Yhdysvalloissa itärannikon valitustuomioistuin (2nd circuit) antoi vuonna 2008 ratkaisun TV- ja elokuvayhtiöiden ja kaapeli-TV-operaattori Cablevisionin välisessä riidassa.
Cablevision oli informoinut oikeudenhaltijoita uudesta palvelustaan, jolla sen asiakkaat voisivat tallentaa verkkokovalevylle ohjelmia käyttäen omaa kaapeliboksiaan näiden tallennusten ohjelmoimiseen. Oikeudenhaltijat vaativat kieltotuomiota, joka estäisi palvelun aloittamisen. Loukkaako kaapelioperaattori oikeudenomistajien yksinoikeuksia tallentamalla asiakkaidensa pyynnöstä televisio-ohjelmia? Samat kysymykset ovat hiljattain nousseet esille myös Suomessa.

Tallennuksen osalta vastaavat kysymykset ovat nousseet television lisäksi myös radiolla. Oikeudenomistajat ovat ottaneet herneen nenään satelliittiradiovastaanotin valmistajille, joiden vastaanottimet pystyvät myös tallentamaan yksittäisiä ohjelmia ja etukäteen valittuja kappaleita. Vastaanotin/tallentimen omistaja voi ohjelmoida laitteensa tallentamaan tietyt kappaleet. Radiokanavat lähettävät monesti RDS tai vastaavaa tietoa siitä mikä kappale radiosta soi. Laite käyttää tätä tietoa hyväkseen ja tallentaa laitteen kovalevylle halutut kappaleet. RIAA katsoo, että radiokanava + MP3 tallennin jolla sitä voi vastaanottaa muodostaa digitaalisten musiikkitiedostojen kappaleenjakelupalvelun.

Yhdysvalloissa yksityiskopioinnin rajat ovat häilyvämmät kuin Suomessa. Yhdysvaltojen kotitallennusta musiikin osalta säädellään erityisessä laissa, joka luotiin DAT-nauhojen tullessa markkinoille. Oikeudenomistajat pelkäsivät, että radioista tulee jakelukanava heidän musiikin maksuttomalle kotikopioinnille. Lobbauksen jälkeen kongressi sääti Audio Home Recording Actin. Siinä radiokanaville ja laitevalmistajille asetettiin tiukat ehdot. Radiokanavat eivät esimerkiksi saa täyttää kuulijoiden toiveita saman tien. Ajatuksena on, että toivoja  saattaa väijyä musiikkia digitaalisen tallentimen kanssa. Tallennusmedian ja laitteiden valmistajille laki asettaa tiukat ehdot vastuuvapauden saamiseksi. Laitevalmistajan mm. pitää varmistaa, että laitteisiin tallennettua musiikkia ei voi kopioida rajoittamattomasti.

Oletko joskus ihmetellyt miksi iPodista  ei saa MP3 musiikkia ulos tai miksi siinä ei ole radiota? Varmasti Cupertinon pojat ovat lukeneet AHRAnsa.

Ilmeisesti oikeudenhaltijoiden oikeudenvalvojien ohjelmisto rekisteröi BitTorrent trakkereille niiltä torrent tiedoston ladanneita IP-osoitteita. Tämän tiedon pohjalta “vahtikoirat” lähettävät IPosoitteen haltijoille kirjeitä, joissa vakuutetaan, että heidän tietojensa mukaan tästä IP-osoitteesta on jaettu laittomasti heidän päämiestensä teoksia. Järjestelmä oikaisee muutaman mutkan.

Tämän selvisi kun välimuistin tavoin toimiva CoralCDN alkoi saada oikeuksienvalvojilta tiukkasävyisiä kirjeitä koskien löydettyjä tekijänoikeusloukkauksia. Selvisi, että BitTorrent trakkerit rekisteröivät cachena toimivan CoralCDN partnerin IP osoitteen ja ohjaavat liikennettä näihin osoitteisiin. Trakkeri siis virheellisesti näyttää, että tästä IP osoitteesta olisi mahdollista saada osia tiedostosta. Akateeminen CoralCD -projekti käyttää yliopistojen Planetlab verkostoa. Näin ollen uhkailukirjeet päätyivät ensiksi yliopistoihin ympärä maailmaa ja sitten planetlabin kautta CoralCDN:n ylläpitäjille.

Voidaan sanoa melkovarmasti, etteivät planetlab nodet, jotka avustivat CoralCDN:n liikenteen ohjaamisessa ja tasauksessa, pyörittäneet BitTorrent clienttejä, eivätkä näin ollen voineet jakaa laittomasti tiedostoja. Kymmenet valvontakirjeet osoittavat, etteivät oikeudenhaltijat ole tarkistaneet keräämiään tietoja lainkaan.

Kiistämättä oikeudenhaltijoilla on oikeus valvoa oikeuksiaa. Myös oikeudenkäyntiä keveämmän sovintomenettelyn käyttäminen on oikea ratkaisu laittoman tiedostojenjakelun hillitsemiseksi. Oikeudenhaltijat kuitenkin aiheuttavat huolimattomuudellaan ylimääräisiä sydämentykytyksiä lukuisille viattomille tietokoneenkäyttäjille. Tällaiset virheet on jälkikäteen helppo lakaista maton alle “vahinkoja sattuu” -selityksellä ja jättää syytteet selvästi virheellisten käyttäjien kohdalta nostamatta. Virheet kuitenkin osoittavat, että valvonta ei ole aukotonta eikä tuomioistuinten tulisi niellä pureskelematta sille esitettyä teknistä näyttöä.

Via Slashdot

Asiaan liittyen: Eilen oikeus vahvisti hurjat korvaukset laittomasta vertaisverkkojakelusta Tenebaum keississä. Huomattavaa oli tuomarin asenne puolustuksen asianajana toiminutta Charlie Nessonia kohtaan.

Gertner said the court would have been willing to consider Tenenbaum’s fair use defense in the case but concluded that the manner in which the arguments were presented by the defense counsel made it all but impossible for her to do so.

Rather than tailoring his fair use defense to suggest a modest exception to copyright protections, Tenenbaum’s defense mounted a broadside attack that would excuse all file sharing for private enjoyment,” the judge wrote in a 38-page decision. Such a broad definition of fair use would “swallow” all copyright protections, Gertner said.

Juttelin Charlien kanssa ennen tuomion antamista muutama viikko sitten. Hänen argumenttinsa kuultuani en ihmettele Gertnerin päätöstä. Nessonin puolustus nojasi ajatukseen, että MP3 tiedostojen jakelu verkossa ei tuhonnut Mp3-markkinoita, koska sellaisia ei ollut olemassa oikeudenloukkauksen tekoaikana. Minua hänen argumenttinsa eivät saaneet vakuutettua. Sensijaan hänen huomio siitä, että USAssa nykyään Fair Use -argumentti on päätynyt tuomarin eikä valamiehistön ratkaistavaksi on huolestuttava. Valamiehistön ratkaistavaksi jää siis vain onko loukkaus tapahtunut (ei onko siihen jotain puolustusta) sekä korvauksen määrä jonka tuomari nyt siis vahvisti. Luulisi, että juuri valamiehistö olisi omiaan harkitsemaan käytön “reiluutta”.

Yksi RIAA:n oikeudenkäyntikampanian yhteydessä toistettuja mantroja on ollut yleisön valistaminen ja tietoisuuden nosto. On vähän erikoista, että niissä tapauksissa, jotka ovat päätyneet oikeuteen, RIAA on pyrkinyt kaikin keinoin hiljentämään puolustuksen. Harvardin professori Charlie Nessonin avustaessa opiskelijaa hän tarjoutui välittämään koko oikeudenkäynnin opiskelijoilleen sekä kaikille asiasta kiinnostuneilleInternetin välityksellä. RIAA ei tähän suostunut. Mikäli RIAA:lla ei ole mitään piiloteltava,eikö julkiset oikeudenkäynnit palvele sen asiaa?

Tuntuu, että Suomessa lehdistö muistaa kyllä kirjoittaa isoista korvausvaatimuksista, mutta jostain syystä ei jaksa kaivaa asioiden taustoja sen enempää. Myös tänään uutisoidun suomalaisen miljoonakorvausvaatimuksen takana on monimutkaisia vahingonkorvaus- ja tekijänoikeudellisia kysymyksiä, joista lehdistöä on vaikea saadakiinnostumaan. Lehdet ovat innolla kirjoittaneet piraattiliikkeistä ja poliittisesta paineesta, mutta nykyisen oikeustilan ruotiminen on jäänyt vähemmälle. Saa nähdä muuttuuko tilanne tulevan KKO:n Finreactor-päätöksen myötä.

Annoin Ylen uutisille aiheesta haastattelun. En ole vielä lukenut päätöstä enkä tiedä sen yksityiskohtia. On kiinnostava nähdä onko naapurimaiden päätöksissä laatueroja. Tukholman käräjäoikeudella meni lähes kaksi kuukautta päätöksen muotoilemiseen. Toivottavasti päätös on laadukas.

Suomessa oikeudenhaltijoiden edustajat ovat esittäneet tyytyväisyyden päätökseen. Itse en näe suurta merkitystä tällä päätöksellä piratismiin. Palvelut ja käyttäjät kaivautuvat syvemmälle darknet verkkoihin. Uskon, että sieltä käyttäjät voidaan houkuttella vai riittävän hyvillä uusilla palveluilla.

Esimerkkinä on Spotify, josta kuulin, että Suomessa olisi jo 50.000 käyttäjää mainosrahoitteisella puolella. Kuulostaa aika uskomattomalta, koska ilmaistilejä on jaettu vain kutsuilla. Niitä on ollut kovin rajoitetusti jaossa.

The Singles 1992-2003 (2003)
Everything In Time (B-Sides, Rarities, Remixes) (2003)
Rock Steady (2001)
Return Of Saturn (2000)
Tragic Kingdom (1995)
The Beacon Street Collection (1993)
No Doubt (1992)
“Stand And Deliver”

Ei pöllömpi tarjous. Tämä on yksi tapa taistella vertaisverkoissa liikkuvia artistin koko tuotannon sisältäviä paketteja vastaan. Monella tosi fanilla varmasti koko tuotanto ja onkin. Näin ollen tarjous ei kauheasti kannibalisoi markkinoita. Fast Company huomauttaa että strategia seurailee Princen ja monen muun artistin/levy-yhtiön freemium tarjousten linjaa.

Olin viime syksynä katsomassa keikkaa Nykissä, jossa akti oli myyty viitenä päivänä loppuun. Kun katsoo menoa, ei ole vaikea ymmärtää miksi. Jos olisin maisemissa, mikään ei saisi minua pysymään pois keikalta. On ihme ettei Girl Talk ole joutunut lev-yhtiöiden suupalaksi. Lippuja keikalle vielä myynnissä. Tuskinpa saa ovelta.

Kyseessä ei ole siis mies ja läppäri vaan jättibileet. -No ainakin jenkeissä. Saa nähdä miten härmässä torstai-iltana.

Levy-yhtiöt Ruotsissa ovat kertoneet menettäneensä Pirate Bayn johdosta myyntiä 1000 miljoonalla ruotsin kruunilla vuosina 2003-2007 ja että musiikkisektori on kärsinut 60% laskun laittoman tiedostonjakelun seurauksena. Artisteille ja säveltäjille valuvat tulot laskeneesta levynmyynnistä voidaan arvioida laskeneen noin 50- 60 miljoonan kruunun tietämillä. Ehkä vähän enemmän…

Mutta…

Ruotsin Teosto STIMin mukaan säveltäjien konserteista saadut tulot ovat nousseet samana ajanjaksona 30 miljoonaa kruunua. Tästä voidaan laskea että koko konserttibisnes on noin 600 miljoonan kruunun arvoinen. Artistit saavat kakusta noin puolet tai konservatiivisesti arvioituna kasvaneen keikkamyynnin takia 150 miljoonaa kruunua enemmän. Ei ole vaikea päätellä, että laiton lataaminen on yksi syy kasvaneeseen livekeikkamyyntiin. Ainakaan CD levyjen myynnin kasvun markkinointivaikutus ei tuota kehitystä tue…

Tämän lisäksi tulevat kasettimaksutulot. CopySweden tilastoista näkyy että 2003 se keräsi 34 miljoonaa kruunu kun 2008 sen keräämät korvaukset ovat nousseet 250 miljoonaan kruunuun. Musiikkiteollisuus saa tuosta kakusta noin 70 miljoonaa, josta STIMin ja SAMIn (Ruotsin gramex) osuus on noin 40 miljoonaa.

Luovalle tekijälle joka säveltää ja esittää omia kappaleitaan (ei sitä hyödyntävälle teollisuudelle) tiedostonjakelun vaikutus on:

Menetys levymyynnistä  -60 M SEK

Lisääntyneet tulot konserteista 200 M SEK + 30 M SEK (STIMin teostokorvaukset) + 40 SEK (kasettimaksut)

Piratebayn luovalle musiikkialalle tuoma voitto: 210 M SEK

Analyysi ei ole varmasti tieteellisen tarkka. Analyysi koskee vain musiikkia. Elokuvilla ja TV-ohjelmilla laskukaavat saattavat olla erilaisia. Se antaa kuitenkin hyvän kuvan siitä, että TPB on saattanut myös auttaa musiikkialaa ja erityisesti sen tekijöitä. Teollisuudelle, jonka panos on rahoittamisessa ja muovilevyjen myymisessä, palvelu ei varmasti ole tehnyt hyvää. Toisaalta, tekijänoikeutta ei ole tarkoitettu sijoituksen ja muovilättyjen suojaksi, vaan tukemaan uutta luovuutta ja teoksia. Ehkä TPB ja Finnreactor pitää nähdä esimerkkeinä teknologian tuomasta finanssikriisistä, joka on iskenyt tekijänoikeusteollisuuteen…

Joku pohti, että osana Obaman ja muiden maiden miljardipelastuspaketeilla voisi ostaa ja kansallistaa kaikki levy-yhtiöt. Samalla voitaisiin ratkaista tekijänoikeussodat kertaheitolla. Nykyisillä osakkeen hinnoilla mediayhtiöt olisivat pieniä paloja, jos valtiot yhdessä päättäisivät ostotoimista. Poliitikotkin keräisivät irtopisteet ostamalla leipää ja sirkushuveja velkataakan alla kulkeville kansalaisille…

Olisi kiinnostava nähdä mihin valtion levy-yhtiöihin sijoittamat rahat päätyisivät. Alkaisivatko entiset levy-yhtiöomistajat kehittää uusia palveluita, jotka hyödyntäisivät heidän valtiolle ostettuja kruununjalokiviä? Vai menisikö tuo raha uusien artistien kehittämiseen…

Kiinnostava idea, vaikka tuskin toteutuu.

Yrittäjyys ja kilpailu ovat osa luovaa alaa. Valtion jakamat tuet tekijöille eivät vain taida toimia.

T-mobilen teema “life’s for sharing” ei ole uutta operaattorien ideologiassa. Toisaalta jakaminen on osa ihmisen käyttäytymistä. Tuntuu että oikeudenomistajat ovat kyllästyneet yksittäisten käyttäjien ajamiseen ahtaalle ja ovat siiryneet operaattoreihin, jotka mahdollistavat ihmisten viestinnän.

Annoin haastattelun eilen STT:lle joka taustoitti Pirate Bay oikeudenkäyntiä. Korostin jälleen, että ainoa kestävä keino vertaisverkkojakamisongelman ratkaisemiseksi on tarjota vertaisverkkomaksua kuluttajille. TTVK:n Antti Kotilaista haastateltiin samassa jutussa. TTVK jatkaa vanhaa järkkymätöntä linjaansa ja tarjoaa lisää keppiä. En oikein jaksa ymmärtää miksi oikeudenomistajat vainoavat musiikkifaneja ja haluavat sulkea vanhatkin palvelut (Internet) sen sijaan että he etsisivät tapoja tarjota oikeasti uusia palveluita joista oikeudenomistajat saisivat rahaa. Ehkä olisi aika jo myönnytykselle? Yhdysvalloissa näyttää suojasää voittavan jo.

STT:n jutussa kun muutenkin julkisuudessa minua tituleerataan usein asianajajaksi. Vaikka hoidan asianajotehtäviä edustamalla asiakkaita, en ole liiton jäsen. Tähän on monia syitä. Yksi on AA-liiton tiukka linja tiedotukseen. Liiton jäsenenä tämän blogin kirjoittaminenkin voisi olla hankalaa.

Nyt kun formaattisota näyttää laantuneen, hankin pöytäkoneeseen Blu-ray aseman. Etuna DVD asemaan verrattuna on levyjen korkeampi kapasiteetti. Tämä mahdollistaa suuremman datamäärän tallennuksen, josta on hyötyä erityisesti varmuuskopioiden luomisessa. Isommat levyt mahdollistavat myös korkeatasoisen äänen ja kuvan tallentamisen ja Hollywood on innolla myymässä elokuvia jälleen uudessa formaatissa. Ison tallennustilan lisäksi Blu-ray tuo muitakin uudistuksia. Levyillä on uusi pakkaus- ja siirtotapa. Kuva siirretään digitaalisessa korkeatasoisessa muodossa salattuna näytölle. Salaus on HDCP ja sen purkamiseksi tarvitaan HDCP yhteensopiva näyttö sekä näytöohjain. Olin etukäteen ottanut selvää, että näyttöni tukee salausta. Asennettuani sinilaser-aseman koneen sisuksiin yllätys oli mekoinen kun kone ilmoitti, että ei voi näyttää ostamaani blu-ray elokuvaa näytön puuttellisuudesta johtuen. Formaatti ei ilmeisesti tue korkean resoluution DualDVI siirtoa…

Eipä auttanut kuin ostaa ja ottaa käyttöön tietokoneohjelma joka poistaa salauksen. Sijotettuani laitteisiin ja elokuvaan pitkälti toistatuhatta euroa, ei voi kuin tuntea itsensä petetyksi.

Viime kesänä tehty tutkimus vertaisverkkojen käyttäjien asenteista tekijänoikeuksiin sekä eri palveluihin on vihdoin julkaistu.

• Criminal Friends of Entertainment: Analysing Results from Recent Peer-to-Peer Surveys
  Herkko Hietanen, Anniina Huttunen, Heikki Kokkinen, pp.31-49
  | HTML | DOC | PDF |

Update: Hesari näytti uutisoineen jutun ja sen keskustelupalstalla käytiin kiinnostavaa väittelyä.