Archive for the 'P2P' Category

Musiikintuottajat vaatii PirateBayn piilottamista Elisan asiakkailta

Musiikkituottajat joka myös aikaisemmin tunnettiin nimellä ÄKT uutisoi haastavansa Pirate Bayn. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry (TTVK) käynnistää Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n puolesta oikeustoimet, joiden tavoitteena on estää ruotsalaisen Pirate Bay -sivuston kautta tapahtuva äänitteiden laiton jakaminen ja lataaminen Suomessa.

TTVK:n Antti Kotilainen korostaa, että nyt vireille laitettu oikeusprosessi ei ole Elisaa vastaan, vaan kohteena on nimenomaan lakia rikkova PirateBay. ”Haluamme jatkaa yhteistyötä piratismin vähentämiseksi Internet -operaattoreiden kanssa. Internet-operaattori ei kuitenkaan voi estää asiakkailtaan pääsyä palveluun ilman tuomioistuimen antamaa erillistä määräystä. Keräämäämme näytön perusteella ilmeni, että laitonta äänitteiden jakamista ja lataamista tehtiin eniten Elisan sopimusasiakkaiden toimesta.” Kerätyn näyttöaineiston perusteella Elisan asiakkaita oli mukana peräti 35 prosentissa tehtyjä loukkauksia. Seuraavaksi eniten laittomia lataajia oli TeliaSoneralla (25 prosenttia) ja kolmantena DNA:lla (22 prosenttia). ”Positiivisen päätöksen myötä harkitaan luonnollisesti jatkotoimet muiden operaattoreiden osalta”, toteaa Kotilainen.

Saa nähdä onko musiikkipuolella enemmän muskelia estotoimien ajamiselle kuin elokuvapuolella poliisin ajamassa jutussa jossa vastaavat estovaatimukset hylättiin.

Helsingin käräjäoikeuteen 6.4.2011 saapuneen hakemuksen mukaan hakija on sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain
18 §:n perusteella vaatinut, että TeliaSonera Finland Oyj, Elisa Oyj ja DNA Oy määrätään keskeyttämään Fin-tv.com -internetsivuston jakelun
Suomessa.

Lopputulos:

Operaattori “eivät ole tässä asiassa sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 3 §:n 1 momentin ja 18 §:n 1 momentin mukaisia julkaisijoita, ohjelmatoiminnan harjoittajia taikka lähettimien, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjiä, eikä heitä voida siten määrätä keskeyttämään Fin-tv.com nimisen internet -sivuston jakelua, joten esitetty vaatimus on hylättävä. Toissijaisesti vaatimus ,tulee hylätä myös sen johdosta, ettei siitä ilmene yksittäiset yksilöidyt verkkoviestit, joiden jakelua pyydetään keskeytettäväksi, jonka johdosta määräystä ei voida antaa täsmällisesti.

Käräjäoikeus hylkää vaatimuksen Fin-tv.com -internetsivuston jakelun keskeyttämisestä Suomessa.

Helsingin käräjäoikeuden fin-tv-paatos on kovasti analoginen nyt haettavaan PirateBay päätökseen. Jutuissa on kuitenkin yksi merkittävä ero. TTVK ajaa juttua tekijänoikeuslain eikä “sananvapauslain” nojalla. Haastehakemus täällä

Tuomioistuin voi 60 b §:ssä tarkoitettua kannetta käsitellessään tekijän tai hänen edustajansa vaatimuksesta määrätä lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän taikka muun välittäjänä toimivan palvelun tarjoajan sakon uhalla keskeyttämään tekijänoikeutta loukkaavaksi väitetyn aineiston saattamisen yleisön saataviin (keskeyttämismääräys), jollei sitä voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon aineistoa yleisön saataviin saattavan henkilön, välittäjän ja tekijän oikeudet.

On kiinnostava nähdä alkaako tästä trendi, jossa oikeudenomistajat voivat vaatia operaattoria “hävittämään näkyvistä” oikeuksia loukkaavat sivustot. Yhteys poliisin vapaaehtoisiin suodatuslistoihin on varsin läheinen, jos toiminnasta tulee yleinen. Pian operaattorit eivät tuhlaa resursseja oikeudessa vastaanlaittamiseen. Jossain vaiheessa menetelmä automatisoidaan samaan tapaan kuin YouTubesta katoaa videoita oikeudenomistajien napinpainalluksilla.

Kirja opetuksen tekijänoikeuksista julki vuoden alussa

Ennakkotietona Ville Oksasen ja Tarmo Toikkasen kirjoittama kirja julkaistaan ensi vuoden alussa:

Opettajan tekijänoikeusopas tulee olemaan Finn Lecturan julkaisema kirja, jota kirjoittavat Tarmo Toikkanen ja Ville Oksanen. Kirja julkaistaan tammikuussa 2011. Kirja on tehty helppotajuiseksi ja poikkeaa sekä kieleltään että visuaaliselta ilmeeltään muista lakioppaista. Opas käsittelee tekijänoikeutta sekä teosten tekijöiden että teosten hyödyntäjien näkökulmasta – opettaja kun useimmiten on molemmissa rooleissa.

Suuri osa oppaasta on varattu avointen sisältöjen ja avointen lisenssien esittelyyn. Avoimet sisällöt mahdollistavat laajempia teosten hyödyntämismahdollisuuksia, oppimateriaalinyhteiskehittelyä sekä oman osaamisen laajempaa näkyvyyttä. Creative Commons -lisenssit käsitellään perusteellisesti, sekä opettajan että opiskelijoiden näkökulmista. Oppaassa käydään läpi tiiviisti myös yksityisyysasiat, jotka rajoittavat valokuvien ja videoiden julkaisua verkossa, sekä verkkopalveluiden käyttöön liittyvät käyttöehdot, tekijänoikeusasiat ja henkilötieto-ongelmat.

Kirjoittajien kanssa voi keskustella FaceBookissa prosessin ajan! Käy tutustumassa teokseen

KKO: Kohtuullisesta hyvityksestä “tuntuvaan hyvitykseen”

Tässä tapauksessa tekijänoikeuksia loukkaava toiminta on ollut laajaa, ja se on pyritty kohdistamaan käyttäjien haluamiin teoksiin, mikä on ollut omiaan aiheuttamaan merkittävää vahinkoa tekijänoikeuksien haltijoille. Suuri osa teoksista on luvattoman jakelun ja kopioimisen jälkeen päätynyt oletettavasti verkon käyttäjäkunnan käyttöön, minkä vuoksi teosten luvaton käyttö on vähentänyt niiden kappaleiden menekkiä laillisessa kaupassa. Tämä ja myös seuraamusjärjestelmän tehokkuus edellyttävät, että hyvitys on määrältään tuntuva.

Korkein oikeus on melkoisesti poikennut laista jossa puhutaan kohtuullisesta hyvitysmaksusta ja on luomassa doktriinia jossa kohtuulliset hyvitysmaksut ovat nyt siis “tuntuvat hyvitykset”.

Korkeimman oikeuden tiedote Finreactor jutussa

Korkein oikeus
Tiedote 30.6.2010
Tuomioita tekijänoikeusloukkauksista Finreactor-verkossa Korkein oikeus (KKO) on katsonut Finreactor-tiedostojenjakoverkon ylläpitäjien syyllistyneen tekijänoikeusrikkomukseen ja olevan velvollisia maksamaan tekijänoikeuden loukkausten perusteella hyvitystä Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:lle sekä 52
muulle asianomistajalle. Käräjäoikeus ja hovioikeus olivat aikaisemmin olleet samalla kannalla.

Finreactor-verkossa oli jaettu verkon käyttäjien kesken tekijänoikeudella suojattuja musiikki-, elokuva-, peli- ja ohjelmistotiedostoja ilman oikeudenhaltijoiden lupaa. Verkon käyttäjät olivat kopioineet tiedostoja suoraan toistensa tietokoneilta sekä jakaneet niitä samanaikaisesti tietokoneiltaan toisille käyttäjille.

Yksitoista verkon ylläpitäjää, joista seitsemän hovioikeus oli tuominnut tekijänoikeusrikkomuksesta tekijänä ja neljä avunantajana, vaati valituksissaan KKO:lle syytteen ja hyvitysvaatimusten hylkäämistä, koska he eivät  olleet pitäneet yksittäisiä tiedostoja hallussaan eivätkä osallistuneet niiden jakamis- ja kopiointitapahtumiin. He eivät olleet kertomansa mukaan olleet edes tietoisia kaikista verkossa saatavilla olleista
tiedostoista.

KKO kuitenkin katsoi verkon toiminnan olleen suunnitelmallista ja perustuneen selkeään työnjakoon. Verkon ytimenä oli toiminut ylläpitäjien hallinnoima palvelin, jossa oli ollut tietoja jaettavina olleista tiedostoista ja niiden osoitteista sekä kopiointi- ja jakomääristä. Verkon käyttöä ja käyttäjiä valvoneet ylläpitäjät olivat voineet määrätä palvelimelle tallennetuista kuvaustiedostoista (torrent-tiedostot), joiden välityksellä yksittäiset sisältötiedostot oli saatu verkon käyttäjien tietokoneilta muiden käyttäjien ulottuville. KKO katsoi, että tekijöinä tuomittujen verkon ylläpitäjien toimet olivat olleet olennaisia verkossa tapahtuneiden tekijänoikeuden loukkausten toteutumisen kannalta. Nämä ylläpitäjät olivat yhdessä toistensa ja verkon käyttäjien kanssa osallistuneet suojattujen teosten kappaleiden levittämiseen yleisön keskuuteen ja niiden valmistamiseen sekä näin menetellessään tahallisesti loukanneet asianomistajien tekijänoikeuslakiin perustuvia oikeuksia. KKO pysytti hovioikeuden tuomion ylläpitäjien rikosvastuun osalta.

Suuri osa asianomistajista vaati puolestaan ylläpitäjien maksettavien hyvitysten korottamista. KKO korotti hovioikeuden tuomitsemien hyvitysten määrää siten, että yhteisvastuullisesti maksettaviksi tulevien hyvitysten kokonaismäärä KKO:ssa muutoksenhakijoina olleille asianomistajille oli yli 420 000 euroa, minkä lisäksi ylläpitäjien maksettaviksi jäivät yhteensä noin 260 000 euron määräiset hyvitykset hovioikeuden tuomioon tyytyneille asianomistajille. Asianomistajien oma-aloitteinen saamisoikeutensa rajoittaminen huomioon ottaen kunkin ylläpitäjän henkilökohtaisesti suoritettava määrä on kuitenkin enintään yksi kymmenesosa (1/10) yhteisvastuullisista määristä. Neljä avunantoon tekijänoikeusrikkomukseen syyllistynyttä ylläpitäjää vapautettiin hovioikeuden heidän maksettavikseen tuomitsemista hyvityksistä.

Toisessa samana päivänä julkaistussa ratkaisussaan KKO otti kantaa yksittäisen Finreactor-verkon käyttäjän rikosvastuuseen. Vastaajan katsottiin syyllistyneen tekijänoikeusrikkomukseen, kun hän oli toimittanut Finreactor-verkkoon käyttäjien saataville tekijänoikeuden suojaamien pelitiedostojen kuvaustiedostoja, joiden avulla verkon käyttäjät olivat voineet ladata tietokoneilleen pelitiedostoja verkosta muualta kuin vastaajan tietokoneelta.

Barcelonalainen tuomioistuin vapautti vertaisverkkoon linkittäjän

Barcelonalainen tuomioistuin antoi merkittävän päätöksen linkityksestä P2P sisältöön. Jutussa kantajana oli SGAE (Sociedad General de Autores y Editores),  joka on Teoston Espanialainen vastine. Kantajana oli Mr Jesus Guerra-Calderón, joka ylläpiti elrincondejesus.com sivustoa. SGAE väitti että Guerra oli valmistanut kappaleita SGAE:n hallinnoimista teoksista ja saattanut niitä yleisön saataville. Vastaaja taas väitti että verkkosivulla ei tallenneta sisältöä, se on epäkaupallinen, ja että se ainoastaan on linkittänyt tiedostoihin joiden avaamiseen tarvitaan eMule vertaisverkko-ohjelmaa. Tämän takia vastaaja katsoi ettei ole vastuussa tekijänoikeusloukkaisita. Tuomari hyväksyi vastaajan argumentit ja hyltkäsi kanteen. Kiinnostavaa Guerran palvelussa on se, että linkit on valinnut Guerra itse eivätkä palvelun käyttäjät kuten esimerkiksi PirateBayn ja Finreactorin palvelussa. Guerra ei siis vedonnut siihen että palvelun ylläpitäjänä hän ei ole valinnut linkkejä tai ollut tietoinen niiden sisällöstä, josta seurauksena olisi mahdollinen vastuunvapaus. Guerra oli itse toimittanut sivustonsa sisällön ja sen linkki indeksit. Tuomiossa tämä oli otettu huomioon. Linkitystä ei katsottu oikeudenloukkaukseksi:

The defendant’s conduct is to create an index that supports and guides users to access networks using P2P file sharing system, menus, posters or covers for movies or musical works. But there is no provision in the protection system covered by Intellectual Property Law, and adapted to Community Law, that prohibits sites which encourage, permit or guide users to search for works which will then be traded through P2P networks. Broadly speaking, the linking system is the very basis of the Internet, and a multitude of pages and search engines (like Google) can technically do what precisely what is currently under dispute, namely, to link to so-called P2P networks.”

Tuomiossa katsotaan että p2p verkossa kopiointi voi hyvinkin olla yksityistä kopiointia.

“Undoubtedly, previously undistributed works can be made available to the public through P2P networks, even potentially, as they might not be downloaded by other users. This behaviour can often be directed to a plurality of people. However, again, the legal type does not fit exactly and in every circumstance the usual behaviour of the users in such networks, given that, on one hand, in most cases users have the intent of downloading a file not knowing if part of the file they just downloaded is being shared at the same time by one user or a plurality of users from their hard drive. It is perfectly possible that the file exchange is taking place with only one person, or with a limited number of people.”

Päätelmä on vähän ontuva. Vaikka yksityinen kopiointi vertaisverkkoja käyttämällä on mahdollista, usein verkon tehokkuus perustuu siihen, että kopioijia on lukuisia. Koska järjestelmä mahdollistaa teosten saattamisen yleisön saataville ei yksin se että se mahdollistaa myös yksityisen kopioinnin ole puolustus. Eli jos joukko x sisältyy joukkoon y ja x joukko ei ole laiton ja y joukko on, niin silloin y on laiton vaikka siinä on myös x. Eli osa meni oikein ja toinen osa meni kyllä metsään.

Via Technolama

Oikeudenomistajien valvonta herättää kysymyksiä

Mike Freedman kirjoittaa Freedom to Tinker blogissa syksyllä löytyneestä kiinnostavasta ominaisuudesta jonka CoralCDN pyörittäjät olivat paljastaneet tekijänoikeudenhaltijoiden oikeuksienvalvontajärjestelmästä.

Ilmeisesti oikeudenhaltijoiden oikeudenvalvojien ohjelmisto rekisteröi BitTorrent trakkereille niiltä torrent tiedoston ladanneita IP-osoitteita. Tämän tiedon pohjalta “vahtikoirat” lähettävät IPosoitteen haltijoille kirjeitä, joissa vakuutetaan, että heidän tietojensa mukaan tästä IP-osoitteesta on jaettu laittomasti heidän päämiestensä teoksia. Järjestelmä oikaisee muutaman mutkan.

Tämän selvisi kun välimuistin tavoin toimiva CoralCDN alkoi saada oikeuksienvalvojilta tiukkasävyisiä kirjeitä koskien löydettyjä tekijänoikeusloukkauksia. Selvisi, että BitTorrent trakkerit rekisteröivät cachena toimivan CoralCDN partnerin IP osoitteen ja ohjaavat liikennettä näihinplanet osoitteisiin. Trakkeri siis virheellisesti näyttää, että tästä IP osoitteesta olisi mahdollista saada osia tiedostosta. Akateeminen CoralCD -projekti käyttää yliopistojen Planetlab verkostoa. Näin ollen uhkailukirjeet päätyivät ensiksi yliopistoihin ympärä maailmaa ja sitten planetlabin kautta CoralCDN:n ylläpitäjille.

Voidaan sanoa melkovarmasti, etteivät planetlab nodet, jotka avustivat CoralCDN:n liikenteen ohjaamisessa ja tasauksessa, pyörittäneet BitTorrent clienttejä, eivätkä näin ollen voineet jakaa laittomasti tiedostoja. Kymmenet valvontakirjeet osoittavat, etteivät oikeudenhaltijat ole tarkistaneet keräämiään tietoja lainkaan.

Kiistämättä oikeudenhaltijoilla on oikeus valvoa oikeuksiaa. Myös oikeudenkäyntiä keveämmän sovintomenettelyn käyttäminen on oikea ratkaisu laittoman tiedostojenjakelun hillitsemiseksi. Oikeudenhaltijat kuitenkin aiheuttavat huolimattomuudellaan ylimääräisiä sydämentykytyksiä lukuisille viattomille tietokoneenkäyttäjille. Tällaiset virheet on jälkikäteen helppo lakaista maton alle “vahinkoja sattuu” -selityksellä ja jättää syytteet selvästi virheellisten käyttäjien kohdalta nostamatta. Virheet kuitenkin osoittavat, että valvonta ei ole aukotonta eikä tuomioistuinten tulisi niellä pureskelematta sille esitettyä teknistä näyttöä.

Via Slashdot

Asiaan liittyen: Eilen oikeus vahvisti hurjat korvaukset laittomasta vertaisverkkojakelusta Tenebaum keississä. Huomattavaa oli tuomarin asenne puolustuksen asianajana toiminutta Charlie Nessonia kohtaan.

Gertner said the court would have been willing to consider Tenenbaum’s fair use defense in the case but concluded that the manner in which the arguments were presented by the defense counsel made it all but impossible for her to do so.

Rather than tailoring his fair use defense to suggest a modest exception to copyright protections, Tenenbaum’s defense mounted a broadside attack that would excuse all file sharing for private enjoyment,” the judge wrote in a 38-page decision. Such a broad definition of fair use would “swallow” all copyright protections, Gertner said.

Juttelin Charlien kanssa ennen tuomion antamista muutama viikko sitten. Hänen argumenttinsa kuultuani en ihmettele Gertnerin päätöstä. Nessonin puolustus nojasi ajatukseen, että MP3 tiedostojen jakelu verkossa ei tuhonnut Mp3-markkinoita, koska sellaisia ei ollut olemassa oikeudenloukkauksen tekoaikana. Minua hänen argumenttinsa eivät saaneet vakuutettua. Sensijaan hänen huomio siitä, että USAssa nykyään Fair Use -argumentti on päätynyt tuomarin eikä valamiehistön ratkaistavaksi on huolestuttava. Valamiehistön ratkaistavaksi jää siis vain onko loukkaus tapahtunut (ei onko siihen jotain puolustusta) sekä korvauksen määrä jonka tuomari nyt siis vahvisti. Luulisi, että juuri valamiehistö olisi omiaan harkitsemaan käytön “reiluutta”.

Ruotsin Teosto CC lisensseihin

Teoston ruotsalainen sisarjärjestö STIM tarjoaa tekijäasiakkailleen mahdollisuuden lisensoida ei-kaupallisilla CC lisensseillä. STIM seuraa tanskalaisen KODAn ja hollantilaisen Buman esimerkkiä. Saa nähdä milloin Teosto rohkaistuu. Tilausta näyttäisi tällaiselle rinnakkaislisensoinnille olevan. Toisaalta Teosto on sen verran jähmeä, että sääntöjen ja asiakas-sopimusten muutamisessa menee useita vuosia vaikka tahtoa löytyisikin.

STIM first in Sweden with Creative Commons licence

STIM, the Swedish Performing Rights Society, is the first rights
organisation in Sweden to offers its members the opportunity to sign
a so-called Creative Commons licence (CC) for a trial two-year
period. The licence enables creators to release individual works for
non-commercial use.

“STIM is a listening, modern and solution-oriented organisation,”
says Ingrid Herrström, head of STIM’s member services. “We’ve come
to realise that there’s a demand for CC licences amongst some of our
members. We do what our members want us to do, and so we’ve reviewed
our agreements and decided that we can try it out to see how it
works. STIM doesn’t want to get in the way of our members if they
work in certain ways.”

This CC licence allows a STIM member to choose which songs are to be
freely usable by a charity gala or in a non-commercial blog, for
example.

However, there is much that a creative musician should bear in mind
when using this licence model. A CC licence is permanent and cannot
be cancelled. STIM can therefore not resume its monitoring

activities in non-commercial contexts, as defined by the CC.

“If a creative work covered by a CC licence goes on to become a hit,
it can be difficult to obtain royalties from its use and
reproduction in commercial contexts as well,” says Ms Herrström. “It
will also be difficult to define non-commercial use and, in each
case, distinguish it from commercial use.”

For further information, please contact:

Ingrid Herrström, head of Member Services, tel: +46 (0)8-783 88 88

Susanne Bodin, head of Communications, tel: +46 (0)8-783 88 18

Peerscape – Jotain oikeasti uutta

Olen ollut viimeiset kolme vuotta EU:n rahoittamassa P2P Fusion tutkimushankkeessa. Hanke on päättymässä ja sen tuloksia alkaa vähitellen tippua julkisuuteen. Enpä olisi uskonut miten hienoja juttuja porukalla syntyi. Erityisen otettu olen HIITissä kehitetystä Peerscape P2P sosiaalisesta verkostosta. Ai mikä ihme Peerscape? No ajattele Facebookkia ilman keskuspalvelinta ja ilkeitä omistuspolitiikkoja. Sinä ja ystäväsi tallennatte yhdessä verkostonne sisällön – eivät yhdysvaltalaiset suuryritykset. Paitsi tietysti, jos ne ovat ystäviäsi…

Järjestelmä toimii Mäkeillä, Linuxilla ja Windowsilla. Softa on vasta esi-beta vaiheessa, mutta homma toimii. Taustalla on Ken Rimeyn ryhmä, joka tekee pelottavan tarkkaa jälkeä. Fusion projektista on teknologiaa siirtynyt jo vertaisverkko-ohjelmiin. Esimerkiksi Vuze clientin kaverien kanssa jako-ominaisuus on hankkeen Hollantilaisen TU Delftin kehittämä.

Mikä parasta, Suomessa ehdittiin ennen MIT:tä, jolla on samanlaisia ajatuksia.

Olen lähdössä ensi vuodeksi Post doc tutkijaksi MIT:iin ja on kiva huomata, että siellä tutkimus on melko samalla tasolla eivätkä siellä työskentelevät ole yksin superihmisiä. Siltä perustalta on kiva rakentaa yhteistyötä. Viimeisen parin vuoden aikana Suomessa on väännetty oikeudessa myös samoissa asioissa joissa Yhdysvalloissa on teknologiapuolella painittu.

Mikon ja Villen kanssa vietimme aikamme Berkeleyssä ja sen kokemuksen jonka saimme, olemme voineet käyttää yhteiskunnallisesti tärkeiden asioiden kuten sähköäänestyksen kritisoimiseksi Suomessa.

Odotan kovasti mitä MIT tuo tullessaan. Sielä on perinteisesti kummunnut monet uudet käänteentekevät teknologiat joita lakimiehetkin ovat joutuneet pureskelemaan. Ja jos Suomessa pureskellaan asioita joita MIT:n pojat ja tytöt miettivät 15 vuotta sitten… Edessä on kiinnostava vuosi.

Kuriositeetti, jonka opin viime viikolla: Rickhard Stallmanin työhuone on Stata Centerissä, jonka merkittävä rahoittaja on eräs Willian Gates. Hänen mukaan on myös nimetty yksi rakennuksen torni. Sama torni jossa RMS istuu :)

Voitto oikeudessa: tietokoneiden takavarikoille tuli vihdoin piste

ville_victory
Ville Oksanen tuulettaa ja syystä. Neljän vuoden ponnistelujen jälkeen oikeuskäytäntö saatiin vihdoin muutettua.

Ville taisteli tänään Espoon käräjäoikeudessa erittäin merkittävän voiton. Edustimme vastaajaa, jonka tietokoneet oli takavarikoitu vuonna 2007, koska häntä epäillään (ei siis vielä edes syytetä) vertaisverkon ylläpidosta ja käytöstä. Oikeus päätti heti käsittelyn jälkeen, että tietokone oli palautettava vastaajalle. Kone määrättiin käytännössä hukkaamiskieltoon (teknisesti pakkokeinolain takavarikkoluvun 10 §: “Takavarikoidun esineen säilyttäminen”) siltä varalta, että se myöhemmin tuomittaisiin valtiolle menetetyksi rikoksentekovälineenä.

Olemme tapelleet tietokoneiden takavarikoista neljättä vuotta. Käytäntönä on tähän mennessä ollut, että poliisi hakee epäiltyjen kotoa tietokoneet kaikkine oheislaitteineen (myös printterit, näppäimistöt, hiiret, modeemit ja jopa kaiuttimet) takavarikkoon siihen asti kunnes asiasta saadaan vuosien päästä tuomio suuntaan tai toiseen. Käytännössä poliisi on siis automaattisesti “varastanut” kaikki laitteet pelkän rikosepäilyn perusteella.

Olemme hävinneet reilusti yli kymmenen kertaa. Päätösten perustelut ovat vaihdelleet laadullisesti laidasta laitaan; osa on ollut jokseenkin hyväksyttäviä mutta joukossa on ollut myös aivan käsittämättömiä virhepäätöksiä. Olemme valittaneet takavarikoista ylempiin oikeusasteisiin. Valitukset on hylätty poikkeuksetta ilman perusteluita. Olemme yrittäneet vaikuttaa oikeuspolitiikkaan kirjoittamalla aiheesta yhden artikkelinkin.

Alusta alkaen meidän mielestämme on ollut selvää, että vertaisverkkokäyttäjien koneiden takavarikointia käytetään tosiasiassa rangaistuksena mikä ei ole suinkaan takavarikkosääntelyn tarkoitus. Vastapuolemme on julkisesti myöntänyt, että koneiden takavarikointi on tehokas pelote ja käytännössä mainio rangaistus vertaisverkkokäyttäjille eikä käytäntöä pidä muuttaa.

Meidän mielestämme tietokoneiden takavarikointi menettämisseuraamusperusteella edellyttää, että uhka menettää tietokone tuomiolla on todellinen. Korkein oikeus on linjannut lukuisia kertoja, viimeksi tapauksessa KKO 2009:29, että auton voi tuomita menetettäväksi vain lukuisten peräkkäisten tuomioiden jälkeen kun muuta keinoa estää rikosten jatkuminen ei enää ole käytössä. — Tietokoneet on sen sijaan takavarikoitu pelkän epäilyn perusteella ilman mitään aiempaa rikoshistoriaa.

Nyt voitetun päätöksen jälkeen käytäntö tulee muuttumaan. Koneista saa ottaa tarvittavat todisteet mutta niitä ei saa pitää enää kanissa menettämisseuraamuksen verukkeella. Koneet saadaan poliisin hallusta pois tästä lähin huomattavan todennäköisesti tuomalla pöytään tämänpäiväinen päätös.

Nostot Pirate Bay -tuomiosta

Pirate Bayn tuomion voi ladata vaikka tästä.

Joitakin huomioita:

  • Tukholman käräjäoikeuden tuomio on paremmin perusteltu kuin luultavasti yksikään suomalainen vertaisverkkotuomio; ja ainakin se on paremmin perusteltu kuin suomalaiset Finreactor-ylläpitotuomiot käräjäoikeudesta ja hovioikeudesta
  • Vastuun peruste on täysin hyväksyttävä ja oikein: Ruotsin lain mukaan torrent-linkkien tekeminen ja luultavasti myös torrent-trackerin tarjoaminen on avunantoa; viimeksi mainitusta voisi yrittää vielä valittaa ja väittää, että tracker on rikoksen valmistelua; tämä on kuitenkin lähinnä akateeminen kysymys
  • Myös vastuuvapauslaki on kuitattu oikein viittaamalla Pirate Bayn saamiin alasottoilmoituksiin ja siihen, että niille naurettiin sen sijaan, että loukkaavat torrentit olisi poistettu palvelusta; muussa tapauksessa ylläpitäjät olisivat olleet vastuusta vapaita
  • Tuomittuja velkavankeuksia voidaan pitää kohtuuttomina ottaen huomioon, että jos ne maksettaisiin, korvaukset kanavoitaisiin joka tapauksessa oikeuspoliittiseen antipiratismi-toimintaan; näinhän menetellään myös Suomessa; tässä mielessä korvaukset ovat oikeuspoliittisia

Jos Suomessa Finreactorin ylläpitojutussa hyväksyttäisiin Tukholman käräjäoikeuden käyttämät perustelut niin ylläpitäjät vapautettaisiin vastuuvapauslain perusteella. Tämä olisi täysin hyväksyttävä ja myös oikea ratkaisu.