Monthly Archive for June, 2008

Positiiviset pointit

Tämän päivän tuomiossa voidaan nähdä myös muutama selvästi positiivinen pointti:

1. Lopputulos oli lopulta 1-3. Saimme taas yhden päämiehen vapaaksi. Käräjäoikeuden jälkeen tilanne oli 4 – 4, nyt kokonaistilanne on 5- 3. Suunta on oikea.

2. Tuomittujen sanktiot eivät koventuneet. Kulut hovista jäivät oikeudenomistajien omaksi tappioksi. 

3. Tuomio tuli hovista. Vielä yksi valitusaste on jäljellä.

* * *

Lisätään vielä tuomion sisällöstä tärkein positiivinen pointti: syyttäjän tulkinta vastuuvapauslaista unohdettiin ja lain todettiin soveltuvan Finreactoriin. Tämä oli hyvä alku. Vastuuvapausargumentti ajoi karille vasta viimeisessä mutkassa ja silloinkin vain hallituksen esityksen perusteella, jota ei ole juridisena argumenttina mitenkään ylivoimaista kääntää vielä ympäri.

 

Hovituomion jättämät avoimet kysymykset

Seuraavista kysymyksistä haluaisin perustellun kannanoton muiltakin kuin Turun hovioikeudelta:

1. Edellyttäkö Lain tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta 15 §:n soveltaminen, että palvelun tarjoaja ei osallistu sisällön tuotantoon? Jos edellyttää, mitä “sisällön tuotannolla” tarkoitetaan tässä yhteydessä: onko erityisesti käyttäjähallinto tai järjestelmän tekninen ylläpito lainkohdan tarkoittamaa sisällön tuotantoa? Voidaanko osallistumista sisällön tuotantoon arvioida tässä yhteydessä rikosoikeudellisella osallisuusopilla?

Tämä kysymys on mielestäni paras valituslupaperuste. Oma käsitykseni on, että vastuuvapauslaki on tehty *nimenomaan* potentiaalisia epämääräisiä osalisuusteorioita vastaan esim. avuntajien suojaksi. Toisin sanoen rikosoikeudellinen osallisuusoppi on eri asia kuin sisällön tuotanto vastuuvapauslain 15 §:n esitöiden tarkoittamassa mielessä. Mielestäni lain esitöitä voidaan lukea – kuten valituksissa esitimme – että viittaus sisällön tuotantoon tarkoittaa vain roolien eriyttämistä: vastuuvapauslaki ei sovellu omaan käyttöön, josta voidaan tuomita erikseen. Hovioikeus sotki ylläpitäjän ja käyttäjän roolit.

2. Kuinka läheistä tai aktiivista osallistumista teoskappaleiden valmistamiseen ja yleisön saataville sattamiseen vaaditaan, jotta kysymys on tekijänoikeus 2 §:n mukaisesta toiminnasta? Voidaanko tulkinta-apuna käyttää rikosoikeudellista osallisuusoppia? Onko erityisesti tiedonjakopalvelun tekninen ylläpito tai käyttäjähallinto tekijänoikeuslain 2§:n tarkoittamalla tavalla läheistä tai aktiivista osallistumista palvelun käyttäjien itsenäisesti omilta tietokoneiltaan suorittamaan teoskappaleiden valmistamiseen ja yleisön saataville saattamiseen?

Aiemmassa korkeimman oikeuden keississä puhutaan aktiivisesta osallistumisesta kappaleiden valmistamiseen. Kaikissa aiemmissa ennakkotapauksissa teoskappale ollut loukkaajalla hallussa ja sitä on jaettu loukkajan kädestä yleensä vastiketta vastaan eteenpäin. Finreactorin ylläpito on kaukana tästä. Edes torrentin jakaminen ei ole mielestäni välttämättä tekijänoikeuslain 2 §:n vastaista.

Hovioikeuden päätös Finreactorin ylläpidosta

Hovioikeus on tänään antanut päätöksensä Finreactorin ns. ylläpito-osuudesta. Tarkempaa analyysiä päätöksestä tulee myöhemmin tälle palstalle kunhan ehdimme perehtyä siihen tarkemmin. Lyhyenä yhteenvetona hovioikeus säilytti joka tapauksessa lähes ennnallaan käräjäoikeuden tuomiot – tosin yksi asiakkaistamme sentään vapautettiin tälläkin kierroksella! Toisena positiivisena puolena asianomistajat joutuvat maksamaan itse omat oikeudenkäymiskulunsa (laskut kymmeniätuhansia euroja), koska heidän vaatimuksensa hylättiin.

Jos nyt vielä pitää kaivaa positiivisia puolia esille niin laista tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta todettiin päätösessä seuraavaa:

“Mainittu seikka sekä edellä tarkoitetun 4 kohdan ehdollisuus huomioon ottaen hovioikeus katsoo lain olevan sovellettavissa Finreactoriin.”

Samoin hovioikeuden mielestä kyse oli todellakin lain 15§:n tarkoittamasta tallennuspalvelusta. Valitettavasti vain hovioikeus harhautui lopussa todetessaan:

Sanamuotonsa perusteella säännös ei ole tarkoitettu sovellettavaksi tilanteisiin, joissa palvelun tarjoaja on samalla sisällön tuottaja. Tämä tulkinta saa tukea myös lain esitöistä (HE 194/2001, s. 17), missä todetaan vastuuvapauden perusedellytyksen olevan, että palvelun tarjoajan toiminta on luonteeltaan pelkästään teknistä. Sen sijaan, jos palvelun tarjoaja myös itse osallistuu lainvastaisen sisällön tuottamiseen tai toimii muulla tavalla yhteistyössä sisällön tuottajan kanssa tarkoituksenaan edistää tai toteuttaa lainvastaista toimintaa, hän ei voi vedota vastuuvapausperusteisiin.

Finreactorissa käyttäjät tuottivat torrent-tiedostot ilman, että ylläpidolla olisi ollut mitään lain edellyttämää kontrollivaltaa asiaan. Hovioikeuden “In dubio contra reo”-tulkinta HE:n perusteella on yksinkertaisesti väärin ja tuleekin olemaan yksi vahva valitusperuste KKO:lle.

Added: Näköjään syyttäjä Pihlajamäki on ehtinyt kommentoimaan asiaa:

“Hovioikeuden perustelut ovat johdonmukaisia ja vastaavat niitä tosiseikkoja, jotka tulivat ilmi tapauksen käsittelyssä niin käräjä- kuin hovioikeudessa. Käsitykseni mukaan pitäisi olla päivänselvää, että laittomaan toimintaan aktiivisesti osallistuva henkilö ei voi vedota tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta annetun lain mahdollisiin vastuuvapaussäännöksiin ja on hyvä, että hovioikeuskin tämän nyt yksiselitteisesti toteaa”

<Sarcasm> Toivottavasti syyttäjä Pihlajamäki lähtee nyt nostamaan sitten syytteitä esim. YouTubea ja Googlea vastaan, kun asia on niin selvä. Googlesta (myös cache) löytyy vastaavat torrent-tiedostot kuin Finreactorista ja YouTube jakaa jopa itse käyttäjien palveluun lataamia toisten tekijänoikeuksia loukkaavia aineistoja – kummankin palvelun ylläpitäjät ovat tästä vielä täysin tietoisia.</Sarcasm> More seriously, Turun linjaus tekee uusien sisältöpalvelujen kehittämisen Suomessa entistä riskialttiimmaksi. Oikeudenhaltijat eivät tunnetusti anna lupia innovatiivisten ratkaisujen tekemiseen (vrt. video ja MP3-soittimet) elleivät ole itse kontrollissa miten materiaalia jaetaan. Jos nyt annettu päätös jää voimaan, tämän alueen innovaatioita koskeva tutkimus ja tuotanto on turvallisempaa siirtää jonnekin muualle, jossa osataan katsoa vähän suurempia kokonaisuuksia.

Ruskean raidan tekijänoikeus

Yllä pelastakaa pedofiilit- ja oikealla sen vieressä pelastakaa lapset logot

Suomen ykköshakkeri Matti Nikki on taas vauhdissa. Tällä kertaa forumina on hovioikeus, joka velvoitti Nikin nimipalvelimen pitäjää estämään pääsyn Nikin ylläpitämille “Pelastakaa Pedofiilit” sivuille. Pelastakaa Lapset on vaatinut oikeutta määräämään palvelun katkaisun tekijänoikeusloukkaukseen vedoten.

Sivustoilla Nikki osoittaa miten Pelastakaa Lapsien nettivinkkipalvelu on lakiin perustumaton. Nikki tekee tämän esittämällä parodian keinoin “mitä jos pedofiilit perustaisivat vastaavan palvelun?”. Nikki käyttää sivustoilla samanlaista ulkoasua kuin Pelastakaa Lapset omilla sivuillaan. Oikeuskirjallisuudessa tämä on katsottu välttämättömäksi, jotta teoksen katsoja ymmärtää teoksen olevan parodia alkuperäisestä.

Nikin sivustot ovat tekijänoikeuslain mukaan vapaita muunnoksia jotka on tehty muuntelemalla alkuperäisiä. Pikaisella vilkaisulla HTML-koodiin näyttäisi ettei Nikki ole kopioinut edes sitä suoraan. On vähän kyseenalaista mitkä osat Pelastakaa Lapset sivustosta ylimalkaan saavat suojaa. Nykytaideteoksessa, jossa kalsarit on kehystetty, ruskea raita voi nauttia tekijänoikeuden suojaa – verkkosivuston yksinkertainen yläpalkki ei sitä saa.

Tuomion kohde, Nikin nimipalvelimentarjoaja, on sekin erikoinen valinta.

16 § Tuomioistuin voi virallisen syyttäjän tai tutkinnanjohtajan hakemuksesta taikka sen hakemuksesta, jonka oikeutta asia koskee, määrätä 15 §:ssä tarkoitetun palvelun tarjoajan sakon uhalla estämään tallentamansa tiedon saannin, jos tieto on ilmeisesti sellainen, että sen sisällön pitäminen yleisön saatavilla tai sen välittäminen on säädetty rangaistavaksi tai korvausvastuun perusteeksi.

Nimipalvelimella on tallennettuna tieto IP-osoitteesta johon nimi osoittaa. Tämä tallennettu tieto tuskin on “ilmeisesti sellainen, että sen sisällön pitäminen yleisön saatavilla tai sen välittäminen on säädetty rangaistavaksi tai korvausvastuun perusteeksi”. Osoite tuomiolle on siis väärä.

Jokatapauksessa kysymys siitä onko tallennettu tieto “ilmeisesti” lain vastainen on sekin hyvä. Hovioikeus sivuutti Nikin parodiaväitteen joka mielestäni käänsi kysymyksen loukkauksesta epäilmeiseksi.

Hovin perustelut ovat kestämättömiä tekijänoikeusnäkökulmasta.  Ratkaisun lähtökohta, suojattu teos, on sivuutettu täysin. Ensimmäinen kysymys tällaisessa tapauksessa on tutkia ylittääkö teos teoskynnyksen. Hovioikeus ryntäsi suoraa lopputulokseen surullisin seurauksin.

“Pelastakaa-pedofiilit sivustoilla esitettävä tieto on kopioitu suoraan Pelastakaa Lapset ry:n internet-sivuilta siten, että sana lapset on korvattu sanalla pedofiilit. Internet-sivut ovat ovat myös ulkoasultaan samanlaiset. Hovioikeus katsoo tällä perusteella, että kyseessä on tekijänoikeuslaissa tarkoitetun tekijänoikeuden ilmeinen loukkaus ja sivustolla esitettävä tieto on ilmeisesti sellaista, että sen pitäminen yleisön saatavilla tai sen välittäminen on säädetty rangaistavaksi tai korvausvastuun perusteeksi.”

Hovioikeuden laamanni Uoti ja hovioikeudenneuvos Harsia ovat ilman vaikeuksia sivuuttaneet tekijänoikeudelle keskeisen käsitteen “teos” ja viittaavat päätöksessä toistuvasti sivuilla esitettävään “tietoon”. Tekijänoikeuden perusoppikirjoissa selviää sivulla 1, ettei tekijänoikeus suojaa tietoa vaan teoksia.