Helsinki Administrative Court gave today its decision on the e-voting appeals. Turre Legal represented 16 individuals from three municipalities who appealed the e-voting results from municipal elections held last October. The Administrative Court accepted the fact that 2% of votes cast were lost and not counted at all due to a number of errors in the e-voting system. However, the court accepted the voting result noting the following (same text for all municipalities, just italics added):
The feature, that if one took the e-voting card from the machine too early the voting process was interrupted without a notice, may be considered an issue. However, almost 98% of e-votes cast in the municipality of Kauniainen succeeded. A little over two percent failure rate can not be considered as such as a proof that the voting official would have acted erroneously… The threshold for conducting new elections must be substantial also taking into account governmental constitutional rights.
(“Sitä käyttöliittymän ominaisuutta, että äänestyskortin ennenaikainen poistaminen äänestyslaitteesta keskeytti äänestyksen siitä mitään ilmoittamatta, voidaan pitää puutteena. Kuitenkin lähes 98 prosenttia sähköisistä äänestyksistä onnistui Kauniaisissa. Hieman yli kahden prosentin epäonnistumisten määrää ei sellaisenaan voida pitää osoituksena siitä, että vaaliviranomainen olisi menetellyt virheellisesti.… Kynnyksen vaalien uudelleen toimittamiselle on oltava huomattava myös valtiollisten perusoikeuksien toteuttamisen kannalta.”)
So it was a feature, not a bug. Yes, I have heard that one before, was it from Microsoft PR?
It is now also an official fact that 2% of votes cast were lost because of these “features”. So what? Almost 98% were counted after all! Great. Except that this was the last time I voted.
And “governmental constitutional rights” as a legal argument. This is the first time I have heard of them. I thought the citizens have individual constitutional rights — like the right to vote as stated in the Finnish constitution, section 14 — against unreasonable state overpower to begin with. The last time I checked our constitution did not grant any specific rights to the state.
We will of course appeal this decision. A new and final one is expected from the Supreme Administrative Court before the summer.
* * *
Here are Electronic Frontier Finland’s comments on the subject
Ollaan tässä lueskeltu hallinto-oikeuden perusteluja suurennuslasin kanssa. Onhan se täynnä reikiä. Hallinto-oikeuden taktiikka on eristää kaikki virheet toisistaan, käsitellä ne yksi kerrallaan, ja sanoa aina että “sellaisenaan” tämä ja tämä virhe ei kuulosta niin pahalta että vaalitulos olisi kovin pahasti vääristynyt sen takia. Hallinto-oikeudelle ei tällöin esimerkiksi valkene, että lagit käyttöliittymässä yhdessä kahden OK-painalluksen vaatimukseen kanssa ovat luultavasti johtaneet suureen osaan hukatuista äänistä. Ei siis yksistään vaatimus painaa OK-nappia kahdesti.
Lievää huvittuneisuutta herättää Microsoftin PR:n mieleen tuova kielenkäyttö, jossa bugeja kutsutaan ominaisuuksiksi.
Sitä käyttöliittymän ominaisuutta, että äänestyskortin ennenaikainen poistaminen äänestyslaitteesta keskeytti äänestyksen siitä mitään ilmoittamatta, voidaan pitää puutteena. Kuitenkin lähes 98 prosenttia sähköisistä äänestyksistä onnistui Kauniaisissa. Hieman yli kahden prosentin epäonnistumisten määrää ei sellaisenaan voida pitää osoituksena siitä, että vaaliviranomainen olisi menetellyt virheellisesti.
Niinpä. Lähes 98% äänistä sentään laskettiin! Halojaa, missä se raja oikein menee kun laissa ei tälläisistä epätarkkuuksista sanota mitään? Hallinto-oikeuden tuuletuksen perusteella varmaan 95%:kin olisi riittänyt. Ehkä jopa 90%?
Tuli otettua taas vaihteeksi takkiin loputtomassa taistelussamme tuulimyllyjä vastaan. Hävisimme tällä kertaa vaalivalitukset ensimmäisessä oikeusasteessa eli Helsingin hallinto-oikeudessa. Päätöksen oleellisin kohta on otsikoitu:
“Käyttöliittymän ohjausominaisuuden puutteellisuus ja toiminnan hitaus”
Otsikossa olisi mielestäni pitänyt lukea “hukkuneet äänet”. Otsikon alla on seuraavanlaista perustelutekstiä:
Vähän yli kahden prosentin epäonnistumisten määrää ei sellaisenaan voida pitää osoituksena siitä, että vaaliviranomainen olisi menetellyt virheellisesti… Kynnyksen vaalien uudelleen toimittamiselle on oltava huomattava myös valtiollisten perusoikeuksien toteuttamisen kannalta.
Jäin miettimään, että mitkä “valtiolliset perusoikeudet” oikein puolustavat hallinto-oikeuden linjausta. Hallinto-oikeushan ei viittaa mihinkään tiettyyn perusoikeuteen, josta olisi mainittu Suomen perustuslaissa, roiskasee vaan että “perusoikeuksien toteuttamisen kannalta” reilut 2% hukkuneita ääniä on pikkujuttu. Perustuslain 14 §:ssä on annettu jokaiselle 18-vuotta täyttäneelle äänioikeus. Siis 100%:lle, ei 98%:lle. Perustuslaki ei sen sijaan tunne käsitettä “valtion perusoikeus”.
Päätöksestä luonnollisesti valitetaan. Nähtäväksi jää, mitä Korkein hallinto-oikeus asiasta sanoo.
* * *
Muualta:
Effin julkaisema lehdistötiedote. Pari haastattelupätkää:
YLE:n uutislähetys, ja
MTV:n uutislähetys.
Amerikkalaiset valittavat, että Kiinan tekijänoikeuslait eivät ole ajan tasalla. Ei muuta kuin keissi WTO:hon. Kun juttua alkaa lukemaan, niin sieltä paljastuu mielenkiintoisia yksityiskohtia. Kiinan tekijänoikeuslain 4 §:n ensimmäinen lause kuuluu:
Works the publication and/or dissemination of which are prohibited by law shall not be protected by this Law.
Eli suomeksi kaiken minkä Kiina sensuroi, saa tekijänoikeuslain puolesta vapaasti kopioida. Siis ei ainakaan syytetä tekijänoikeuden loukkauksesta. Laitonta sisältöä on Kiinan lakien mukaan kuulemma kaikki mikä on “unconstitutional or immoral” tai “reactionary, pornographic or superstitious”. Toisin sanoen pornoon ei ole Kiinassa tekijänoikeutta. WTO:n jyrähdyksen mukaan tuo lause on ristiriidassa WTO:n velvotteiden kanssa: Kiina siivotkoon lakejaan.
Oikeudenkäynnin piti alkaa eilen, mutta osapuolet näyttivät päässeen sopimukseen. Creative Commonsin blogissa on kiinnostavia kommentteja Gatehousen lakimieheltä sekä analyysi tekijänoikeuden rajoitusten ja CC lisenssin myöntämien oikeuksien rajasta.
GateHouse Media on ottanut herneen nenään NY Times ryhmän omistamalle Boston Globelle. Globe näytti verkkosivuillaan GateHouse median paikallislehden uutisotsikoita joista oli linkki GateHousen lehden varsinaisiin artikkeleihin. Sitähän kaikki tekevät… eikö? No jutun tekee kiinnostavaksi Gatehousen käyttämä CC lisenssi.
Gatehouse käyttämä lisenssi-ilmoitus on kovin harhaanjohtava:
Except as noted, content for which GateHouse Media, Inc. holds the copyright is licensed for free, non-commercial use under the terms of a Creative Commons Attribution License.
Kyseessä ei ole Attribution vaan NonCommercial – Attribution lisenssi.
Voiko CC lisenssillä kieltää kaupallisen käytön? Ei voi jos se on tekijänoikeuden rajoitusten piirissä. Tähän Times vetoaakin.Vastakanteena Times on ampunut samoin perustein Gatehousen muita lehtiä kohtaan jotka ovat näyttäneet sen lehtien otsikoita.

Kuorrutuksena keississä on joukko johtavassa asemassa olevia työntekijöitä, jotka eivät ymmärrä, että Yhdysvalloissa sähköpostikirjeenvaihto on oikeudessa vastapuolen saatavilla. Tämän takia on puhelimet keksitty…
Kiinnostava keissi kehkeytymässä…
Lisää täältä
Nokian Ojanperä ilmoitti, että on mahdollista, että sen Comes with music avataan Suomessakin jo tämän vuoden puolella – toivotaan. Suomi tosin on niin pieni markkina-alue ja neuvottelut ovat sen verran hankalia…
Comes with music päivää odotellessa sain kutsun Spotify palveluun. Spotify on Ruotsalaisten kehittämä palvelu jossa voi streamata todella nopeasti musiikkia. Mainoksia katsellessa koko katalogi on ilmaiseksi käytössä; tosin alussa vain kutsuvieraille. Voi vain ihmetellä miten hyväksi insinöörit ovat saaneet streamauskokemuksen. Näin se pitää tehdä! Kaiken lisäksi palvelu keskustelee mukavasti LastFM palvelun kanssa ja on muutenkin kaikin puolin toimiva ja kattava. Ainoa miinus on että sieltä ei saa laitettaan täyteen musiikkia eikä reissulla palvelun käyttäminen ilman verkkoyhteyttä ole mahdollista.
Olin edellisellä viikolla radiossa puhumassa tiedostonjakoilmiöstä. Pätkä löytyy vielä muutaman jonkin aikaa Ylen Areenalta. Yllättävää miten nelonen ei pitänyt Lostin waretusta ongelmana. Lostin uusia osia odotellessa…
Markkinointi ja Mainonta huomioi myös väitökseni tekemällä jutun viime vuoden puolella. Piti KVG tarkastaa mitä toimittaja oli otsikoinnillaan “Dura lex, sed lex” tarkoittanut. Jutun kirjoittaneelta Lauri Sihvoselta hyvä suoritus saada ahdettua kamalasti asiaa luettavassa muodossa pieneen tilaan.
Olen menossa saman porukan järjeställe korkean paikan leirille. 
Torstai 26.3.
9.15 Korkean Paikan Kaksintaistelu I
Tekijän vai käyttäjän oikeus?
Tiukka väittely digitaalisen maailman oikeuksista: kuka rahastaa ja millä kohtaa?
Lauri Kaira (Gramex) vs. Herkko Hietanen (Turre Legal).
Laurin kanssa ollaan tultu hyvin juttuun, vaikka monesta asiasta ollaan oltu eri mieltä.