että sen sisällön pitäminen yleisön saatavilla tai sen välittäminen on säädetty rangaistavaksi tai korvausvastuun perusteeksi”. Osoite tuomiolle on siis väärä.

Jokatapauksessa kysymys siitä onko tallennettu tieto ”ilmeisesti” lain vastainen on sekin hyvä. Hovioikeus sivuutti Nikin parodiaväitteen joka mielestäni käänsi kysymyksen loukkauksesta epäilmeiseksi.

Hovin perustelut ovat kestämättömiä tekijänoikeusnäkökulmasta.  Ratkaisun lähtökohta, suojattu teos, on sivuutettu täysin. Ensimmäinen kysymys tällaisessa tapauksessa on tutkia ylittääkö teos teoskynnyksen. Hovioikeus ryntäsi suoraa lopputulokseen surullisin seurauksin.

”Pelastakaa-pedofiilit sivustoilla esitettävä tieto on kopioitu suoraan Pelastakaa Lapset ry:n internet-sivuilta siten, että sana lapset on korvattu sanalla pedofiilit. Internet-sivut ovat ovat myös ulkoasultaan samanlaiset. Hovioikeus katsoo tällä perusteella, että kyseessä on tekijänoikeuslaissa tarkoitetun tekijänoikeuden ilmeinen loukkaus ja sivustolla esitettävä tieto on ilmeisesti sellaista, että sen pitäminen yleisön saatavilla tai sen välittäminen on säädetty rangaistavaksi tai korvausvastuun perusteeksi.”

Hovioikeuden laamanni Uoti ja hovioikeudenneuvos Harsia ovat ilman vaikeuksia sivuuttaneet tekijänoikeudelle keskeisen käsitteen ”teos” ja viittaavat päätöksessä toistuvasti sivuilla esitettävään ”tietoon”. Tekijänoikeuden perusoppikirjoissa selviää sivulla 1, ettei tekijänoikeus suojaa tietoa vaan teoksia.

Herkko Hietanen
Seuraa minua

Herkko Hietanen

Lakimies, osakas, kauppatieteiden tohtori, oikeustieteen maisteri at Turre Legal
Lakimies, jolla on 15 vuoden kokemus teknologia- ja mediaoikeudenkäynneistä, startup-yrityksistä ja IT-juridiikasta.
Herkko Hietanen
Seuraa minua
  1. hmm.. aina näyttäis, että oikeuden päätöksellä yritetään säätää nimipalvelimia.

    Onkohan joku ”mennään siitä, mistä aita on matalin”-päättäjä keksiny, että ei tarvi tapella ylläpitäjän kanssa, ku velvotetaan (lue ”pakotetaan” tai ”kiristetään”, oma valinta) kolmas osapuoli (ISP) rajoittamaan pääsyä mahdollisimman tehokkaasti. Kuitenki tapa on sellainen, että tarvittaessa, jolla asianomaiselle menee hitaimmiten ilmoitus asiasta. ”Jos se ei ole oikeudenkäynnissä, sen EI TARTTE tietää”

  2. Muutamia huomioita yleisesti tuomioiden perustelemisesta.
    Tuomioistuimia on kritisoitu kovasti puuttellisista perusteluista. Linja on viimeise 20 vuoden aikana parantunut melkoisesti, mutta joskus jää kuva että tuomarit laulavat arvontalaulun ja vetävät päätöksen hatusta. Osaltaan hyvin perustellut päätökset vähentävät valitushalukkuutta ja tulevat näin ollen yhteiskunnalle edullisemmaksi. Tosin perustelujen kirjoittaminen vaatii työtä ja jutturuuhkan alle hautautuvat tuomioistuimet helposti oikaisevat perusteluiden kirjoittamisessa.

    Tentissä perustelu saattaisi mennä läpi (tosin ei täysin pistein) mutta asianosaisten oikeusturva, joka on riippuvainen käsittelyn laadusta, vaarantuu huonojen päätösten johdosta.

    Asianajoa harjoittavien lakimiesten työtä vaikeuttavat huonot päätökset kahdella tapaa: -Ensinnäkin on vaikea ymmärtää mikä asian esittämisessä meni pieleen jos tuomioistuin ei esimerkiksi arvio näyttöä juttua koskevista tosiseikoista.
    -Toisekseen on vaikea neuvoa myöskään asiakkaita tulevaisuuden varalle, mikäli tuomioistuimen linjaukset syntyvät kristallipallosta kolmanteen ulottuvuuteen katsoen.
    -On myös vaikea kritisoida tuomiota, mikäli siitä ei ilmene harkinnan perusteita.

    Samat ongelmat ovat myös ylemmillä oikeusasteilla.

  3. Hovioikeus ei oikeastaan sivuuttanut käräjäoikeuden perusteluja, sillä käräjäoikeushan ei ottanut päätöksessään varsinaisesti mitään kantaa asiaan:

    ”Käräjäoikeus katsoo, ettei se voi ratkaista asiaa ennenkuin hakija on tehnyt poliisille asiasta tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen. Hakemus perustuu väitteeseen, että Jokinen toiminnallaan olisi törkeästi loukannut hakijan tekijänoikeutta. Asian tutkimiseen käräjäoikeudella ei ole edellytyksiä.”

    Tässäkin on selkeä asiavirhe, sillä hakemuksessahan minua ei edes syytetty tekijänoikeusloukkauksesta, vaan haettiin ainoastaan pakkokeinona estomääräystä.

    Käräjäoikeus kuitenkin toteaa, ettei sillä ole edellytyksiä tutkia asiaa, joten se ei voi tehdä asiasta myöskään päätöstä. Hovioikeudella sen sijaan tuntui olevan edellytyksiä tehdä päätös – tutkimattakin.

  4. On kyllä käsittämätöntä, että käräjäoikeuden perustelut sivuutetaan eikä uusia perusteluja heru. Sanotaan vaan kylmästi, että ”hovioikeus katsoi näin”.

    Saako näin tehdä?

  5. Tällaiset blogikirjoitukset ovat toki kiintoisaa luettavaa, mutta mitä asianajaja tai tavallinen kansalainen voi tehdä, kun oikeus antaa selkeästi virheellisiä tuomioita?

    Tässäkään tapauksessa ei kai ollut kyse siitä, että puolustus olisi ollut täysin kyvytöntä tai että perusfaktat olisivat olleet epäselviä. Tehdyt johtopäätökset, jotka olivat kokonaan Pelastakaa Lapset ry:tä tukevia, sen sijaan ovat hyvin outoja ja kuten tässä kirjoituksessakin todettiin, ristiriidassa lakien perusoletusten kanssa.

    Miten on, teettekö asianajajina duunia kuten ennenkin vai millä mielellä otatte korvauksia jutuista joita ei voi voittaa vaikka syytetty olisi selvästi ja osoitetusti syytön?

  6. Helsingin hovioikeus iskee jälleen.
    Kas kun eivät velvoittaneet Elisaa poistamaan Nikkiä puhelinluettelosta.
    Ja parodia on sitten tekijänoikeusrikos vai?