Nikille päivä oikeudessa

Matti Nikin saaga Suomen oikeusjärjestelmän rattaissa jatkuu. Jätimme ennen juhannusta valituksen KHO:lle, mistä ei oletettavasti kuulu mitään ennen syksyä (KRP:n vastauksen määräaika on joskus elokuussa jne.).

Sen sijaan isompi yllätys tuli tällä viikolla postissa. Syyttäjä oli päättänyt nostaa PeLa:n vaatimuksesta syytteen Matin parodia-sivusta tekijänoikeusrikoksena. Syyte on varsin epäselvästi kirjoitettu, mutta se näyttäisi perustuvan ajatukseen, että kyseessä on PeLa:n logon ja ko. sivun PeLa:lle kirjoittaneen henkilön (joita ei koskaan idenfioida!) moraalisten oikeuksien loukkaamisesta. Tapauksessa olisikin aineksia muodostua mielenkiintoiseksi ennakkotapaukseksi parodian ja moraalisten oikeuksien suhteesta – vähän vain pahoin pelkään, että tapauksen kontekstin vuoksi ainakin alemmissa oikeusasteissa sananvapausargumentit saavat ns. “suomalaisen kohtelun”, eli ne jätetään kokonaan huomioimatta.

Odotan joka tapauksessa suurella mielenkiinnolla PeLa:aa edustavan Kimmo “jotain ihme parodiaoikeutta” Suomisen kohtaamista ja esimerkiksi keskustelua siitä, millaista HiRe-metodia onkaan käytetty tuhansien eurojen korvausvaatimusten keksimiseen – bring it on, pal, bring it on.

Ensimmäinen suomalainen GPL-keissi

sot-poytaSain vasta tietooni, että ensimmäinen suomalainen GPL-keissi ratkaisiin Helsingin hovioikeudessa 14.6.2007 eli koko tarkkaan kaksi vuotta sitten. Tuomion voi ladata tästä. Kyseessä oli entisen SOT Oy:n ja sille Linuxin käyttöoppaita kääntäneen Raimo Kosken välinen riitajuttu. Annoin juttuun asiantuntijalausunnon SOTin juristin pyynnöstä, joten keissin faktat ja juridiikka ovat jossain määrin tuttuja. — Kun SOT oli lopettanut toimintansa jo vuotta aiemmin ja juttua ajoi yhtiön selvitysmies, niin jäin siihen luuloon, että keissiä ei koskaan ratkaistu vaan se vedettiin pois ja sovittiin hiljaisuudessa.

Pääkäsittelyä ei koskaan tullutkaan, mutta ratkaisu kyllä saatiin vuotta myöhemmin. Hovioikeuden tuomio on mielestäni ihan kiinnostava. Heti alkuun on todettava, että se ei täysin vastaa lausuntoani. Olin nimittäin siinä luulossa, että SOT olisi saanut käännöksen haltuunsa ihan laillisesti ja kysymys olisi ollut jälkikäteisestä korvausriidasta, jossa kääntäjä olisi vaatinut myyntirojalteja GPL-ehtojen vastaisesti. Noh, joka tapauksessa lausunnollani ei ole muutenkaan ollut jutun ratkaisussa nähtävästi osaa taikka arpaa, sillä hovioikeus käyttää kunnioitettavasti palstatilaa selittääkseen miksi lausuntoani ei voida ottaa huomioon liian myöhään esitettynä.

Juttu eteni käräjäoikeuteen asti suunnilleen näin: kääntäjä suomensi GPL-lisensoituja Red Hatin oppaita SOTille. Riita syntyi eräästä opaspäivityksestä, jonka SOT julkaisi ennen kuin kääntäjän kanssa oli päästy sopimukseen. Käräjäoikeus katsoi kaikessa viisaudessaan, että kääntäjällä oli jälkiperäinen tekijänoikeus koko oppaaseen, ja tuomitsi SOTin maksamaan kaikista myydyistä oppaista kohtuullista hyvitystä noin 30 000 euroa aivan kuin kyse olisi ollut normaalista piraattikeissistä. Käräjäoikeus sivuutti sen varsin keskeisen lähtökohdan, että kysymys oli vain rajatun opaspäivityksen käännösoikeuksista. Käräjäoikeus katsoi lisäksi että GPL:llä ei ollut asiassa merkitystä koska teoskappaleen ensimmäistä luovutusta ei ollut nähtävästi tapahtunut luvallisesti.

Hovissa SOT sai lopputuloksen muutettua siten, että käännöskorvaukset rajattiin opaspäivitykseen ja ne putosivat viiteen tuhanteen. Hovi sivuutti samaan tapaan kuten käräjäoikeus GPL:n soveltamisen, koska senkin käsityksen mukaan riita koski tilannetta ennen kuin teos oli julkaistu:

Ainakin osa Kosken tässä asiassa tarkoitettujen teosten pohjana olleesta sisallöstä on kuulunut GPL -lisenssisopimuksen alaisuuteen (mm. Red Hat Linux). Hovioikeus toteaa, että GPL -lisenssiehdon määräykset lisensioidun tuotteen vapaasta levitettävyydestä koskivat julkaistua teosta. Käräjaoikeuden katsomalla tavalla käsiteltävänä olevassa asiassa kysymys on tekijän ja kustantajan välisestä riitasuhteesta, jota GPL -lisenssiehdot eivät koske.

Hovi toisin sanoen hyväksyi GPL:n voimaantulomekanismin: se ei tullut voimaan ennen kuin kääntäjä luovutti sovittua summaa vastaan kopion käännöksestään SOTille julkaistavaksi. Kun tätä ei ollut tapahtunut, GPL-lisenssi ei sitonut kääntäjää. Lopputulos on täysin ok, jos tosiaan ensimmäistä luovutusta ei ollut tapahtunut. Valitettavasti tätä varsin keskeistä seikkaa ei avata kummassakaan tuomiossa lainkaan: miten SOT oikein sai käännöksen haltuunsa?

Kernel Records v. Timbaland enters a court in Florida

gallefoss_valimaki1

Glenn Rune Gallefoss left and Mikko Välimäki right in Bergen, Norway, 6.6.2009.

We just received confirmation that the first filing in our case against Timbaland and Universal Music has been made in the United States District Court, Southern District of Florida. There is a prior case ongoing in the Helsinki Court of Appeal. We have been representing Glenn Rune Gallefoss, a Norwegian Commodore 64 musician, whose rights have been transferred to Kernel Records Ltd. Some background of the case is here. We are living interesting times…

Ruotsin Teosto CC lisensseihin

Teoston ruotsalainen sisarjärjestö STIM tarjoaa tekijäasiakkailleen mahdollisuuden lisensoida ei-kaupallisilla CC lisensseillä. STIM seuraa tanskalaisen KODAn ja hollantilaisen Buman esimerkkiä. Saa nähdä milloin Teosto rohkaistuu. Tilausta näyttäisi tällaiselle rinnakkaislisensoinnille olevan. Toisaalta Teosto on sen verran jähmeä, että sääntöjen ja asiakas-sopimusten muutamisessa menee useita vuosia vaikka tahtoa löytyisikin.

STIM first in Sweden with Creative Commons licence

STIM, the Swedish Performing Rights Society, is the first rights
organisation in Sweden to offers its members the opportunity to sign
a so-called Creative Commons licence (CC) for a trial two-year
period. The licence enables creators to release individual works for
non-commercial use.

“STIM is a listening, modern and solution-oriented organisation,”
says Ingrid Herrström, head of STIM’s member services. “We’ve come
to realise that there’s a demand for CC licences amongst some of our
members. We do what our members want us to do, and so we’ve reviewed
our agreements and decided that we can try it out to see how it
works. STIM doesn’t want to get in the way of our members if they
work in certain ways.”

This CC licence allows a STIM member to choose which songs are to be
freely usable by a charity gala or in a non-commercial blog, for
example.

However, there is much that a creative musician should bear in mind
when using this licence model. A CC licence is permanent and cannot
be cancelled. STIM can therefore not resume its monitoring

activities in non-commercial contexts, as defined by the CC.

“If a creative work covered by a CC licence goes on to become a hit,
it can be difficult to obtain royalties from its use and
reproduction in commercial contexts as well,” says Ms Herrström. “It
will also be difficult to define non-commercial use and, in each
case, distinguish it from commercial use.”

For further information, please contact:

Ingrid Herrström, head of Member Services, tel: +46 (0)8-783 88 88

Susanne Bodin, head of Communications, tel: +46 (0)8-783 88 18

Loistava tappio hallinto-oikeudessa: sensuurilistasta ei saa muka valittaa

Media onkin ehtinyt raportoida jo kattavasti saamastamme suorastaan herkullisesta päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudesta. Sen verran reipasta tekstiä on päästellyt kolmikko Sirkka Heikkilä, Terttu Villikka ja Vesa Heikkilä, että valituksen laatiminen ei tule olemaan ongelmallista.

Keissin taustan suurin osan tämän blogin lukijoista tuntenee hyvin. (1) Sensuurilaki säädettiin, (2) Matti Nikki kritisoi sitä asiallisesti ja selvitti sekä julkaisi osan estolistasta, (3) Nikki aloitti suoran debatin KRP:n kanssa ja Nikin sivu sensuroitiin, (4) Nikki kuulusteltiin, ja valtakunnansyyttäjä harkitsi pitäisikö Nikkiä syyttää lapsipornon levityksestä, (5) syytettä ei tullut ja Nikki vaati KRP:ltä sivun poistamista valituskelpoisella päätöksellä sensuurilistalta, (6) KRP teki kielteisen päätöksen ja liitti siihen valitusosoituksen hallinto-oikeuteen, (7) teimme valituksen jossa väänsimme auki mistä keississä on kysymys: Nikin sananvapaudesta ja sensuurilain sekä sen soveltamisen perustuslain vastaisuudesta.

Emme tietenkään olettaneet, että voittaisimme valitusta hallinto-oikeudessa. Toiveissa oli, että saisimme vain mahdollisimman nopeasti ihan miten tahansa perustellun kielteisen päätöksen, jotta juttu saadaan nopeasti eteenpäin. Tämä tavoite saavutettiinkin nyt komeasti.

Hallinto-oikeus ensinnäkin todistaa, että laki on todellakin perustuslain vastainen:

Vaikkakin Nikin hallinnoiman internetsivuston saattaminen sanotussa lainkohdassa tarkoitettuun poliisin ylläpitämään luetteloon on tosiasiallisesti johtanut sivustolle pääsyn estämiseen, on luettelon laatimisessa ja päivittämisessä sinänsä katsottava olevan kysymys sellaisesta poliisin virka- ja valvontatehtävien suorittamiseen kuuluvasta toimesta, johon ei laki ja sen esityöt sekä toimenpiteen luonne huomioon otettuna liity valituskelpoisen päätöksen tekemistä.

Oleellista on lauseen alku: hallinto-oikeus myöntää, että Nikkiä tosiasiassa sensuroidaan. Loistavaa, faktoja ei tarvitse enää todistella.

Sitten se piste iin päälle. Miten suomalainen tuomioistuin punnitsee perusoikeusargumentteja vuonna 2009? Tässä vastaus:

Tähän nähden ja kun ilmi ei ole tullut myöskään sellaista, että asiaa olisi tulkittava perustuslain säännökset huomioon ottaen edellä todettuun nähden toisin, hallinto-oikeus on ratkaissut asian päätöslauselmasta ilmenevin tavoin.

Nyt saa tuulettaa! Kaikki perusoikeusargumentit on hylätty ilman perusteluja! Juuri näitä kaivataan lisää, kun kysymys on ilmiselvästä perusoikeuksien polkemisesta.

Suomalaisille tuomioistuimille tuntuu olevan täysin ylitsepääsemätöntä argumentoida avoimesti pro & contra kun lakikirjasta, ennakkoratkaisuista tai hallituksen esityksistä ei ole luettavissa suoraan käsiteltävään asiaan johdattelevaa tekstiä. Tässä ei siis loukata mielestäni ainoastaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa 10 (sananvapaus) vaan myös yhtä lailla artiklaa 6 eli oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin johon kuuluu muun muassa eräskin oikeus saada perusteltu päätös asiallisiin väitteisiin.

Olenkin nyttemmin yhä ennemmän sitä mieltä, että Suomi saa jatkuvasti langettavia päätöksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta vain siksi, että suomalaiset tuomarit ovat “uusavuttomia” perusoikeusargumenttien edessä. Niihin reagoimista ei kukaan opettanut oikiksessa.

Kissakäsilaukun tekijä tekee kirjan saamistaan tappouhkauksista

Hollantilainen taiteilija Katinka Simonse aka Tinkebell seuraili Teemu Mäen jalanjäljillä. Tinkebell omin käsin tappoi sekä nylki kissansa ja teki kissasta käsilaukun. Hän dokumentoi verkkoon koko prosessin, jossa adoptoitu löytökissa muuttuu käsilaukuksi.

“Then I saw this man on tv who had the same problem with his cow ‘Betsie’ and he decided to kill her and make really nice fashionable shoes from Betsie. He looked sooo handsome with Betsie on his feet! After watching this program I immediately cut Pinkeltje’s head off and made myself a purse. She’s always with me now!”

Tarkoitus oli tehdä taidetta, mutta kuten mikä tahansa hyvä taide, Tinkerbellin teos herätti kuumia tunteita. Taiteilija sai lukuisia tappouhkauksia.

I will hit you until you can’t move, then I will cut you open and chop off your hand and put the phone in a place where you can’t reach.’

Seuraavassa projektissaan taiteilija kaivoi verkosta tietoa uhkausten tekijöistä ja koosti niistä kirjan. Kirjassa on uhkausten lähettäjien Youtube videoita sekä Myspace ja Facebook profiilikuvia. Teko oli tarkoitettu selkeäksi yksityisyyden loukkaukseksi.

“It was a weird time. For three months, my live evolved around the computer. I was peeping into the lives of people I didn’t care for. I felt like I was trapped in a world I didn’t want to be in – the armpit of the web.”

Ongelma on klassinen vääryys vastaan vääryys. Vähän sama kuin miksi rikollinen ei voi valittaa, jos toinen rikollinen muksii… Uhkausten lähettäjät saattaisivat itsensä avoimeksi syytteelle laittomasti tehdyille uhkauksille. Projekti herättää kysymyksiä yksityisyydestä. Julkisuudessa monesti puhutaan siitä, että ihmiset ampuvat puskasta anonymiteetin suojasta. Tinkebellin projekti osoittaa, ettei näin aina ole.

Tinkebellistä tulee mieleen Matti Nikki joka on nostanut ohjelmistotaiteen avulla esille aiheita joista olisi muuten vaikea puhua. Yhteiskunta tarvitsee rohkeita taiteilijoita. Linkki englanninkieliseen juttuun.

Ensimmäiset unkarilaiset orvot teokset löysivät perheen

Unkari otti valtion haltuun tekijänoikeuksia sosialistisen vallan aikana. Suuri osa elokuvien tekijänoikeuksista esimerkiksi kuuluu valtiolle. Kun oikeudet ovat yksissä käsissä lisensointi, joko maksua vastaan tai ilmaiseksi, luulisi olevan helppoa. Ongelmaksi kuitenkin on koitunut se, että kun valtio on lain nojalla ottanut haltuunsa tekijänoikeuksia se ei ole saanut esimerkiksi oikeuksia Internet-levitykseen. Valtion katalogissa on runsaasti vanhoja töitä joiden oikeudenomistajilla ei ole ollut syytä pitää huolta oikeuksistaan. Näin ollen teosten tekijät ovat vaipuneet unholaan. Heidän löytämisensä on hankalaa. Unkari on lähtenyt korjaamaan asiaa ja säätänyt orpoteoksista lain.

Kuva: Pink Sherbet Photography Attribution Some rights reserved CC By

Laissa säädetään lisenssijärjestelmä, jossa unkarin patenttitoimisto antaa kohtuullista lisenssimaksua vastaan käyttäjälle, joka on tutkinut huolellisesti eikä ole löytänyt oikeudenhaltijaa, lisenssin. Lisenssi on rajoitettu lisenssinsaajan omaan käyttöön, jota ei voi alilisensoida, teokseen ei saa tehdä muutoksia, teoksia saa jakaa vain Unkarissa ja lisenssi on voimassa maksimissaan 5 vuotta. Patenttitoimisto alkoi jakamaan lisenssejä eilen.

Lisenssin hakijan tulee osana lisenssinhakuprosessia antaa patenttitoimistolle kaikki tiedot mitä teoksesta on löytynyt. Tekijää tulee etsiä Googlella, tekijänoikeusjärjestöjen tietokannoista ja mahdollisesti jopa mainoksella lehdessä.Kiinnostavaa nähdä mihin huolellisen haun suorittamisen raja asetetaan.

Käsittelymaksu on kaupalliselle käytölle 300 euroa ja ei-kaupallinen noin 100 euroa. Patenttitoimisto määrittelee lisenssimaksun erikseen. Kaupalliseen käyttöön lisenssin hankkiva lisenssinsaajan tulee tallettaa tämä lisenssisumma toimiston tilille. Ei kaupalliset lisenssinsaajat saavat lisenssihintalapun, mutta heidän ei tarvitse maksaa lisenssimaksua ennen kuin oikeudenhaltija löytyy. Erikoinen järjestelmä…

Unkarin lainsäädäntö on askel oikeaan suuntaan. On kuitenkin vähän erikoista, ettei unkarilaisia teoksia voi lisensoida ulkomaiseen Internet levitykseen. Unkari on kuitenkin maa jossa todennäköisesti tiedetään eniten unkarilaisista teoksista ja jossa niistä välitetään. Teokset ovat suurimmaksi osaksi omituisia ja kaupallisesti vähämerkityksellisiä, mutta tärkeä osa unkarin kansanperintöä.

CSS:n kiertämisen laillisuuskin avataan uudestaan

“It ain’t over till it’s over”. Jotkut keissit alkavat elää omaa elämäänsä. Tapaus CSS on yksi niistä.

Helsingin hovioikeus on yllättäen päättänyt pitää suullisen pääkäsittelyn joulukuussa(!) Marko Sihvon aka Paraziten jutussa. Sihvon asiamieheksi on määrätty asianajaja Antti Kortelainen, jota olemme puolestamme konsultoineet parhaamme mukaan.

Faktat on käytännössä samat kuin edellisessä CSS-keississä, jossa Helsingin hovioikeus katsoi vastaajien syyllistyneen teknisen toimenpiteen loukkausrikkomukseen. Silloin hovi ei järjestänyt suullista pääkäsittelyä. Valituslupapyynnössä Korkeimpaan oikeuteen avasimme erityisesti jutun todistelua: nähdäksemme on keskeistä, että CSS:n purkaminen liittyy katselueston ohittamiseen mikä on laillista. Hovi ei tätä silloin ymmärtänyt.

Näyttäisi siltä, että hovissa uusi kolmen tuomarin kokoonpano aikoo katsoa jutun faktat juurta jaksaen uudelleen. Todistelu menee Korkeimmalle oikeudelle jätetyn valituksemme mukaan. Sinänsä hullu tilanne: hovioikeus on kerran tuominnut, Korkein oikeus ei anna valituslupaa, ja nyt sama hovioikeus ottaa itsenäisesti samanlaisen jutun tarkempaan syyniin.

Jos juttu satuttaisiin voittamaan, Korkeimman oikeuden olisi tämän jälkeen pakko ottaa CSS:n kiertoon kantaa. Elämme mielenkiintoisia aikoja…

Ebayn voitto Ranskassa hyvä uutinen kaikille verkkopalveluille

Ebay voitti toissapäivänä merkittävän keissin Ranskassa. L´Oréal haastoi Ebayn — kuten muuallakin — siitä, että L´Oréalin mukaan Ebayn pitää olla vastuussa sen palvelun kautta kaupatusta piraattikosmetiikasta. Keissin voi ladata vaikka tästä. Sivulla 20 on päätöksen keskeisin juridinen päätelmä:

En conséquence, le tribunal considère que l’activité de
stockage et de mise en ligne d’annonces exercée par Ebay doit
être qualifiée d’activité d’hébergement au sens de la Directive et
de la loi précitées , l’aide qu’elle apporte aux vendeurs
n’emportant pas autorité ou contrôle de celui-ci au sens de l’article
6 de la loi du 21 juin 2004.

Toisin sanoen Ebayn toiminta kuten erilaisten myyntityökalujen, mainostusmahdollisuuksien jne tarjoaminen myyjille ei johda siihen, että myynti tapahtuisi Ebayn “johdon tai valvonnan” alla. Näin ollen Ranskan vastine Laille tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta soveltuu, ja Ebay ei vastaa jos siellä joku myy (ja aika paljon myykin) piraattikosmetiikkaa.

Päätös oli aikamoinen voitto Ebaylle ottaen huomioon, että kantaja oli tunnettu ranskalainen firma, vastaaja jenkkifirma, ja foorumi on Ranskassa.

Päätöksessä myös täsmennettiin että vastuuvapaussäännöt ovat ehdottomia ja niitä on sovellettava ilman mitään joustoja oikeudenhaltijoiden epämääräisiä väitteitä vastaan:

Il convient en conséquence de rechercher le statut de
l’activité faisant grief, un intermédiaire technique dans la
prestation de services qu’il offre, pouvant avoir différentes
activités dont les unes bénéficient du régime de responsabilité”
aménagé” et dont les autres relèvent de la responsabilité de droit
commun, étant précisé que le régime” aménagé” étant un régime
d’exception au droit commun, son champ d’application doit être
apprécié strictement.

Päätöksen juridinen ohje soveltuu kaikkiin verkkopalveluihin. Myös vertaisverkkoihin.

Finreactor avataan kokonaan KKO:ssa — päätöksiä tulossa syksyllä

Saimme vaihteeksi todella hyviä uutisia. Korkeimman oikeuden viiden tuomarin kokoonpano on juuri päättänyt pyytää syyttäjältä ja asianomistajilta eli oikeudenhaltijoilta vastaukset valituksiimme Finreactorin ylläpitojutussa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että keissi on nyt kokonaan auki, ja päätös voi olla ihan mitä tahansa. – Vastaajilta lausunnot on pyydetty jo aiemmin.

Korkein oikeus tulee antamaan ratkaisut kaikkiin kolmeen Finreactor-juttuun myöhemmin syksyllä. Edustamme ylläpitojutussa kolmea vastaajaa sekä molempia yksittäistä vastaajaa kahdessä käyttäjäjutussa.