Kiinnostavien tällä viikolla käyntiin laitettujen oikeuskeissien listaan voi lisätä Pirate bayn rikosilmoituksen tietoliikenteen häirinnästä ja tietomurroista. Epäiltynä on joukko mediayritysten kermaa levy-yhtiöt ja elokuvastudiot etunenässä.
The companies that are being reported are the following:
- Twentieth Century Fox, Sweden AB
- Emi Music Sweden AB
- Universal Music Group Sweden AB
- Universal Pictures Nordic AB
- Paramount Home Entertainment (Sweden) AB
- Atari Nordic AB
- Activision Nordic Filial Till Activision (Uk) Ltd
- Ubisoft Sweden AB
- Sony Bmg Music Entertainment (Sweden) AB
- Sony Pictures Home Entertainment Nordic AB
Epäilyksensä TPB perustaa liikenteen tarkkailuun sekä Media Defenderin vuodettuihin sähköposteihin. Yhdysvaltalaisista oikeudenkäyntisarjoista tuttu todisteiden hylkääminen ei tällä kertaa pelasta mediajättejä. Vapaa todisteidenharkinta toimii myös piraattejen eduksi. Jutusta on kehkeytymässä seuraamisen arvoinen.
Tällä viikolla on kehkeytynyt kaksi kiinnostavaa oikeusjuttua. Toisessa vastaajana on Creative Commons Corp. ja juttu liittyy aikaisemmin tässäkin blogissa käsiteltyyn Virgin mobilen mainoskamppaniaan. Kuvassa esiintynyt tyttö haastoi valokuvaajan kanssa kaikki mahdolliset keksimänsä tahot (Flickriä lukuunottamatta???) oikeuteen vastaamaan yksityisyyden- ja kunnianloukkauksesta. Vastaajan penkille päätyi siis myös lisenssit laatinut Creative Commons järjestö.
“Creative Commons owd a duty to Justin Won, as a user and beneficiary of its license. Creative Commons breached this duty by failing, among other things, to adequately educate and warn him, as a user of the Creative Commons attribution license, of the meaning of commercial use and the ramifications and effect of entering into a license allowing such use. As a result, Justin Wong has suffered damages proximately caused by Creative Commons’s acts and omissions.”
Saa nähdä miten tuomioistuin sälyttää vastuun sopimuksen ulkopuoleiseen taholle, joka on laatinut lisenssin -helppoa se ei tule olemaan. Mahdotonta se ei kuitenkaan olisi, sillä vastuun ulottaminen sopimuksenulkopuoliseen tahoon saattaisi tulla kyseeseen esimerkiksi asianajotoimiston osalta. Huolimattomasti laaditut dokumentit saattavat johtaa vastuuseen niiden käyttämisestä tulleista vahingoista.
Erikoisen tapauksesta tekee myös se, että valokuvaaja on muuttanut käytetyn kuvan lisenssin Flickrissä CC-lisenssistä “all rights reserved”malliseksi.
Update: Lessig kommentoi keissiä blogissaan josta löytyy myös keissin paperit. Katso myös Joi Ito.
Toisessa juttussa GPL-lisenssi pääsee koetukselle Yhdysvaltalaiseen tuomioistuimeen. Kyseessä on perin tavallinen GPL-oikeuksien valvontatapaus, jossa toinen osapuoli ei ole reagoinut lisenssinantajan yhteydenotoista huolimatta. Vastaava tapaus oli Saksalaisen tuomioistuimen edessä muutama vuosi sitten. Tällöin GPL vahvistettiin päteväksi ja vastaaja, joka oli jättänyt lähdekoodin julkaisematta katsottiin syylliseksi oikeudenloukkaukseen.
Euroopan yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin heitti kehiin noin 160-sivuisen tuomion (lehdistötiedote, jonka perässä linkki varsinaiseen tuomioon). Nopea analyysi tunti sitten annetusta tuomiosta on: “tuomitaan syyttäjän vaatimusten mukaisesti.” Tuomio on jossain määrin yllättävä. Yleisesti spekuloitiin, että yhteensopivuuden komissio voinee vielä voittaa mutta Mediaplayerin sitomisen se häviää. Näin ei käynyt.
Yhteensopisuustiedot pitää antaa mm. Samba-projektille, koska:
- Puolustukseksi ei kelpaa, että Microsoftilla on mahdollisesti tekijänoikeuksia, patentteja tai liikesalaisuuksia yhteensopivuustietoihin (vetoamista immateriaalioikeuksiin pidetiin Microsoftin vahvimpana aseena)
- Jos tietoja ei anneta, se estää innovointia ohjelmistoteollisuudessa – Microsoft vasta-argumentit olivat tältä osin “vague, general and theoretical” (kohta 698, komission innovaatioargumenttia oli pidetty etukäteen heikkona – tuomioistuin pitikin Microsoftin puolusta vielä heikompana)
Mediaplayerin sitomisesta sanotaan mm. seuraavaa:
- “…standardisation may effectively present certain advantages, it cannot be allowed to be imposed unilaterally by an undertaking in a dominant position…” (kohta 1152)
- “Microsoft does not show that the integration of Windows Media Player in Windows creates technical efficiencies” (kohta 1159)
Mitähän tämä kaikki tarkoittaa? Ilmeisesti johtavassa asemassa olevan “alustatoimittajan” on kehitettävä tuotettaan modulaarisesti. Jokaisen uuden ominaisuuden API:t pitää olla auki siten, että kuka tahansa voi kehittää ominaisuuksia eteenpäin. Sinänsä Microsoftia ei kielletä toimittamasta Windowsia Mediaplayerin kanssa myös vastedes.
Viimeinen huumoripointti kulujen jakamisesta:
“Orders Microsoft to pay the costs of … Free Software Foundation Europe…”
Microsoft voi valittaa tuomiosta. Vaikea keksiä miksi se ei sitä tekisi. Tässä tuomiossa Microsoft hävisi 6-0.
Korkein oikeus katsoi ennakkopäätöksessää 2007:70, että sähköpostissa lähetetyn viesti jossa vastaaja oli lausunut kantajan toiminnan olevan silkkaa tappamista ja todennut B:n olevan raaka ja rahanahne ihminen ei ole kunnianloukkausrikos.
A oli lähettänyt kunnan toimeksiannosta löytöeläinten hoitotoimintaa harjoittavalle B:lle sähköpostiviestejä, joissa hän oli arvostellut B:n toimintaa. Kysymys siitä, olivatko viesteihin sisältyneet eräät ilmaisut B:tä halventavia ja ylittivätkö ne selvästi sellaisen B:n toiminnan arvostelun, jota voitiin pitää hyväksyttävänä. (Ään.)
Kiinnostavaa on, ettei Korkein oikeus päätöksessään käsitellyt tarkemmin sitä miten sähköposti loukkausmediana vaikuttaa arvosteluun. Tai ehkä seuraava lause viittaa sähköpostin käyttämiseen:
Tapa, jolla A on B:n toimintaa arvostellut, ei ole lähtökohtaisesti ollut toiminnan laajuuteen nähden suhteetonta tai paisuteltua.
Yleensä kunnianloukkausjutuissa on yleisö, mutta on huomattava, että RL 24:9 ei vaadi tiedon levittämistä yleisön tietoon. Törkeässä kunnianloukkauksessa sen sijaan on yhtenä tunnusmerkkinä joukkotiedotusvälineiden käyttö.
Tapaus on kiinnostava lisä kunnianloukkauspäätöksiin jotka ovat menneet eri suuntiin. Tuomiolta olisi kaivannut hiukan tarkempia perusteluita sillä tällaisenaan päätös ei kovin yksiselitteisiä oikeusohjeita anna. Rajanveto on tapauskohtaista, mutta jotain osviittaa antaa seuraava:
A:n esittämät, edellä mainitut ilmaisut ovat vahvoja, kärjekkäitä ja varsinkin kokonaisuudesta irrotettuina sinänsä halventavia. Arvostelun olisi myös voinut esittää käyttämättä tällaisia ilmaisuja. A on kuitenkin ilmaissut viesteissään lähinnä omia tuntojaan vastenmielisenä pitämäänsä löytöeläinten hoitotapaa kohtaan ja kokonaisuutena arvioituna hänen arvostelunsa on kohdistunut ensisijaisesti B:n toimintaan, ei niinkään B:n henkilöön. Osana tätä arvostelua sanottuja ilmaisujakaan ei voida pitää sillä tavoin B:n henkilökohtaisiin ominaisuuksiin puuttuvina, että arvostelu tämän vuoksi selvästi ylittäisi sen, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.