Mike Freedman kirjoittaa Freedom to Tinker blogissa syksyllä löytyneestä kiinnostavasta ominaisuudesta jonka CoralCDN pyörittäjät olivat paljastaneet tekijänoikeudenhaltijoiden oikeuksienvalvontajärjestelmästä.
Ilmeisesti oikeudenhaltijoiden oikeudenvalvojien ohjelmisto rekisteröi BitTorrent trakkereille niiltä torrent tiedoston ladanneita IP-osoitteita. Tämän tiedon pohjalta “vahtikoirat” lähettävät IPosoitteen haltijoille kirjeitä, joissa vakuutetaan, että heidän tietojensa mukaan tästä IP-osoitteesta on jaettu laittomasti heidän päämiestensä teoksia. Järjestelmä oikaisee muutaman mutkan.
Tämän selvisi kun välimuistin tavoin toimiva CoralCDN alkoi saada oikeuksienvalvojilta tiukkasävyisiä kirjeitä koskien löydettyjä tekijänoikeusloukkauksia. Selvisi, että BitTorrent trakkerit rekisteröivät cachena toimivan CoralCDN partnerin IP osoitteen ja ohjaavat liikennettä näihin
osoitteisiin. Trakkeri siis virheellisesti näyttää, että tästä IP osoitteesta olisi mahdollista saada osia tiedostosta. Akateeminen CoralCD -projekti käyttää yliopistojen Planetlab verkostoa. Näin ollen uhkailukirjeet päätyivät ensiksi yliopistoihin ympärä maailmaa ja sitten planetlabin kautta CoralCDN:n ylläpitäjille.
Voidaan sanoa melkovarmasti, etteivät planetlab nodet, jotka avustivat CoralCDN:n liikenteen ohjaamisessa ja tasauksessa, pyörittäneet BitTorrent clienttejä, eivätkä näin ollen voineet jakaa laittomasti tiedostoja. Kymmenet valvontakirjeet osoittavat, etteivät oikeudenhaltijat ole tarkistaneet keräämiään tietoja lainkaan.
Kiistämättä oikeudenhaltijoilla on oikeus valvoa oikeuksiaa. Myös oikeudenkäyntiä keveämmän sovintomenettelyn käyttäminen on oikea ratkaisu laittoman tiedostojenjakelun hillitsemiseksi. Oikeudenhaltijat kuitenkin aiheuttavat huolimattomuudellaan ylimääräisiä sydämentykytyksiä lukuisille viattomille tietokoneenkäyttäjille. Tällaiset virheet on jälkikäteen helppo lakaista maton alle “vahinkoja sattuu” -selityksellä ja jättää syytteet selvästi virheellisten käyttäjien kohdalta nostamatta. Virheet kuitenkin osoittavat, että valvonta ei ole aukotonta eikä tuomioistuinten tulisi niellä pureskelematta sille esitettyä teknistä näyttöä.
Via Slashdot
Asiaan liittyen: Eilen oikeus vahvisti hurjat korvaukset laittomasta vertaisverkkojakelusta Tenebaum keississä. Huomattavaa oli tuomarin asenne puolustuksen asianajana toiminutta Charlie Nessonia kohtaan.
Gertner said the court would have been willing to consider Tenenbaum’s fair use defense in the case but concluded that the manner in which the arguments were presented by the defense counsel made it all but impossible for her to do so.
Rather than tailoring his fair use defense to suggest a modest exception to copyright protections, Tenenbaum’s defense mounted a broadside attack that would excuse all file sharing for private enjoyment,” the judge wrote in a 38-page decision. Such a broad definition of fair use would “swallow” all copyright protections, Gertner said.
Juttelin Charlien kanssa ennen tuomion antamista muutama viikko sitten. Hänen argumenttinsa kuultuani en ihmettele Gertnerin päätöstä. Nessonin puolustus nojasi ajatukseen, että MP3 tiedostojen jakelu verkossa ei tuhonnut Mp3-markkinoita, koska sellaisia ei ollut olemassa oikeudenloukkauksen tekoaikana. Minua hänen argumenttinsa eivät saaneet vakuutettua. Sensijaan hänen huomio siitä, että USAssa nykyään Fair Use -argumentti on päätynyt tuomarin eikä valamiehistön ratkaistavaksi on huolestuttava. Valamiehistön ratkaistavaksi jää siis vain onko loukkaus tapahtunut (ei onko siihen jotain puolustusta) sekä korvauksen määrä jonka tuomari nyt siis vahvisti. Luulisi, että juuri valamiehistö olisi omiaan harkitsemaan käytön “reiluutta”.
