Edellisellä viikolla toisen ryhmän vetäjä esitteli taittuvasiipistä lentokonetta. Tutkimusryhmän ajatus oli luoda lentokone joka voisi muuttaa suuntaansa parilla siiveniskulla. Tähän mennessä he olivat saaneet koneen lentämään, joka on jo melkoinen saavutus.

Näyttäisi, että siipien monimutkaisen liikkeen mallintamiseen ollaan pääsemässä syvemmälle kuin koskaan. Etuna siipitutkimuksessa on esimerkiksi lyhyemmät kiitoradat, matalampi meteli laskeutuvista koneista ja polttoaineen säästö. Jos ryhmä oppii ratkaisemaan nämä ongelmat ja patentoi ne, en usko että MITillä on pikkurahasta tulevaisuudessa puutetta.

Säveltäjä Timo Ruottinen uskoo, että kyseessä on selvä tekijänoikeusrikos. Internetissä julkaistuissa videoissa on käytetty Pikku Kakkosen tunnusmelodiaa ja videokuvaa ilman tekijöiden lupaa.

- Siinä on selkeästi loukattu monenlaisia ja monen henkilön tekijänoikeuksia, Ruottinen sanoo.

Ruottisen mukaan video on myös alkuperäisteosta loukkaava. Rap-tyylisen videon sanoitukset ovat alatyyliset ja rivot.

- Kyseessä on kaikkien tuntema, arvokas sävelteos. Tämä sen pohjalta tehty, netissä leviävä video on alatyylinen ja lapsille sopimaton, Ruottinen toteaa.

Salapoliisityöni tuotti youtubehakuna seuraavan videon.

Muunetun teoksen laadusta ja mauttomuudesta voi olla montaa mieltä. Tekijänoikeuslain ei tulisi ottaa kuitenkaan kantaa tähän. Vaikka Suomen laista puuttuu nimenomainen maininta parodian sallittavuudesta, se on katsottu olevan sallittu taiteenmuoto jota tekijänoikeuden omistaja ei voi kieltää. Kirjoitin jonkun aikaa sitten aiheesta artikkelin, joka tuntuu olevan jatkuvasti ajankohtainen.

Pikku Kakkosen kanssa on mielestäni selvä, että tekijänoikeuksia ei ole rikottu. Säveltäjän mieli ollaan voitu pahoittaa. Kappaleeseen sekä televisio-ohjelmaan johon se välttämättä yhdistetään on liitetty lastensuojelun vastainen viesti, joka on jotain mitä Pikku Kakkonen viimeiseen asti pyrkii välttämään. Tehokeinona on käytetty pikkukakkosmusaluuppeja sekä alkumusiikin aikana näkyvää logoa. Tämä on tyypillistä ja tarpeen parodialle, jotta katsoja ja kuulija ymmärtäisi, että tässä todella tehdään julmaa pilaa alkuperäisteoksesta.

Lasteensekaantumista, kiroilua, huumeita ja lastenohjelma… kuulostaa jotenkin etäisesti tutulta. Ruotsin korkein oikeus katsoi vastaavassa jutussa parodian sallituksi. Ruotsissa parodian kohteena ei ollut pikku2 vaan mikko mallikas. Niklas Bruun on kirjoittanut hyvän selostuksen Mikko Mallikas tapauksesta.

Toki parodian nimissä ihan kaikki ei ole sallittua. Parodian tulee kohdistua teokseen, sen tekijään tai teokseen yhdistettyihin arvoihin ja näkemyksiin. Esimerkiksi YouTubessa miljoonayleisön saanut Rihannan Umberella kappaleen väännös on rajatapaus. Sen sanainen miekka kääntyy ylipainoisia kohtaan. Rihanna ei tunnetusti ole ylipainosta kärsinyt -Ei ainakaan tietääkseni. Muutoinkaan alkuperäinen kappale ei  käsittele paino-ongelmia tai ihannoi laihoja ihmisiä -tai ehkäpä kappale parodioin videoa jossa esiintyy laihoja tanssijoita. Side on kuitenkin selkeästi heikompi kuin pikkukakkosen tunnusmusiikkiparodian kanssa.

Hahmontunnistus on kaiketi vielä aika prosessoritehoa vievää, mutta yksinkertaiset hahmot kuten viivakoodit ovat helpompia.

Open source licensing has become a widely used method of creative collaboration that serves to advance the arts and sciences in a manner and at a pace that few could have imagined just a few decades ago. For example, the Massachusetts Institute of uses a Creative Commons public license for an OpenCourseWare project that licenses all 1800 MIT courses. Other public licenses support the GNU/Linux operating system, the Perl programming language, the Apache web server programs, the Firefox web browser, and a collaborative web-based encyclopedia called Wikipedia. Creative Commons notes that, by some estimates, there are close to 100,000,000 works licensed under various Creative Commons licenses. The Wikimedia Foundation, another of the amici curiae, estimates that the Wikipedia website has more than 75,000 active contributors working on some 9,000,000 articles in more than 250 languages

Oikeudellisesti päätöksen mielenkiintoisin osuus on covenant/contract-osuus, josta (ehkä) myöhemmin lisää.

Yhteensopisuustiedot pitää antaa mm. Samba-projektille, koska:

1. Puolustukseksi ei kelpaa, että Microsoftilla on mahdollisesti tekijänoikeuksia, patentteja tai liikesalaisuuksia yhteensopivuustietoihin (vetoamista immateriaalioikeuksiin pidetiin Microsoftin vahvimpana aseena)
2. Jos tietoja ei anneta, se estää innovointia ohjelmistoteollisuudessa – Microsoft vasta-argumentit olivat tältä osin “vague, general and theoretical” (kohta 698, komission innovaatioargumenttia oli pidetty etukäteen heikkona – tuomioistuin pitikin Microsoftin puolusta vielä heikompana)

Mediaplayerin sitomisesta sanotaan mm. seuraavaa:

1. “…standardisation may effectively present certain advantages, it cannot be allowed to be imposed unilaterally by an undertaking in a dominant position…” (kohta 1152)
2. “Microsoft does not show that the integration of Windows Media Player in Windows creates technical efficiencies” (kohta 1159)

Mitähän tämä kaikki tarkoittaa? Ilmeisesti johtavassa asemassa olevan “alustatoimittajan” on kehitettävä tuotettaan modulaarisesti. Jokaisen uuden ominaisuuden API:t pitää olla auki siten, että kuka tahansa voi kehittää ominaisuuksia eteenpäin. Sinänsä Microsoftia ei kielletä toimittamasta Windowsia Mediaplayerin kanssa myös vastedes.

Viimeinen huumoripointti kulujen jakamisesta:

“Orders Microsoft to pay the costs of … Free Software Foundation Europe…”

Microsoft voi valittaa tuomiosta. Vaikea keksiä miksi se ei sitä tekisi. Tässä tuomiossa Microsoft hävisi 6-0.

Some rights reserved.

* * *

Helsinki May 25, 2007
Turre Legal
Free for publication immediately

Finnish court rules CSS protection used in DVDs “ineffective”

In an unanimous decision released today, Helsinki District Court ruled that Content Scrambling System (CSS) used in DVD movies is “ineffective”. The decision is the first in Europe to interpret new copyright law amendments that ban the circumvention of “effective technological measures”. The legislation is based on EU Copyright Directive from 2001. According to both Finnish copyright law and the underlying directive, only such protection measure is effective, “which achieves the protection objective.”

The background of the case was that after the copyright law amendment was accepted in late 2005, a group of Finnish computer hobbyists and activists opened a website where they posted information on how to circumvent CSS. They appeared in a police station and claimed to have potentially infringed copyright law. Most of the activists thought that either the police does not investigate the case in the first place or the prosecutor drops it if it goes any further. To the surprise of many, the case ended in the Helsinki District Court. Defendants were Mikko Rauhala who opened the website, and a poster who published an own implementation of source code circumventing CSS.

According to the court, CSS no longer achieves its protection objective. The court relied on two expert witnesses and said that “…since a Norwegian hacker succeeded in circumventing CSS protection used in DVDs in 1999, end-users have been able to get with ease tens of similar circumventing software from the Internet even free of charge. Some operating systems come with this kind of software pre-installed.” Thus, the court concluded that “CSS protection can no longer be held ‘effective’ as defined in law.” All charges were dismissed.

Defendant Mikko Rauhala is happy about the judgment: “It seems that one can apply bad law with common sense, which was unfortunately absent during the preparation of the law” he comments. Defendant’s counsel Mikko Välimäki thinks the judgment can have major implications: “The conclusions of the court can be applied all over Europe since the word ‘effective’ comes directly from the directive”. He continues: “A protection measure is no longer effective, when there is widely available end-user software implementing a circumvention method. My understanding is that this is not technology-dependent. The decision can therefore be applied to Blu-Ray and HD-DVD as well in the future.”

Further information:

Mikko Välimäki
Defendants’ counsel
tel. +358-50-5980498

Mikko Rauhala
Defendant who opened the forum

EU Copyright Directive, article 6(3)

Lopputulos oli täysin ennakoitavissa. Verkkoyhteisö ei pitä varsinkaan heidän omaksi kokemiinsa tiedotusväyliin kohdistuvista “sensurointipyynnöistä” ja reagoi niihin aggressiivisesti levittämällä sensuroitavaksi haluttua informaatiota. Tässä tapauksessa polttopisteessä oli Digg-uutisaggrekaattori, joka poisti artikkelit saatuaan asiaa koskevan alasottoilmoituksen. Tämän seurauksena Diggin yhteisö aloitti kapinan ja täytti palvelun artikkeleilla ja meta-artikkeleilla suojauksen murtamisesta ja alasotosta. Palvelulla ei ollut loppujen lopuksi muuta vaihtoehtoa kuin antaa periksi:

But now, after seeing hundreds of stories and reading thousands of comments, you’ve made it clear. You’d rather see Digg go down fighting than bow down to a bigger company. We hear you, and effective immediately we won’t delete stories or comments containing the code and will deal with whatever the consequences might be.

If we lose, then what the hell, at least we died trying.

Tapaus oli tarpeeksi kiinnostava ylittääkseen valtavirtamedian uutiskynnyksen ja näin informaatio levisi (tietokonelehtien lisäksi) mm. Washington Postiin, Forbesiin, New York Timesiin, San Francisco Chronicleen BBC:lle ja Fox Newsiin.

Proskauer Rosella ollaan varmasti juuri nyt todella ylpeitä – not!