Open source

Sitra tunnistaa avoimet toimintamallit

Sitran osana kansallista innovaatiostrategiaa julkaisemassa muistiossa Innovaatiotoiminnan ja -politiikan haasteista löytyi kiinnostava kappale:

Perinteinen omistusoikeuslainsäädäntö ja yritysten patenttistrategiat muodostavat usein esteen muiden kehittämien innovaatioiden joustavalle yhdistelylle sekä niiden edelleen kehittämiselle.

6. Tuetaan avoimia innovaatioprosesseja
Avoimen innovaatiotoiminnan (open source) filosofia leviää nopeasti (esim. Linux-käyttöjärjestelmä). Innovaatiopolitiikan tulee edistää suomalaisten toimijoiden aktiivista osallistumista globaaleihin avoi-men innovoinnin verkostoihin. Sen tulee myös tukea uusien innovaatioverkostojen syntymistä creative commons -hengessä, jolloin esimerkiksi tekijänoikeuksilla suojattujen teosten kopiointia ja käyttöä vapautetaan.

GPL ja Creative Commons oikeuden edessä

Tällä viikolla on kehkeytynyt kaksi kiinnostavaa oikeusjuttua. Toisessa vastaajana on Creative Commons Corp. ja juttu liittyy aikaisemmin tässäkin blogissa käsiteltyyn Virgin mobilen mainoskamppaniaan. Kuvassa esiintynyt tyttö haastoi valokuvaajan kanssa kaikki mahdolliset keksimänsä tahot (Flickriä lukuunottamatta???) oikeuteen vastaamaan yksityisyyden- ja kunnianloukkauksesta. Vastaajan penkille päätyi siis myös lisenssit laatinut Creative Commons järjestö.

“Creative Commons owd a duty to Justin Won, as a user and beneficiary of its license. Creative Commons breached this duty by failing, among other things, to adequately educate and warn him, as a user of the Creative Commons attribution license, of the meaning of commercial use and the ramifications and effect of entering into a license allowing such use. As a result, Justin Wong has suffered damages proximately caused by Creative Commons’s acts and omissions.”

Saa nähdä miten tuomioistuin sälyttää vastuun sopimuksen ulkopuoleiseen taholle, joka on laatinut lisenssin -helppoa se ei tule olemaan. Mahdotonta se ei kuitenkaan olisi, sillä vastuun ulottaminen sopimuksenulkopuoliseen tahoon saattaisi tulla kyseeseen esimerkiksi asianajotoimiston osalta. Huolimattomasti laaditut dokumentit saattavat johtaa vastuuseen niiden käyttämisestä tulleista vahingoista.

Erikoisen tapauksesta tekee myös se, että valokuvaaja on muuttanut käytetyn kuvan lisenssin Flickrissä CC-lisenssistä “all rights reserved”malliseksi.

Update: Lessig kommentoi keissiä blogissaan josta löytyy myös keissin paperit. Katso myös Joi Ito.


Toisessa juttussa GPL-lisenssi
pääsee koetukselle Yhdysvaltalaiseen tuomioistuimeen. Kyseessä on perin tavallinen GPL-oikeuksien valvontatapaus, jossa toinen osapuoli ei ole reagoinut lisenssinantajan yhteydenotoista huolimatta. Vastaava tapaus oli Saksalaisen tuomioistuimen edessä muutama vuosi sitten. Tällöin GPL vahvistettiin päteväksi ja vastaaja, joka oli jättänyt lähdekoodin julkaisematta katsottiin syylliseksi oikeudenloukkaukseen.

GPL kolmonen suomeksi

Update: pidempi yhteenveto.

Puuh. Tein hieman community workkia kääntämällä viimeiset pari päivää GPL:n versiota 3 suomeksi.

Tulos on tässä. Päivitin samalla edellisen version suomennosta. Bugeista voi raportoida joko suoraan meilissä tai jättämällä tänne kommenttia.

Käännöksethän eivät ole missään nimessä virallisia vaan esimerkiksi oikeudenkäynnissä luetaan lähtökohtaisesti englanninkielisiä versioita. Toinen asia sitten on, että koska Suomessa virallisia oikeudenkäyntikieliä ovat suomi ja ruotsi, voidaan oikeudessakin joutua käyttämään käännöstä tuomarin tai jonkun osapuolen näin vaatiessa.

Sitten jotain GPL kolmosen sisällöstä ja sen käännöksestä. Seurasin lisenssin draftausta sivusta ja tavasin vasta nyt lisenssin pilkulleen läpi. Lyhyesti sanottuna GPL kolmonen on järjettömän monimutkainen lisenssidokumentti, jossa on käytetty uskomatonta kapulakieltä ja tulkinnanvaraisia ilmauksia. Jos joskus ilmaisten ja vapaiden ohjelmien yksi selvä etu oli selkeät käyttöohjeet niin uusi GPL on kyllä melkoinen karhunpalvelus. Vastaan tuli monta englanninkielistä sanaa, joista en ollut aiemmin kuullut eikä niitä edes löytänyt tavanomaisista sanakirjoista. Miten joku englantia toisena kielenä puhuva (tai vähemmän kouluja käynyt äidinkielenään englantia puhuva) voi saada tekstistä selvää?!

Asiasisällössä on joitakin merkittäviä muutoksia GPL kakkoseen. Lähtökohtana on nyt, että GPL:n tulkinta ei riipu enää niin paljon tekijänoikeuslaista vaan epäselviä asioita on pyritty määrittelemään suoraan lisenssissä. Teoksen tai teoskappaleen levittämisen (distribution) sijasta GPL kolmosessa käytetään laissa määrittelemätöntä käsitettä “convey”. Olen suomentanut sen “asettaa tarjolle”. Suomennoksen pitää erottua Suomen tekijänoikeuslain terminologiasta “levittää” ja “saattaa saataville”. Teoksen tai teoskappaleen käyttämisen (“use”) sijaan GPL kolmosessa käytetään – ei tosin aivan yhdenmukaisesti – käsitettä “propoagate”. Sen olen suomentanut “käsittelyksi”.

Copyleft-ehtoa on laajennettu. GPL kolmosen mukaan GPL:ää on sovellettava teoskokonaisuuteen, jos:

…teos on nimenomaan suunniteltu tarvitsemaan [aliohjelmaa] vaikkapa siten, että näiden aliohjelmien ja teoksen muiden osien välillä on tiivis tiedonvälitys tai kontrollirakenne.

Käsitettä “tiivis tiedonvälitys ja kontrollirakenne” (“intimate data communication or control flow”) ei ole määritelty sen enempää. Epäilemättä se tarkoittaa jotain muuta kuin “derivative works” Yhdysvaltojen tekijänoikeuslaissa.

Patenttikohta on ehkä kaikkein monimutkaisin ja epäselvin. Se on räätälöity estämään diilit tyyliin Microsoft-Novell. Nähtäväksi jää, soveltuvatko sen kapulakieliset määritelmät myös muun tyyppisiin diileihin. Ei ole tietenkään toivottavaa, että joku nokkela lakimies löytää lisenssistä uuden porsaanreiän. Lisenssitekstiä tavatessani en kuitenkaan pidä sitä enää valitettavasti ollenkaan poissuljettuna – päinvastoin.

CISAC-kokous ja Doctorowin huomio

Hollywood reporter kirjoittaa tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö Cisacin kokouksesta jonka ensimmäisenä päivänä delegaatiot kävivät kuumina. Päivän oli aloittanut British telecomin johtaja Ben Verwaayen, joka torjui ideat ISP:n korvauksista tekijöille laittomasta tiedostonvaihdosta. Lämpötila oli yleisössä noussut kuulemma kattoon Lawrence Lessigin esityksen jälkeen. Yleisön oli vaikea sulattaa, miksi joku haluaisi antaa teoksensa ilman korvausta muiden käyttöön. Paikalla ollut Paul Keller lupaili tallennetta keskustelusta lähipäivinä.

Update: Lessig ei liiemmin välittänyt The Registerin artikkelista jossa henkilökohtaista kaunaa kantava toimittaja hyökkäsi Lessigin kimppuun. Larry oikaisi tiedot blogissaan ja videon keskustelusta voi käydä katsomassa Google Videosta.
Cory Doctorow esitti hyvän huomion Googlella pitämässään puheessa: Teknologia helpottaa hyökkääjän toimia ja vaikeuttaa puolustajaa. Puolustajan pitää rakentaa täydellinen puolustus, kun hyökkääjälle riittää yksi rako mistä tunkeutua. Tämä pätee niin DRM:ään kuin tiedostonjakeluun. Jälkimmäisessä on huomattu että tiedostonjakajat eivät voi puolustautua oikeudenomistajien hyökkäyksiltä, mutta oikeudenomistajat eivät voi puolustautua tiedostonjakajien laittomalta toiminnalta.

Kustantajille kovat aseet käyttöön

Nature lehti kirjoittaa akateemisten kustantajien palkkaavan tunnetun loanheittoon erikoistuneen yritysviestinnän konsultti Eric Dezenhallin. Hänen Göbbelsmäinen ohjeensa kustantajille oli varmistimien poistaminen:

“Media massaging is not the same as intellectual debate.”

Kustantajat pelkäävät ,että tiedemaailmassa leviävä open access -liike tuhoaa erittäin kannattavan tieteellisen julkaisemisen liiketoiminnan. Liike liittyy tutkimuslaitosten närään tieteellisiä julkaisutoimintaa harjoittaviin kustannustaloihin. Kustantajien liiketoiminta perustuu usein julkisin varoin tuotettujen artikkelien tieteelliselle yhteisölle takaisinmyyntiin.

  1. Tutkija tuottaa artikkelin yhteiskunnan rahoituksella ja lähettää sen lehteen.
  2. Kustantaja lähettää artikkelin aikaisemmin lehteen hyväksytyille kirjoittajille arvioitavaksi.
  3. Arvioijat lukevat artikkelin osana tutkimushankkeiden piirissä olevaa virkatyötä jonka tyypillisesti maksaa yhteiskunta.
  4. Hyväksytyt artikkelit julkaistaan lehdessä joka myydään kirjastoille joiden rahoitus tulee yhteiskunnalta.
  5. Artikkelin kirjoittanut tutkija menettää tyypillisesti oikeudet julkaista artikkelin sähköisesti esimerkiksi omilla kotisivuillaan.

Kustantajien antama lisäarvo on vertaisarvioinnin järjestäminen. Tyypillisesti tästä työstä ei makseta paperien arvioijille palkkaa. Toinen lisä julkaisuissa on brandin varjelu. Esimerkiksi Nature-lehdessä julkaisu on luonnontieteen alueella tutkijalle lähes akateemisen karman lottovoitto. Verkossa ilmestyvillä open access lehdillä on vielä paljon tehtävää tämän arvon tallettamiseksi. Kustantajien levottomasta liikehdinnästä voisi päätellä, että liike tekee jo jotain kuitenkin oikein.

Community Created Content book by Turre Legal partners

Last Friday Turre Publishing published the book Community Created Content. In short; its about law, business models and policy issues of user created content. Longer description below. Buziaulane‘s Jak Boumans has excellent four part review of the book. 1 2 3 4. Creative Commons blog also has a short review.
teaseri_page_01.jpgosakkaat.jpg
This book presents an overview of the complex legal, business and policy issues in community created content. First, the book briefly treats the major doctrines in copyright law as well other (Finnish and international) laws regulating community created content services. Anyone wishing to start a new service should have a general understanding of the most relevant laws that affect community created content services.

Then, the book turns to open content licensing. Creative Commons is a leading but somewhat controversial project.
However, Creative Commons copyright licenses are tested and can be recommended for most community content services – with the general reservations that apply to all licensing decisions.

From law the book switches to business. It is subject to wild guesses what is the real business impact of community created content in the long term. In fact, the impact is already difficult to measure as the boundaries between community content and traditionally produced content blur. One scenario is that what one can today label as “community created content” will be just “content” in the future. The example of YouTube shows that community created content services
may be just one acquisition away from major media companies. Something similar has happened to open source software. On the other hand, there remain also community-based projects such as Wikipedia, which cannot be sold. This reminds of the free software ideology, which stresses societal impact over business impact.

Finally, the book discussed the details of actual policy issues in community created content. Copyright has been the hot potato of Internet policy as long as the Internet has existed. It is also in the heart of community created content. As many other books before, this book treats through a set of carefully though proposals to change copyright doctrines to reflect better the Internet reality. While the suggestions may not be implemented any time soon they should anyhow create a basis for further discussion. The book also suggests some intermediate alternatives for community content risk management. For example, best practise documentation for different aspects of copyright management may work as a shield against negligence-claims. Another major issue is the interplay between different licensing projects. No one needs another licensing project to produce another set of incompatible licenses.

Open Document Format for Ministry of Justice

There has been a lot of developments in the ODF-front during this week.

First the Finnish Ministry of Justice decided that they will be moving 8500 users from Lotus Smartsuite to Open Office. The decision was not officially announced. Instead, the information was published just in Ministry’s decision log. This is kind of odd because the move is very important step towards open standards and it was very carefully prepared (including extensive testing.) Perhaps they were trying to avoid the experiences from Massachusetts but now the other public sector players may get the information about the benefits of the move. Anyhow, submitting legal briefs in ODF is of course a nice option to have.

In other news, Novell announced that it will be supporting Microsoft’s Open XML in SuSE’s version of the Open Office:

Novell today announced that the Novell® edition of the OpenOffice.org office productivity suite will now support the Office Open XML format, increasing interoperability between OpenOffice.org and the next generation of Microsoft Office. Novell is cooperating with Microsoft and others on a project to create bi-directional open source translators for word processing, spreadsheets and presentations between OpenOffice.org and Microsoft Office, with the word processing translator to be available first, by the end of January 2007. The translators will be made available as plug-ins to Novell’s OpenOffice.org product. Novell will release the code to integrate the Open XML format into its product as open source and submit it for inclusion in the OpenOffice.org project.

The “community” was not very amazed about the decision.

Open XML was also accepted as standard at European based standards body Ecma International:

Ecma International on Thursday approved Microsoft’s Open XML, the default document format in Office 2007, despite objections from IBM. In approving the specification, Ecma’s General Assembly meeting in Geneva also agreed to submit the standard for adoption by the International Organization for Standardization, or ISO. Approval by the latter organization would greatly increase the new standard’s use by government and international organizations.

ISO-approval will take at least 9 months so ODF has still a narrow advantage.

Finally, we Mac users are not going to be left without Open XML - what a relief (doh).

SCO vs. IBM etenee hitaasti mutta varmasti

Internet on tehtyt ulkomaisten oikeudenkäyntien seuraamisen huomattavan helpoksi – varsinkin yhdistettynä Groklaw:n kaltaisiin palveluihin, jotka julkaisevat kootusti tapausten asiakirjat heti niiden tultua julkiseksi. Groklaw:n seuraama SCO vs. IBM on vihdoin siirtynyt pois todisteiden keruusta, joita tapauksessa kertyi pientä suuremmissa määrin..

IBM:n johtopäätökset todistusaineistosta ovat tulleet myös (pääosin) julkiseksi:

-Osa 1.
-Osa 2.

Kyseessä on n. 100 sivun dokumentti, jossa SCO:n toiminta revitään terävän analyyttisesti palasiksi, joista ei jää käteen aineksia tapauksen jatkamiselle varsinaiseen oikeudenkäyntiin asti. Dokumentissa mm. käytetään hyväksi säälittä SCO:n johtajien tekemiä julkisia lausuntoja (“Linuxissa on miljoonia SCO:n tekijänoikeuksia rikkovia koodirivejä”), jotka poikkeavat tyystin siitä, mitä yhtiö esitti loppujen lopuksi oikeudessa (käytänössä muutamia satoja riviä ns. header-tiedostoja, joista osa ei selvästikään kuulu edes SCO:lle ja loppuihinkin IBM:llä on useampia vaihtoehtoisia lisenssejä). Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten tuomioistuin suhtautuu tapauksen jatkomahdollisuuksiin.

Hyvä seminaari Tampereella

Olen useampana vuonna ollut mukana järjestämässä open mind seminaaria. Myös tänä vuonna tapahtumaan on saatu todella kova joukko puhujia:

Open mind banneri

Openmind 2006 tuo Suomeen huippupuhujia Googlelta, Magnatunesta, Wikipediasta, Trolltechista, Nokialta, IBM:ltä, Liferaylta ja Novellilta. Ohjelma on jaettu kahdelle päivälle; TechDay 24.10 ja BizzDay 25.10 tuovat uusinta tietoa kansainvälisiltä kentiltä tekniikan, liiketoiminnan ja open median alueilta. Rekisteröinti on nyt auki, joten varaa paikkasi pikaisesti, paikkoja rajoitetusti!

Rekisteröityminen ja ohjelma: www.openmind.fi

Eipä tästä seminaari parane. Osallistumismaksukin on todella kohtuullinen (muistaakseni n. 200€).

Back to Top