Teosto vaati hyvitystä – käräjäoikeus tuomitsi vahingonkorvauksen

Koe met olifantenkop
Helsingin käräjäoikeus antoi ratkaisun asiassa Teosto_vs._verkkokauppa.com. Tai oikeastaan pääasiallisena vastaajana oli verkkokauppa.comin virolainen kumppani arctecho oü, myöhemmin A. Verkkokauppa 2000 luvun alussa mahdollisti tyhjien tallennusmedioiden ostamisen Virosta. Ajatuksena oli näin välttää ns. kasettimaksu. Kasettimaksu on hyvitysmaksu jota Teoston hyvitysmaksutoimisto kerää yksityisen kopioinnin korvaamiseksi.Verkkokauppa.comilla oli näkyviä mainoksia “kasettimaksukapinasta”.  2008 Teosto nosti kanteen, jossa se vaati käräjäoikeutta

  1. Vahvistamaan, että virolainen yritys on velvollinen maksamaan tekijänoikeuslain 2 a luvun mukaista hyvitystä.
  2. Velvoittaa virolaisen yrityksen suorittamaan korvausta saamatta jääneistä hyvitysmaksuista.
  3. Vahvistamaan, että suomalainen verkkokauppa.com on yhteisvastuullisesti velvollinen maksamaan hyvitystä ja virolaisen yrityksen kanssa yhteisvastuullinen suorittamaan korvausta 2. kohdan mukaisesti
  4. Velvoittaa molemmat yrityksen maksamaan Teoston 221.919,76 euron oikeudenkäyntikulut.

Käräjäoikeus joutui ensiksi ratkaisemaan onko virolainen yritys edes tuotavissa Suomeen tuomiolle. Käräjäoikeus päätyi katsomaan, ettei kyseessä ole sopimukseen perustuva vaatimus.

Teoston kanne Artechon osalta perustuu väitettyyn tekijänoikeuden loukkaamiseen laiminlyömällä suorittaa kantajalIe tekijänoikeuslain 26 a §:n
tarkoittamat hyvitysmaksut Suomeen maahantuomistaan ja Suomessa myymistään poltettavista CO-levyistä ja antaa Teostolle eräät ilmoitukset, kysymys
on selvästi Bryssel 1- asetuksen 5 artiklan 3 kohdan tarkoittamasta sophnukseen perustumattomasta vahingonkorvausvastuusta.

Näkemättä tuota päätöstä on kovin vaikea ymmärtää, miten lakiin perustuvien velvotteiden maksamatta jättäminen on vahinko. Syntyykö valtiolle vahinkoa jos jätämme maksamatta veromme? En usko, että edes Teosto osasi tällaista juridista rakennelmaa päässänsä miettiä.  Jotenkin tuntuu, että käräjäoikeus on halunnut saada virolaisen yhtiön Suomeen vastaamaan jutussa keinolla millä hyvänsä.Että vahingonkorvausoikeudenkäynti…

Ratkaisu kuitenkin paranee:

Käräjäoikeus on näillä perusteiila ottanut kanteen Arctecho OO:ta vastaan tutkittavakseen nimenomaan sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta koskevana asiana. Käräjäoikeus ei siten tutki Arctecho OO:n veIvoIlisuutta maksaa Teostolle hyvitysmaksua vaan Arctecho Oü:n velvollisuutta korvata Teostolle se vahinko, jonka se on aiheuttanut Teostolle laiminlyötyään suorittaa kantajalIe hyvitykset. Käräjäoikeus jättää kanteen kohdan 1, jossa Teosto on vaatinut vahvistamaan, että Arctecho on velvollinen suorittamaan TeostoIle tekijänoikeuslain 2 a luvun mukaista hyvitysmaksua maahantuomistaan ja myymistään laitteista, joita merkittävissä määrin käytetään teoksen kappaleen valmistamiseen yksityiseen käyttöön, tutkittavaksi ottamatta.

Kärjäoikeus jättää Teoston ensimmäinen vaatimus tutkimatta. Asia oli tältä osin riitainen. Oikeastaan tämä oli koko jutun keskeisin kysymys. Onko virolainen yhtiö velvoitettu maksamaan suomen tekijänoikeuslain mukaisia hyvitysmaksuja?On vaikea kuvitella miten jutussa voidaan edes vastata myöhempiin vaatimuksiin vastaamatta tähän esikysymykseen. Eipä sillä, tämä on tuottanut vaikeuksia myös käräjäoikeudelle:

Käräjäoikeus näillä perusteilla vahvistaa, että Arctecho Oü on laiminlyönyt velvollisuutensa suorittamaa Teosiolle tekijänoikeus lain :2 a luvun mukaista hyvitysmaksua Suomeen maahan tuomistaan ja myymistään laitteista, joita merkittävässä määrin käytetään teoksen kappaleen valmistamiseen yksityiseen käyttöön.

Siis vaatimus 1 jätetään tutkimatta, mutta silti vahvistetaan? Riidatonta jutussa oli, että maksuja ei oltu maksettu. Riitaista oli pitikö A:n ne ylipäätänsä maksaa.

Tekijänoikeuden perusteisiin kuuluu hyvitysmaksun ja vahingonkorvauksen eriytys. ERITTÄIN poikkeuksellisissa tapauksissa tuomioistuin on tuominnut esimerkiksi tiedostonjakajia korvaamaan vahinkoja. Sen sijaan jutuissa vastaajille hyvitysmaksuja tulee maksettavaksi lähes aina.

Verkkokauppa.comia vastaan nostettu vaatimus 3 hylättiin kaikilta osin. A velvoitettiin maksamaan vahingonkorvauksena 40% hyvitysmaksuista (sic) koska Teosto oli omalla myötävaikutuksellaan antanut yrittäjän uskoa että toiminta oli ok. Teosto sai myös maksaa omat sekä verkkokauppa.comin asianajokulut, jotka yhteensä olivat neljännesmiljoona euroa.

Seppälä kommentoi taloussanomissa:

Toivottavasti jäädään tähän. Minä olen ainakin saanut ihan tarpeekseni tästä oikeusriitelystä

Toivottavasti Samuli vielä miettii asian uudelleen ja hänellä riittää paukkuja uuteen punnistukseen. Sen verran heikko esitys tämä päätös oikeudelta on. Myöskään Teosto ei saanut haluamaansa. Tämä päätös on yhtä tyhjän kanssa kun vastaavien “ulkoistajien” kanssa lähdetään vääntämään tekijänoikeudesta.