Archive for the 'Creative Commons' CategoryPage 3 of 4

Ruotsin Teosto CC lisensseihin

Teoston ruotsalainen sisarjärjestö STIM tarjoaa tekijäasiakkailleen mahdollisuuden lisensoida ei-kaupallisilla CC lisensseillä. STIM seuraa tanskalaisen KODAn ja hollantilaisen Buman esimerkkiä. Saa nähdä milloin Teosto rohkaistuu. Tilausta näyttäisi tällaiselle rinnakkaislisensoinnille olevan. Toisaalta Teosto on sen verran jähmeä, että sääntöjen ja asiakas-sopimusten muutamisessa menee useita vuosia vaikka tahtoa löytyisikin.

STIM first in Sweden with Creative Commons licence

STIM, the Swedish Performing Rights Society, is the first rights
organisation in Sweden to offers its members the opportunity to sign
a so-called Creative Commons licence (CC) for a trial two-year
period. The licence enables creators to release individual works for
non-commercial use.

“STIM is a listening, modern and solution-oriented organisation,”
says Ingrid Herrström, head of STIM’s member services. “We’ve come
to realise that there’s a demand for CC licences amongst some of our
members. We do what our members want us to do, and so we’ve reviewed
our agreements and decided that we can try it out to see how it
works. STIM doesn’t want to get in the way of our members if they
work in certain ways.”

This CC licence allows a STIM member to choose which songs are to be
freely usable by a charity gala or in a non-commercial blog, for
example.

However, there is much that a creative musician should bear in mind
when using this licence model. A CC licence is permanent and cannot
be cancelled. STIM can therefore not resume its monitoring

activities in non-commercial contexts, as defined by the CC.

“If a creative work covered by a CC licence goes on to become a hit,
it can be difficult to obtain royalties from its use and
reproduction in commercial contexts as well,” says Ms Herrström. “It
will also be difficult to define non-commercial use and, in each
case, distinguish it from commercial use.”

For further information, please contact:

Ingrid Herrström, head of Member Services, tel: +46 (0)8-783 88 88

Susanne Bodin, head of Communications, tel: +46 (0)8-783 88 18

Life.com avasi arkistonsa

Jälleen arkiston ovien saranat narisevat viimeistä kertaa, kun niiden ovet avataan apposen auki. Getty Images ja Life magazine tekivät suuren teon ja avasivat Lifen mahtavan erityisesti Yhdysvaltojen lähihistorian tärkeitä kuvia sisältävän kuva-arkiston. Kuvien ei-kaupallinen käyttö on sallittu ja kuvien linkitykseen kannustetaan. Getty myy kauppalliseen käyttöön lisenssejä. Hieno juttu. Ovi on auki, mutta Getty myy kaupallisille tahoille kuvien oikeuksia. Siis kuvien, joihin kuka tahansa saa vapaasti tutustua. Joku on tajunnut selvästi, että Lifen bisnekseen kuuluu kuvien oikeuksien *ei siis kuvien* myynti. Blogien ja muiden verkkosivujen kautta alla olevan kaltaiset kuvat leviävät ja ihmiset löytävät todella hienot kuvat. Lisenssin saa muutamalla klikkauksella. Riittää, että yksi sadasta huomaa tarvitsevansa kuvaa ja maksaa siitä Lifelle.

Uutinen löytyi Hesarin välittämästä Reutersin videosta.

Girl Talk Helsingissä

Girl talk tulee ensi torstaina Helsinkiin. Yhden miehen yhtye on kuumimpia Mashup tekijöitä maailmassa. Alla Boing Boing TV:n videopätkä miehestä. Niin ja miehen MySpace sivuilta saa ladattua ja kuunneltua koko uuden levyn. Its CC baby… Katso myös Wiredin kuvat biisien sisältämästä samplerikkaudesta.

Olin viime syksynä katsomassa keikkaa Nykissä, jossa akti oli myyty viitenä päivänä loppuun. Kun katsoo menoa, ei ole vaikea ymmärtää miksi. Jos olisin maisemissa, mikään ei saisi minua pysymään pois keikalta. On ihme ettei Girl Talk ole joutunut lev-yhtiöiden suupalaksi. Lippuja keikalle vielä myynnissä. Tuskinpa saa ovelta.

Kyseessä ei ole siis mies ja läppäri vaan jättibileet. -No ainakin jenkeissä. Saa nähdä miten härmässä torstai-iltana.

Loistavia videoita vuoden professorilta

Michael Wesch joka hiljattain valittiin vuoden professoriksi Yhdysvalloissa esittelee ryhmänsä YouTubea koskevaa tutkimusta. Hän tekee sen tavalla josta me kaikki varmasti voimme oppia jotain. Videon ja puheen yhdistäminen on tavattoman hankalaa, mutta Wesch onnistuu siinä moitteettomasti.

Joskus katsottuaan Hollywoodelokuvan sitä miettii että olisiko sitä voinut käyttää 90 minuuttia paremmin? Weschin esityksessä sellaisia jatuksia ei esiinny.

Aikaisemmin hän tuotti lyhyemmän esityksen joka on myös katsomisen arvoinen.

Zero copyright v. public domain?

Creative Commons has release CC0 license that complements the Public Domain Dedication. Why yet another way to get your work into completely free use?

Apparently, some lawyers have raised issues with the public domain “dedication” or “certification” as it was worded. Indeed, the logic behind the dedication was US copyright law, which does not recognize inalienable moral components of copyright. The new “zero copyright” makes it clear that the dedication is only valid “to the extent allowable by [copyright] law” and that any other rights such as patents or personality rights are not affected. Ok, legally perhaps more clear but I don’t know if there is really any difference in practice. CC0 is essentially public domain in other words.

Times ja Gatehouse sopivat riitansa

Oikeudenkäynnin piti alkaa eilen, mutta osapuolet näyttivät päässeen sopimukseen. Creative Commonsin blogissa on kiinnostavia kommentteja Gatehousen lakimieheltä sekä analyysi tekijänoikeuden rajoitusten ja CC lisenssin myöntämien oikeuksien rajasta.

Gatehouse Timesin kimpussa

gatehousenyt GateHouse Media on ottanut herneen nenään NY Times ryhmän omistamalle Boston Globelle. Globe näytti verkkosivuillaan GateHouse median paikallislehden uutisotsikoita joista oli linkki GateHousen lehden varsinaisiin artikkeleihin.  Sitähän kaikki tekevät… eikö? No jutun tekee kiinnostavaksi Gatehousen käyttämä CC lisenssi.

Gatehouse käyttämä lisenssi-ilmoitus on kovin harhaanjohtava:

Except as noted, content for which GateHouse Media, Inc. holds the copyright is licensed for free, non-commercial use under the terms of a Creative Commons Attribution License.

Kyseessä ei ole Attribution vaan NonCommercial – Attribution lisenssi.

Voiko CC lisenssillä kieltää kaupallisen käytön? Ei voi jos se on tekijänoikeuden rajoitusten piirissä. Tähän Times vetoaakin.Vastakanteena Times on ampunut samoin perustein Gatehousen muita lehtiä kohtaan jotka ovat näyttäneet sen lehtien otsikoita.

owensemail

Kuorrutuksena keississä on joukko johtavassa asemassa olevia työntekijöitä, jotka eivät ymmärrä, että Yhdysvalloissa sähköpostikirjeenvaihto on oikeudessa vastapuolen saatavilla. Tämän takia on puhelimet keksitty…

Kiinnostava keissi kehkeytymässä…

Lisää täältä

Turre Legal ylpeänä esittää: kaksi tohtoria samalla viikolla

Ensi viikolla vietetään jänniä hetkiä kun toimiston osakkaat Herkko Hietanen ja Ville Oksanen kumpikin väittelevät. Herkko ehti ensimmäisenä 9.12. kun Villen väitöstilaisuus on 12.12. Oksanen väittelee filosofian tohtoriksi ja Hietanen kauppatieteen tohtoriksi. Kummallakin väittelijällä on aikaisempi tutkinto oikeustieteestä.

Herkko väittelee Lappeenrannassa otsikolla:”The Pursuit of Efficient Copyright Licensing How Some Rights Reserved Attempts to Solve the Problems of All Rights Reserved“. Väitös järjestetään tiistaina 9.12.2008 klo 12, ylioppilastalon auditorio (Laserkatu 10), Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja sen kielenä on englanti.

The dissertation analyses the growing pool of copyrighted works, which are offered to the public using Creative Commons licensing. The study consist of analysis of the novel licensing system, the licensors, and the changes of the “all rights reserved” –paradigm of copyright law.

Copyright law reserves all rights to the creator until seventy years have passed since her demise. Many claim that this endangers communal interests. Quite often the creators are willing to release some rights. This, however, is very difficult to do and needs help of specialized lawyers.

The study finds that the innovative Creative Commons licensing scheme is well suited for low value – high volume licensing. It helps to reduce transaction costs on several levels.
However, CC licensing is not a “silver bullet”. Privacy, moral rights, the problems of license interpretation and license compatibility with other open licenses and collecting societies remain unsolved.

The study consists of seven chapters. The first chapter introduces the research topic and research questions. The second and third chapters inspect the Creative Commons licensing scheme’s technical, economic and legal aspects. The fourth and fifth chapters examine the incentives of the licensors who use open licenses and describe certain open business models. The sixth chapter studies the role of collecting societies and whether two institutions, Creative Commons and collecting societies can coexist. The final chapter summarizes the findings.

The dissertation contributes to the existing literature in several ways. There is a wide range of prior research on open source licensing. However, there is an urgent need for an extensive study of the Creative Commons licensing and its actual and potential impact on the creative ecosystem.

Hietasen vastaväittäjänä on Professori Brian Fitzgerald (Queensland University of Technology, Australia) ja väitöstilaisuuden valvojana on Professori Jukka Kemppinen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto).

Oksasen väitöksen otsikkona on: Five Essays on Copyright in the Digital Era. Villen väitöstilaisuus on siis Perjantai 12.12.2008 klo 12 Teknillinen korkeakoulu, Tietotekniikan talo, sali T1, Konemiehentie 2, Otaniemi, Espoo.

Oksasen vastaväittäjänä on Prof Giovanni B. Ramello (Università degli Studi del Piemonte Orientale, Italia) ja kustoksena professori Juha Laine (Teknillinen korkeakoulu).

Update: Villen väitöskirja löytyy täältä pdf ja Herkon täältä.

Avoimen lähdekoodin lisenssit päteviä USA:ssa

Kuten blogeissa ympäri maailmaa onkin jo ehditty raportoimaan (Lessig, EFF), Court of Appeals for the Federal Circuit on vahvistanut USA:ssa avoimen lähdekoodien lisenssien pätevyyden. Tapauksen merkittävyyttä lisää ensinnäkin se, että alioikeus oli päätynyt tapauksessa päinvastaiseen lopputulokseen. Toiseksi päätös osoittaa, että avoimien lisenssien merkitys ohjelmistoliiketoiminnalle on selkeästi ymmärretty myös tuomioistuinlaitoksessa – tässä tapauksessa vielä USA:n kaikista IPR-myönteisimmässä foorumissa. Päätöksessä mm. hehkutetaan avoimen lähdekoodin lisensointia:

Open source licensing has become a widely used method of creative collaboration that serves to advance the arts and sciences in a manner and at a pace that few could have imagined just a few decades ago. For example, the Massachusetts Institute of uses a Creative Commons public license for an OpenCourseWare project that licenses all 1800 MIT courses. Other public licenses support the GNU/Linux operating system, the Perl programming language, the Apache web server programs, the Firefox web browser, and a collaborative web-based encyclopedia called Wikipedia. Creative Commons notes that, by some estimates, there are close to 100,000,000 works licensed under various Creative Commons licenses. The Wikimedia Foundation, another of the amici curiae, estimates that the Wikipedia website has more than 75,000 active contributors working on some 9,000,000 articles in more than 250 languages

Oikeudellisesti päätöksen mielenkiintoisin osuus on covenant/contract-osuus, josta (ehkä) myöhemmin lisää.

Ruskean raidan tekijänoikeus

Yllä pelastakaa pedofiilit- ja oikealla sen vieressä pelastakaa lapset logot

Suomen ykköshakkeri Matti Nikki on taas vauhdissa. Tällä kertaa forumina on hovioikeus, joka velvoitti Nikin nimipalvelimen pitäjää estämään pääsyn Nikin ylläpitämille “Pelastakaa Pedofiilit” sivuille. Pelastakaa Lapset on vaatinut oikeutta määräämään palvelun katkaisun tekijänoikeusloukkaukseen vedoten.

Sivustoilla Nikki osoittaa miten Pelastakaa Lapsien nettivinkkipalvelu on lakiin perustumaton. Nikki tekee tämän esittämällä parodian keinoin “mitä jos pedofiilit perustaisivat vastaavan palvelun?”. Nikki käyttää sivustoilla samanlaista ulkoasua kuin Pelastakaa Lapset omilla sivuillaan. Oikeuskirjallisuudessa tämä on katsottu välttämättömäksi, jotta teoksen katsoja ymmärtää teoksen olevan parodia alkuperäisestä.

Nikin sivustot ovat tekijänoikeuslain mukaan vapaita muunnoksia jotka on tehty muuntelemalla alkuperäisiä. Pikaisella vilkaisulla HTML-koodiin näyttäisi ettei Nikki ole kopioinut edes sitä suoraan. On vähän kyseenalaista mitkä osat Pelastakaa Lapset sivustosta ylimalkaan saavat suojaa. Nykytaideteoksessa, jossa kalsarit on kehystetty, ruskea raita voi nauttia tekijänoikeuden suojaa – verkkosivuston yksinkertainen yläpalkki ei sitä saa.

Tuomion kohde, Nikin nimipalvelimentarjoaja, on sekin erikoinen valinta.

16 § Tuomioistuin voi virallisen syyttäjän tai tutkinnanjohtajan hakemuksesta taikka sen hakemuksesta, jonka oikeutta asia koskee, määrätä 15 §:ssä tarkoitetun palvelun tarjoajan sakon uhalla estämään tallentamansa tiedon saannin, jos tieto on ilmeisesti sellainen, että sen sisällön pitäminen yleisön saatavilla tai sen välittäminen on säädetty rangaistavaksi tai korvausvastuun perusteeksi.

Nimipalvelimella on tallennettuna tieto IP-osoitteesta johon nimi osoittaa. Tämä tallennettu tieto tuskin on “ilmeisesti sellainen, että sen sisällön pitäminen yleisön saatavilla tai sen välittäminen on säädetty rangaistavaksi tai korvausvastuun perusteeksi”. Osoite tuomiolle on siis väärä.

Jokatapauksessa kysymys siitä onko tallennettu tieto “ilmeisesti” lain vastainen on sekin hyvä. Hovioikeus sivuutti Nikin parodiaväitteen joka mielestäni käänsi kysymyksen loukkauksesta epäilmeiseksi.

Hovin perustelut ovat kestämättömiä tekijänoikeusnäkökulmasta.  Ratkaisun lähtökohta, suojattu teos, on sivuutettu täysin. Ensimmäinen kysymys tällaisessa tapauksessa on tutkia ylittääkö teos teoskynnyksen. Hovioikeus ryntäsi suoraa lopputulokseen surullisin seurauksin.

“Pelastakaa-pedofiilit sivustoilla esitettävä tieto on kopioitu suoraan Pelastakaa Lapset ry:n internet-sivuilta siten, että sana lapset on korvattu sanalla pedofiilit. Internet-sivut ovat ovat myös ulkoasultaan samanlaiset. Hovioikeus katsoo tällä perusteella, että kyseessä on tekijänoikeuslaissa tarkoitetun tekijänoikeuden ilmeinen loukkaus ja sivustolla esitettävä tieto on ilmeisesti sellaista, että sen pitäminen yleisön saatavilla tai sen välittäminen on säädetty rangaistavaksi tai korvausvastuun perusteeksi.”

Hovioikeuden laamanni Uoti ja hovioikeudenneuvos Harsia ovat ilman vaikeuksia sivuuttaneet tekijänoikeudelle keskeisen käsitteen “teos” ja viittaavat päätöksessä toistuvasti sivuilla esitettävään “tietoon”. Tekijänoikeuden perusoppikirjoissa selviää sivulla 1, ettei tekijänoikeus suojaa tietoa vaan teoksia.