Archive for the 'Tekijänoikeusjärjestöt' CategoryPage 3 of 4

The Pirate Bayn vaikutus luovaan alaan Ruotsissa

Sain ruotsalaiselta professorilta laskelman Pirate Bayn vaikutuksesta musiikkialaan Ruotsissa:

Levy-yhtiöt Ruotsissa ovat kertoneet menettäneensä Pirate Bayn johdosta myyntiä 1000 miljoonalla ruotsin kruunilla vuosina 2003-2007 ja että musiikkisektori on kärsinut 60% laskun laittoman tiedostonjakelun seurauksena. Artisteille ja säveltäjille valuvat tulot laskeneesta levynmyynnistä voidaan arvioida laskeneen noin 50- 60 miljoonan kruunun tietämillä. Ehkä vähän enemmän…

Mutta…

Ruotsin Teosto STIMin mukaan säveltäjien konserteista saadut tulot ovat nousseet samana ajanjaksona 30 miljoonaa kruunua. Tästä voidaan laskea että koko konserttibisnes on noin 600 miljoonan kruunun arvoinen. Artistit saavat kakusta noin puolet tai konservatiivisesti arvioituna kasvaneen keikkamyynnin takia 150 miljoonaa kruunua enemmän. Ei ole vaikea päätellä, että laiton lataaminen on yksi syy kasvaneeseen livekeikkamyyntiin. Ainakaan CD levyjen myynnin kasvun markkinointivaikutus ei tuota kehitystä tue…

Tämän lisäksi tulevat kasettimaksutulot. CopySweden tilastoista näkyy että 2003 se keräsi 34 miljoonaa kruunu kun 2008 sen keräämät korvaukset ovat nousseet 250 miljoonaan kruunuun. Musiikkiteollisuus saa tuosta kakusta noin 70 miljoonaa, josta STIMin ja SAMIn (Ruotsin gramex) osuus on noin 40 miljoonaa.

Luovalle tekijälle joka säveltää ja esittää omia kappaleitaan (ei sitä hyödyntävälle teollisuudelle) tiedostonjakelun vaikutus on:

Menetys levymyynnistä  -60 M SEK

Lisääntyneet tulot konserteista 200 M SEK + 30 M SEK (STIMin teostokorvaukset) + 40 SEK (kasettimaksut)

Piratebayn luovalle musiikkialalle tuoma voitto: 210 M SEK

Analyysi ei ole varmasti tieteellisen tarkka. Analyysi koskee vain musiikkia. Elokuvilla ja TV-ohjelmilla laskukaavat saattavat olla erilaisia. Se antaa kuitenkin hyvän kuvan siitä, että TPB on saattanut myös auttaa musiikkialaa ja erityisesti sen tekijöitä. Teollisuudelle, jonka panos on rahoittamisessa ja muovilevyjen myymisessä, palvelu ei varmasti ole tehnyt hyvää. Toisaalta, tekijänoikeutta ei ole tarkoitettu sijoituksen ja muovilättyjen suojaksi, vaan tukemaan uutta luovuutta ja teoksia. Ehkä TPB ja Finnreactor pitää nähdä esimerkkeinä teknologian tuomasta finanssikriisistä, joka on iskenyt tekijänoikeusteollisuuteen…

Joku pohti, että osana Obaman ja muiden maiden miljardipelastuspaketeilla voisi ostaa ja kansallistaa kaikki levy-yhtiöt. Samalla voitaisiin ratkaista tekijänoikeussodat kertaheitolla. Nykyisillä osakkeen hinnoilla mediayhtiöt olisivat pieniä paloja, jos valtiot yhdessä päättäisivät ostotoimista. Poliitikotkin keräisivät irtopisteet ostamalla leipää ja sirkushuveja velkataakan alla kulkeville kansalaisille…

Olisi kiinnostava nähdä mihin valtion levy-yhtiöihin sijoittamat rahat päätyisivät. Alkaisivatko entiset levy-yhtiöomistajat kehittää uusia palveluita, jotka hyödyntäisivät heidän valtiolle ostettuja kruununjalokiviä? Vai menisikö tuo raha uusien artistien kehittämiseen…

Kiinnostava idea, vaikka tuskin toteutuu.

Yrittäjyys ja kilpailu ovat osa luovaa alaa. Valtion jakamat tuet tekijöille eivät vain taida toimia.

Jakamisen riemu?

Jatketaan tiedostonjakeluteemaa:

T-mobilen teema “life’s for sharing” ei ole uutta operaattorien ideologiassa. Toisaalta jakaminen on osa ihmisen käyttäytymistä. Tuntuu että oikeudenomistajat ovat kyllästyneet yksittäisten käyttäjien ajamiseen ahtaalle ja ovat siiryneet operaattoreihin, jotka mahdollistavat ihmisten viestinnän.

Annoin haastattelun eilen STT:lle joka taustoitti Pirate Bay oikeudenkäyntiä. Korostin jälleen, että ainoa kestävä keino vertaisverkkojakamisongelman ratkaisemiseksi on tarjota vertaisverkkomaksua kuluttajille. TTVK:n Antti Kotilaista haastateltiin samassa jutussa. TTVK jatkaa vanhaa järkkymätöntä linjaansa ja tarjoaa lisää keppiä. En oikein jaksa ymmärtää miksi oikeudenomistajat vainoavat musiikkifaneja ja haluavat sulkea vanhatkin palvelut (Internet) sen sijaan että he etsisivät tapoja tarjota oikeasti uusia palveluita joista oikeudenomistajat saisivat rahaa. Ehkä olisi aika jo myönnytykselle? Yhdysvalloissa näyttää suojasää voittavan jo.

STT:n jutussa kun muutenkin julkisuudessa minua tituleerataan usein asianajajaksi. Vaikka hoidan asianajotehtäviä edustamalla asiakkaita, en ole liiton jäsen. Tähän on monia syitä. Yksi on AA-liiton tiukka linja tiedotukseen. Liiton jäsenenä tämän blogin kirjoittaminenkin voisi olla hankalaa.

Uusista musiikkipalveluista

Nokian Ojanperä ilmoitti, että on mahdollista, että sen Comes with music avataan Suomessakin jo tämän vuoden puolella – toivotaan. Suomi tosin on niin pieni markkina-alue ja neuvottelut ovat sen verran hankalia…

Comes with music päivää odotellessa sain kutsun Spotify palveluun. Spotify on Ruotsalaisten kehittämä palvelu jossa voi streamata todella nopeasti musiikkia. Mainoksia katsellessa koko katalogi on ilmaiseksi käytössä; tosin alussa vain kutsuvieraille. Voi vain ihmetellä miten hyväksi insinöörit ovat saaneet streamauskokemuksen. Näin se pitää tehdä! Kaiken lisäksi palvelu keskustelee mukavasti LastFM palvelun kanssa ja on muutenkin kaikin puolin toimiva ja kattava. Ainoa miinus on että sieltä ei saa laitettaan täyteen musiikkia eikä reissulla palvelun käyttäminen ilman verkkoyhteyttä ole mahdollista.

Olin edellisellä viikolla radiossa puhumassa tiedostonjakoilmiöstä. Pätkä löytyy vielä muutaman jonkin aikaa Ylen Areenalta. Yllättävää miten nelonen ei pitänyt Lostin waretusta ongelmana. Lostin uusia osia odotellessa…

Markkinointi ja Mainonta huomioi myös väitökseni tekemällä jutun viime vuoden puolella. Piti KVG tarkastaa mitä toimittaja oli otsikoinnillaan “Dura lex, sed lex” tarkoittanut. Jutun kirjoittaneelta Lauri Sihvoselta hyvä suoritus saada ahdettua kamalasti asiaa luettavassa muodossa pieneen tilaan.

Olen menossa saman porukan järjeställe korkean paikan leirille.

Torstai 26.3.

9.15 Korkean Paikan Kaksintaistelu I
Tekijän vai käyttäjän oikeus?
Tiukka väittely digitaalisen maailman oikeuksista: kuka rahastaa ja millä kohtaa?

Lauri Kaira (Gramex) vs. Herkko Hietanen (Turre Legal).

Laurin kanssa ollaan tultu hyvin juttuun, vaikka monesta asiasta ollaan oltu eri mieltä.

Turre Legal ylpeänä esittää: kaksi tohtoria samalla viikolla

Ensi viikolla vietetään jänniä hetkiä kun toimiston osakkaat Herkko Hietanen ja Ville Oksanen kumpikin väittelevät. Herkko ehti ensimmäisenä 9.12. kun Villen väitöstilaisuus on 12.12. Oksanen väittelee filosofian tohtoriksi ja Hietanen kauppatieteen tohtoriksi. Kummallakin väittelijällä on aikaisempi tutkinto oikeustieteestä.

Herkko väittelee Lappeenrannassa otsikolla:”The Pursuit of Efficient Copyright Licensing How Some Rights Reserved Attempts to Solve the Problems of All Rights Reserved“. Väitös järjestetään tiistaina 9.12.2008 klo 12, ylioppilastalon auditorio (Laserkatu 10), Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja sen kielenä on englanti.

The dissertation analyses the growing pool of copyrighted works, which are offered to the public using Creative Commons licensing. The study consist of analysis of the novel licensing system, the licensors, and the changes of the “all rights reserved” –paradigm of copyright law.

Copyright law reserves all rights to the creator until seventy years have passed since her demise. Many claim that this endangers communal interests. Quite often the creators are willing to release some rights. This, however, is very difficult to do and needs help of specialized lawyers.

The study finds that the innovative Creative Commons licensing scheme is well suited for low value – high volume licensing. It helps to reduce transaction costs on several levels.
However, CC licensing is not a “silver bullet”. Privacy, moral rights, the problems of license interpretation and license compatibility with other open licenses and collecting societies remain unsolved.

The study consists of seven chapters. The first chapter introduces the research topic and research questions. The second and third chapters inspect the Creative Commons licensing scheme’s technical, economic and legal aspects. The fourth and fifth chapters examine the incentives of the licensors who use open licenses and describe certain open business models. The sixth chapter studies the role of collecting societies and whether two institutions, Creative Commons and collecting societies can coexist. The final chapter summarizes the findings.

The dissertation contributes to the existing literature in several ways. There is a wide range of prior research on open source licensing. However, there is an urgent need for an extensive study of the Creative Commons licensing and its actual and potential impact on the creative ecosystem.

Hietasen vastaväittäjänä on Professori Brian Fitzgerald (Queensland University of Technology, Australia) ja väitöstilaisuuden valvojana on Professori Jukka Kemppinen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto).

Oksasen väitöksen otsikkona on: Five Essays on Copyright in the Digital Era. Villen väitöstilaisuus on siis Perjantai 12.12.2008 klo 12 Teknillinen korkeakoulu, Tietotekniikan talo, sali T1, Konemiehentie 2, Otaniemi, Espoo.

Oksasen vastaväittäjänä on Prof Giovanni B. Ramello (Università degli Studi del Piemonte Orientale, Italia) ja kustoksena professori Juha Laine (Teknillinen korkeakoulu).

Update: Villen väitöskirja löytyy täältä pdf ja Herkon täältä.

iSummit Japanissa

Vapaan kulttuurin puolella kesän mielenkiintoisin tapahtuma järjestetään Japanissa:

Aikaisempina vuosina olen käynyt puhumassa tapahtumassa ja näillä näkymin näin myös tänä vuonna. Osallistun ohjelmakomiteaan, joka valitsee akateemiset paperit tutkimus sessiohin. Call for Papers on auki vielä ensi viikon.

Arkiston helmiä osa 2

elanto.gifSeuraavana tapauksena “Elanto 2” vuodelta 1934 josta ilmenee baarien ja ravintoloiden julkisen esittämisen rajat radion osalta.

“Radlovastaanottajan haltljalla ei ollut oikeutta radioluvan nojalla ravintolassaan kovaäänisen viilityksellä saattaa sävellyksiä ravintolayleisön kuultaviksi.”

sekä Tammelundin liikenne vuodelta 1968 joka pohjusti myös 50 vuotta myöhemmin tulleita taksiautojen teostomaksuja:

Linja-auton omistaja velvoltettiin suorittamaan säveltäjille hyvitys auton kaiuttimien välityksellä matkustajille esitetystä OY Yleisradio Ab:n lähettämistä sävelteoksista.

Gramex v. Yle

Viime viikolla annettu päätös jossa Ylen gramex maksuja alennettiin tuntuvasti. LINKKI PÄÄTÖKSEEN

ÄKT:n johtaja Arto Alaspää ehti kommentoimaan juttua:

– Julkisen palvelun tarpeella ei tulisi voida perustella sitä, että Ylen on saatava sisältöä kohtuuttoman edulliseen hintaan, etenkin kun musiikin kasvava radiosoitto kuluttaa äänitemyynnin kaupallisia markkinoita.

Alaspää on toistellut samaa jo pitkään:

“Ennen kaupallisia radioita Suomessa myytiin 16 miljoonaa levyä vuodessa, nyt vain 10 miljoonaa. Tarve äänitteiden ostamiseen vähenee, kun haluamaansa musiikkia kuulee formaattiradiosta koko ajan”

Tosiasiassa riippuvuus käyrä on jyrkästi nouseva ja sen jälkeen yhtä jyrkästi laskeva. Radiosoitto nostaa levymyyntiä tiettyyn pisteeseen asti kunnes jossain vaiheessa radion soittaessa levyä “tehosoitolla” ihmiset kyllästyvät jolloin ylimääräisen soittokerran vaikutus on negatiivinen.

Yhdysvalloissa tehtiin laaja empiirinen koe vuonna 1941, kun monopoliasemassa ollut ASCAP ja radiot eivät päässeet sopuun rojaltihinnoista. Radioasemat laittoivat sulun ASCAP musiikille tammikuun ensimmäinen 1941 ja järjestö joutui tyytymään elokuussa kolmasosaan vaatimistaan rojalteista. Levyn myynti lopahti 1941 lähes kokonaan. Uudet artistit eivät breikanneet eivätkä vanhat myöskään myyneet. Yleisö sekä mainostajat olivat tyytyväisiä radioasemien soittamieen public domain klassikkoihin. Vaikka ASCAPin keräämät rojaltit hetkellisesti romahtivat sovinnon johdosta ne kohosivat kasvaneiden markkinoiden takia samalle tasolle. Vuonna 1943 järjestö keräsi enemmän rojalteja kuin ennen sulkua. Samalla Yhdysvaltojen markkinoille syntyi myös kilpaileva tekijänoikeusjärjestö BMI joka on tervehdyttänyt kilpailua tekijänoikeusjärjestökentässä.

Arkiston helmiä

Kemppisen Jukka antoi ystävällisesti luvan skannata kirjastaan joukon tekijänoikeustapauksia. Finlex ylettää 80-luvulle, mutta sitä ennen on tärkeitä ennakkopäätöksiä. Julkaisen niitä sitä mukaan kun saan niitä skannattua ja siistyttyä. Katsotaan saisiko tekijänoikeusyhdistyksen julkaisemaan sähköisesti kirjan “TEKIJÄNOIKEUSTAPAUKSET YLEMMISSÄ OIKEUSASTEISSA VUOSINA 1932-2000″ jonka se kustansi 2001. Liedes lupasi selvittää asiaa. Kemppisen kirja on sen verran vanha että sen kopiointi menisi käsipeliksi.
Esimakuna “Uusi Kaivohuone” -tapaus. Tapaus luo pohjaa Teostojärjestelmälle ja esityskorvauksille. Selvyyden vuoksi vielä: Alla oleva tekstiä ei ole lisensoitu CC lisenssillä. Tapaus on tekijänoikeudesta vapaa.
Uusikaivohuone

Ei kuunnella liian kovaa radiota töissä, eihän?

Briteissä paikallinen tekijänoikeusjärjestö on haastanut autokorjaamoketjun tekijänoikeusloukkauksesta oikeuteen.

A car repair firm has been taken to court accused of infringing musical copyright because its employees listen to radios at work.

Kyseinen ketju oli antanut työntekijöidensä kuunnella musiikkia henkilökohtaisista radioista siten, että toisen työntekijät ja asiakkaat olivat voineet myös kuulla musiikkia.

Nyt tuomari joutuu ratkaisemaan miten työnantajan laiminlyönti valvoa työehtoja, jotka kielsivät henkilökohtaiset radiot, vaikuttaa autokorjaamon vastuuseen vuosia kestäneestä tekijänoikeusloukkauksesta.

Väkisin tulee mieleen helsinkiläinen bussikuski, joka tykkäsi laulaa kovaan ääneen asiakkailleen. Kaverista tehtiin joskus dokumentti televisioon, koska asiakkaat rakastivat häntä. Jaksaisikohan hän yhtä iloisesti moikata jokaista joukkoliikenteen asiakasta, jos vieressä istuisi tekijänoikeuspoliisi valvomassa ettei kuski hyräile matkustajien kuullen.

Kuva:Hometown Unicorn AttributionShare Alike Some rights reserved.

Oikeuden edessä: The Pirate Bay

Kiinnostavien tällä viikolla käyntiin laitettujen oikeuskeissien listaan voi lisätä Pirate bayn rikosilmoituksen tietoliikenteen häirinnästä ja tietomurroista. Epäiltynä on joukko mediayritysten kermaa levy-yhtiöt ja elokuvastudiot etunenässä.

The companies that are being reported are the following:

  • Twentieth Century Fox, Sweden AB
  • Emi Music Sweden AB
  • Universal Music Group Sweden AB
  • Universal Pictures Nordic AB
  • Paramount Home Entertainment (Sweden) AB
  • Atari Nordic AB
  • Activision Nordic Filial Till Activision (Uk) Ltd
  • Ubisoft Sweden AB
  • Sony Bmg Music Entertainment (Sweden) AB
  • Sony Pictures Home Entertainment Nordic AB

Epäilyksensä TPB perustaa liikenteen tarkkailuun sekä Media Defenderin vuodettuihin sähköposteihin. Yhdysvaltalaisista oikeudenkäyntisarjoista tuttu todisteiden hylkääminen ei tällä kertaa pelasta mediajättejä. Vapaa todisteidenharkinta toimii myös piraattejen eduksi. Jutusta on kehkeytymässä seuraamisen arvoinen.