Archive for the 'Freedom of speech' Category

KHO ei voi kumota lakia tai keskeyttää sen soveltamista perustuslain vastaisena?

KHO:n sensuuripäätöstä lukiessa nousi esiin vielä yksi pieni saavutus. Saimme KHO:n ottamaan kantaa, voiko (uskaltaako) suomalainen tuomioistuin kumota lakia tai keskeyttää sen soveltamista perustuslain vastaisena. Vastaus on, että ei pysty:

Suomen perustuslain 3 §:n 1 momentin mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta. Lakien kumoamisesta päättäminen kuuluu siis eduskunnan eikä korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan, joten vaatimus siitä, että korkeimman hallinto-oikeuden on kumottava lapsipornografian levittämisen estotoimista annettu laki, on jätettävä tutkimatta. Korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan ei liioin korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 2 §:n 1 momentti huomioon ottaen kuulu määrätä, että lain soveltaminen lopetetaan, joten tämäkin vaatimus on jätettävä tutkimatta.

Tämän perusteella tavoitteemme on saada hallinto-oikeus (tai myöhemmin KHO) sanomaan, että Nikin tapauksessa sensuurilain soveltaminen johtaa perustuslain kanssa ristiriitaan, ja siksi sensuuri on lopetettava. Tämä juttu ja yksilöiden oikeusuojakeinot yleisemminkin rajautuvat mielestäni tällä KHO:n linjauksella merkittävästi.

KHO kumosi hallinto-oikeuden sensuuripäätöksen ja palautti jutun takaisin

KHO:n sensuuripäätös on julkaistu. Kävi valitettavasti vähän kuten ounastelimme. KHO otti kantaa vain prosessikysymykseen eli saako poliisin sensuuripäätöksistä valittaa. Se toki voitettiin, ja juttu palautettiin Helsingin hallinto-oikeuteen:

Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella ei ole pois suljettua, ettei lapsipornografian levittämisen estotoimista annetun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuun luetteloon voisi joutua myös sellaisia sivustoja, joita laissa ei tarkoiteta. Keskusrikospoliisin päätöksen valituskelpoisuutta koskevassa arvioinnissa on merkitystä myös sillä seikalla, että valituskelpoisuuden rajoittamiseen tulee suhtautua erityisen pidättyvästi sellaisissa tilanteissa, joilla on liittymä keskeisten perusoikeuksien, kuten sananvapauden, käyttämiseen. Keskusrikospoliisin päätöksen valituskelpoisuutta koskevassa arvioinnissa ratkaisevaa merkitystä ei ole sillä seikalla, että pääsyn luetteloon otetuille sivustoille estävät teleyritykset ja nekin vapaaehtoisuuden pohjalta.

Edellä lausutuista syistä ja kun lisäksi otetaan huomioon Suomen perustuslain 21 §:n 1 momentti ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artikla, keskusrikospoliisin päätös, jolla vaatimus internetsivuston poistamisesta lapsipornografian levittämisen estotoimista annetun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetusta luettelosta on hylätty, on hallintolainkäyttölain 4 §:ssä ja 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös, josta saa valittaa. Kun Helsingin hallinto-oikeudella on ollut tästä asiasta toinen käsitys, hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja asia palautettava hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Mutta varsinainen asiakymys siis vältettiin jälleen:

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa nyt käsiteltävässä asiassa ei ole kysymys siitä, onko keskusrikospoliisi voinut kieltäytyä poistamasta lapsiporno.info-internetsivustoa lapsipornografian levittämisen estotoimista annetun lain 4 §:ssä tarkoitetusta lapsipornosivustoluettelosta, vaan vasta siitä, onko keskusrikospoliisin kieltäytymispäätöksen lainmukaisuus voitava saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu sisältää siten kannanoton vain oikeussuojatien olemassaoloon liittyvään kysymykseen, mutta ei tässä vaiheessa kysymykseen siitä, onko edellä mainittu internetsivusto edellä mainitussa pykälässä tarkoitettu lapsipornosivusto.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mahdollisesti joskus ensi vuonna hallinto-oikeus joutuu vihdoin ottamaan asian sisältöön eli Matti Nikin sensurointiin kantaa, ja sen jälkeen katsotaan valitetaanko uudestaan… Jos ajatellaan, että sensuuri jatkuu oikeusprosessin aikana kaikessa rauhassa ei perustuslaillisen vääryyden korjaaminen ole tässä maassa kovin nopeaa saati yksinkertaista.

Tärkeä voitto hovissa: blogaajallakin on lähdesuoja

Viime viikolla saimme vaihteeksi hyviä uutisia Helsingin hovioikeudesta. Niin sanottuun eduskunnan ahdistelujuttuun liittyen hovi kumosi käräjäoikeuden aiemman päätöksen ja vahvisti, että kansanedustaja Jyrki Kasvi sai salata blogilähteensä.

Hovioikeuden mukaan:

“Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 3 §:n 2 momentin mukaan yksityisen henkilön pitäessä yllä sähköisen viestintäverkon kotisivua häneen sovelletaan muun muassa sanotun lain 16 §:ää. Sen mukaan yleisön saataville toimitetun viestin laatijalla … on oikeus olla ilmaisematta, kuka on antanut viestin sisältämät tiedot… laissa tarkoitettu yleisön saataville toimitetun viestin laatija … saa kieltäytyä vastaamasta kysymykseen, kuka on antanut viestin perusteena olevat tiedot, samoin kuin kysymykseen, johon ei voi vastata paljastamatta tietojen antajaa. ”

Kyseessä on merkittävä pilottikeissi, jossa bloginpitäjälle annetaan vastaava lähdesuoja kuin minkä tahansa lehden toimittajalle. Edustimme jutussa Kasvia.

Koko tuomio on vielä faktojen puolesta salainen, kun pääjutun käsittely jatkuu. Juttuun liittyy vielä lisää blogattavaa jahka se etenee…