Avoimen lähdekoodin (open source) tietokoneohjelmien taloudellinen merkitys ja käyttö on kasvanut. Tämän myötä avoimen lähdekoodin ohjelmien oikeudelliset riskit kasvavat. Julkishallintoon pitäisi saada lisää avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Näin todetaan TEM:n 4.6.2010 julkaisemassa selvityksessä ”Avoimen lähdekoodin oikeudelliset riskit”

Avoin lähdekoodi (open source) syntyi ilmiönä yliopistomaailmassa vastaamaan erilaisiin tutkimus- ja koulutustarpeisiin sekä yksittäisten ohjelmoijien näkemyksiin. Avoin lähdekoodi on sittemmin saanut jalansijaa myös yrityksissä.

Tietokoneohjelmia on perinteisesti tehty yritysten toimesta luottaen liikesalaisuuteen ja uusia oivalluksia tarkasti vartioiden ja valvoen. Nykyisin kuitenkin arvioidaan, että 85 prosenttia yrityksistä ja yhteisöistä käytti avointa lähdekoodia. Loput 15 prosenttia suunnitteli käyttöönottoa seuraavan vuoden kuluessa. Pääsääntö melkein onkin, että ohjelmistoyritys jakaa ainakin osan kehittämästään ohjelmistosta avoimena lähdekoodina.

Tämä luo uusia oikeudellisia kysymyksiä. Enää ei riitä pelkkä oikeuksien suojaaminen. Nyt on myös kysyttävä: miten jaan oikeuteni tehokkaasti ja oikeusvarmasti, ja miten itse vastaavasti hyödynnän yhteistyön tuloksia turvallisesti.

Julkishallintoon lisää avoimen lähdekoodin ohjelmistoja

Selvityksen tekijät suosittavat, että julkishallinnolle laaditaan avoimen lähdekoodin hankintoja koskeva strateginen säännöstö, jolla helpotetaan yhteistoimintaa ja vähennetään riskejä. Esimerkiksi julkishallinnolle pitäisi valita tietyt avoimen lähdekoodin lisenssit, joita tulee käyttää. Lisäksi he suosittelevat julkishallinnon ylläpitämän tietokannan luomista, johon voisi koota tiedot jo valmiista oikeudellisista lisenssiselvityksistä.

Immateriaalioikeudellisista suojamuodoista lähinnä tekijänoikeudella on toistaiseksi liiketoimintaa kasvattavaa merkitystä ohjelmistoalan toimijoille Suomessa. Patentointi on toissijaista. Selvitys osoittaa, että alan yleinen tietotaso immateriaalioikeuksista ei ole ajan tasalla. Näkemys tekijänoikeuksista ja patenteista oli karkeasti sanottuna mustavalkoinen, lisäksi muita immateriaalioikeudellisia suojamuotoja ei tunnettu.

Selvityksen ovat laatineet FT Ville Oksanen ja FT Mikko Välimäki. Molemmat ovat hiljattain väitelleet aineettomien oikeuksien alalta. Selvitys on luettavissa ministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut.

Ohjelmointi tapahtuu linkittämällä käskyjä ja grafiikka palapeliä muistuttavalla graafisella käyttöliittymällä. Jo muutamassa minuutissa kokematonkin käyttäjä onnistuu saamaan pelihahmot pyörimään ruudulla käskyjen tahdissa.

Jos pelien ohjelmointi tyhjästä ei innosta, voi käyttäjä ladata ja muokata mitä tahansa miljoonasta verkkosivuilta löytyvästä pelistä. Kaiken tämän mahdollistaa CC lisenssi. Järjestelmä pitää automaattisesti huolen, että alkuperäinen tekijä saa hänelle kuuluvan tekijäkunnian kun koodia käytetään uudelleen.

Scratchilla tuotetut pelit voi julkaista joko omilla verkkosivuillaan tai laittaa jakoon Scratch sivustoille. Scratch sivustolla julkaisu on ilmaista, mutta sivusto julkaisee vain ohjelmia, jotka on CC shareAlike lisensoitu. Sivustolla on noin puoli miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää, jotka ovat luoneet 17 miljoonaa skriptiä ja tuottaneet 6 miljoonaa kuvaa. 15 tuhatta uutta käyttäjää tutustuu Scratchiin kuukaudessa. Erityisen kiinnostavan ohjelmointialustasta tekee käyttäjien ikä. Käyttäjistä suurin osa on teini-ikäisiä ja sitä nuorempia. Scratch alusta on levinnyt erityisesti OLPC-100$-läppäreiden mukana lapsille.

Tässä 30 minuutin modauksen tulos. (punaista ympyrää klikkaamalla saa äänet pois) S65 kirjoittamaan koodiin en juuri koskenut, mutta muutin pelin luonnetta. Epäilemättä Scratch voi toimia alustana luovuudelle ja myös sen väärinkäytölle. Tähän asti MIT on säästynyt alasottovaatimuksilta. Olisiko esimerkiksi Duck hunt pelin grafiikat tekijänoikeudella suojattuja – epäilemättä. Pelilogiikka sen sijaan ei varmasti saisi suojaa. Onkohan tämän peli grafiikat kopioita ja onko pelin alkuperäinen Scratch ohjelmoija ymmärtänyt syyllistyvänsä oikeudenloukkaukseen? Tietääkö oikeudenomistaja ja välittääkö vaikka tietäisikin tästä loukkauksesta?

Elämme kummia aikoja kun avoin koodi leviää lapsien käsiin. Oikeudelliset ongelmat ovat aivan toisenlaisia kuin jättiyrityksillä. Toivottavasti myös kehityksen myötä syntyvä luovuus synnyttää uutta ja leikkisää.



Olen ollut nyt reilun vuoden mukana Tuxerassa. Ensin konsultin roolissa, ja keväästä toimitusjohtajana. Firman nimi oli alkuun niinkin seksikäs kuin NTFS-3G Technology Oy kunnes elokuussa julkaistuissa uusissa webbisivuissa lanseerattiin uusi nimi Tuxera. Nimi tulee sanoista ‘Tux’ joka tarkoittaa Linuxin maskottia, ja ‘era’ joka tarkoittaa uutta aikakautta jolloin jokaisessa kodin laitteessa (läppäriä lukuun ottamatta) on Linux sisällä.

Firmaan on saatu syksyn kuluessa sen verran vauhtia, että on tullut aika heittää konsultin ja juristin hattu jälleen syrjään.

Tuxera ei ole ensimmäinen softafirmani, mutta epäilemättä siinä on enemmän potentiaalia kuin missään aikaisemmassa. Tuotteet on teknisesti käytännössä lyömättömiä ja standardin asemassa. Haaste on kasvattaa open sourcesta iso bisnes. One more time…

Jotain milestoneja suomalaisessa mediassa:

Suomalainen Tuxera yhteistyösopimukseen Microsoftin kanssa, 27.8.2009
Tuxera Eurecan European Venture Contestin finaaliin, 27.11.2009
Tuxera Shows Example In Finding Your Niche, 2.12.2009

Luin jonkun verran Ostromin tutkimusta väitöskirjaani varten. Hesari tituleeraa häntä ympäristötaloustieteilijäksi. Sitä hän tosiaan on. Hänen tutkimuksensa on kuitenkin kovin lähellä lakimiesten kenttää. Ostromin tutkimus on nimittäin keskittynyt yhteisten luonnonvarojen tutkimukseen. Tosin hänen tutkimuksen lopputulokset pätevät helposti myös muuhun yhteisesti omistettuun omaisuuteen. Ostromin teoriat ovat olleet esimerkiksi James Boylen ja Yochai Benklerin töiden ja miksei Larry Lessigin ajatusmaailman taustalla. Yksi Ostromin keskeisimpiä ajatuksia on yhteisomistuksen tragedian välttäminen oikeanlaisilla instituutioilla.

The central question in this study, is how a group of principals who are in an interdependent situation can organize and govern themselves to obtain continuing joint benefits when all face temptations to free-ride, shirk, or otherwise act opportunistically. Ostromin yhteishallintaa koskevasta kirjasta.

Ostrom has challenged the conventional wisdom that common property is poorly managed and should be either regulated by central authorities or privatized. Based on numerous studies of user-managed fish stocks, pastures, woods, lakes, and groundwater basins, Ostrom concludes that the outcomes are, more often than not, better than predicted by standard theories. Nobelkomitean tiedotteesta.

Ajatellaan vaikkapa vapaita ohjelmistoja. Omistus on niissä tyypillisesti jakautunut ja hallinta yhteistä. Jotta vältetään vapaamatkustajaongelma, koodin lisensoimiseen on kehitetty erinäköisiä instrumentteja. Yhteishallinta on mahdollista ja hedelmällistä, mikäli se on hallittua. Hallinnan ei tarvitse olla keskusjohtoista. Riittää että kaikki pelurit kuitenkin kunnioittavat sääntöjä ja että rikkureiden rankaisemiseen on keinot.

Toinen palkinnon saaja professori Williamson on Wikipedian mukaan Ronal Coasen oppilaita ja on kantanut Coasen sytyttämää transaktioekonomian soihtua eteenpäin Berkeleyn yliopistossa. En ole hänen töihinsä perehtynyt -pitänee tutustua. Transaktiokustannukset ovat keskeisessä osassa avoimessa verkostoyhteiskunnassa. Työn monimutkaistuessa ihmiset joutuvat ostamaan toistensa palveluita ja oikeuksia. Tuottavan ja tappiollisen liiketoiminnan ero on usein toimivassa transaktioketjussa. Tähän kuuluu esimerkiksi kulut jotka syntyvät oikean kumppanin etsinnästä, sopimusten solmimisesta sekä niiden valvomisesta. Nämä ovat kuluja jotka tulevat siis itse tuotteen tai palvelun päälle. Perinteisesti korkeita transaktiokuluja on pyritty alentamaan yrityksillä. Yritykset toimivat yhteisen päämäärän eteen ja teorian mukaan erilaisten toimintojen kokoaminen yhden yrityksen sisälle laskee transaktiokuluja alas. Viime aikoina tästä trendistä on lipsuttu kun yritykset pyrkivät ulkoistamaan kaikki ydinliiketoiminnan ulkopuoliset tehtävät. Ymmärtääkseni Williamsonin tutkimuksen perusta on ollut tutkia miten jatkuvat liikesuhteet vaikuttavat transaktiokuluihin. Kertasopimuksissa on oletettavasti korkeammat kulut kuin jatkuvalla yhteistyöllä jossa osapuolilla on tarve turvata myöhemmät kaupat. Oikeustieteessä tätä ilmiötä kuvataan lojaliteetilla ja se on nivottu esimerkiksi vakuutus-sopimusten tulkitaoppeihin.

Obama oli iloinen vaikka vähän odottamaton valinta, mutta hatun nosto Nobelkomitealle taloustieteen palkituista

Tällä kertaa vapaan pdf-version saaminen jakeluun voi kestää kohtuullisen kauan. Oman kokemukseni mukaan suuremmille suomalaisille kirjankustantajille ei ole vielä alkuunkaan valjennut miten nettiä voi käyttää tuotteiden markkinoinnissa. Talentumin sivuilta ei näytä saavan myynnissä olevista kirjoista juuri yhtään mitään tietoa, kun edes sisällysluetteloita ei saa nähtäväksi. [Nyt on alkusanat + sisällysluetelo jaossa, kolme päivää julkaisun jälkeen] Yleinen asenne päättävillä tahoilla tuntuu olevan, että kaikki mikä netissä kopioituu on 1:1 pois myynnistä… Joo. Katsotaan mihin tuossa vielä päädytään.

Onneksi oman kirjani aiempi versio on vapaasti ladattavissa, joten sen perusteella potentiaalinen ostaja voi etukäteen arvata mitä tilaa. Uusi laitos on kirjoitettu vanhan pohjalle. Karkeasti arvioisin, että 20-30% tekstistä on uutta, ja lisäksi vanhaa on korjailtu sieltä täältä.

Uuden kirjan mainosta Talentumin sivuilla:

Miten tietokoneohjelmien patentti- ja tekijänoikeudet sekä muut immateriaalioikeudet vaikuttavat yrityksen toimintaan? Oikeudet tietokoneohjelmistoihin -teos kertoo kattavasti ohjelmistoliiketoimintaa koskevasta lainsäädännöstä, muun muassa siitä, mitä ovat tyypilliset käyttörajoitukset ja miten oikeuksista sovitaan. Sekä kotimainen että ulkomainen lainsäädäntö käsitellään kattavasti ja mukana on tuoreita oikeustapauksia.

Teoksen ensimmäisessä osassa keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa: Kuinka paljon lähdekoodia saa kopioida loukkaamatta tekijänoikeutta? Missä määrin tietokoneohjelmia voi nykyään patentoida?

Kirjan toisessa osassa vastataan kysymyksiin kuten: Milloin lisenssiehdot voivat olla pätemättömiä? Miten avoimen lähdekoodin lisenssiehdot muuttavat tuoteliiketoiminnan ja erityisesti hinnoittelun pelisääntöjä? Tämän lisäksi kirjassa selvitetään seikkaperäisesti tyypillisiä käyttörajoitusehtoja sekä arvioidaan eri lisenssiehtojen liiketoiminnallisia hyötyjä ja haittoja.

Herkko väittelee Lappeenrannassa otsikolla:”The Pursuit of Efficient Copyright Licensing How Some Rights Reserved Attempts to Solve the Problems of All Rights Reserved“. Väitös järjestetään tiistaina 9.12.2008 klo 12, ylioppilastalon auditorio (Laserkatu 10), Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja sen kielenä on englanti.

The dissertation analyses the growing pool of copyrighted works, which are offered to the public using Creative Commons licensing. The study consist of analysis of the novel licensing system, the licensors, and the changes of the “all rights reserved” –paradigm of copyright law.

Copyright law reserves all rights to the creator until seventy years have passed since her demise. Many claim that this endangers communal interests. Quite often the creators are willing to release some rights. This, however, is very difficult to do and needs help of specialized lawyers.

The study finds that the innovative Creative Commons licensing scheme is well suited for low value – high volume licensing. It helps to reduce transaction costs on several levels.
However, CC licensing is not a “silver bullet”. Privacy, moral rights, the problems of license interpretation and license compatibility with other open licenses and collecting societies remain unsolved.

The study consists of seven chapters. The first chapter introduces the research topic and research questions. The second and third chapters inspect the Creative Commons licensing scheme’s technical, economic and legal aspects. The fourth and fifth chapters examine the incentives of the licensors who use open licenses and describe certain open business models. The sixth chapter studies the role of collecting societies and whether two institutions, Creative Commons and collecting societies can coexist. The final chapter summarizes the findings.

The dissertation contributes to the existing literature in several ways. There is a wide range of prior research on open source licensing. However, there is an urgent need for an extensive study of the Creative Commons licensing and its actual and potential impact on the creative ecosystem.

Hietasen vastaväittäjänä on Professori Brian Fitzgerald (Queensland University of Technology, Australia) ja väitöstilaisuuden valvojana on Professori Jukka Kemppinen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto).

Oksasen väitöksen otsikkona on: Five Essays on Copyright in the Digital Era. Villen väitöstilaisuus on siis Perjantai 12.12.2008 klo 12 Teknillinen korkeakoulu, Tietotekniikan talo, sali T1, Konemiehentie 2, Otaniemi, Espoo.

Oksasen vastaväittäjänä on Prof Giovanni B. Ramello (Università degli Studi del Piemonte Orientale, Italia) ja kustoksena professori Juha Laine (Teknillinen korkeakoulu).

Update: Villen väitöskirja löytyy täältä pdf ja Herkon täältä.

Aikaisempina vuosina olen käynyt puhumassa tapahtumassa ja näillä näkymin näin myös tänä vuonna. Osallistun ohjelmakomiteaan, joka valitsee akateemiset paperit tutkimus sessiohin. Call for Papers on auki vielä ensi viikon.

Perinteinen omistusoikeuslainsäädäntö ja yritysten patenttistrategiat muodostavat usein esteen muiden kehittämien innovaatioiden joustavalle yhdistelylle sekä niiden edelleen kehittämiselle.

6. Tuetaan avoimia innovaatioprosesseja
Avoimen innovaatiotoiminnan (open source) filosofia leviää nopeasti (esim. Linux-käyttöjärjestelmä). Innovaatiopolitiikan tulee edistää suomalaisten toimijoiden aktiivista osallistumista globaaleihin avoi-men innovoinnin verkostoihin. Sen tulee myös tukea uusien innovaatioverkostojen syntymistä creative commons -hengessä, jolloin esimerkiksi tekijänoikeuksilla suojattujen teosten kopiointia ja käyttöä vapautetaan.

“Creative Commons owd a duty to Justin Won, as a user and beneficiary of its license. Creative Commons breached this duty by failing, among other things, to adequately educate and warn him, as a user of the Creative Commons attribution license, of the meaning of commercial use and the ramifications and effect of entering into a license allowing such use. As a result, Justin Wong has suffered damages proximately caused by Creative Commons’s acts and omissions.”

Saa nähdä miten tuomioistuin sälyttää vastuun sopimuksen ulkopuoleiseen taholle, joka on laatinut lisenssin -helppoa se ei tule olemaan. Mahdotonta se ei kuitenkaan olisi, sillä vastuun ulottaminen sopimuksenulkopuoliseen tahoon saattaisi tulla kyseeseen esimerkiksi asianajotoimiston osalta. Huolimattomasti laaditut dokumentit saattavat johtaa vastuuseen niiden käyttämisestä tulleista vahingoista.

Erikoisen tapauksesta tekee myös se, että valokuvaaja on muuttanut käytetyn kuvan lisenssin Flickrissä CC-lisenssistä “all rights reserved”malliseksi.

Update: Lessig kommentoi keissiä blogissaan josta löytyy myös keissin paperit. Katso myös Joi Ito.

Toisessa juttussa GPL-lisenssi pääsee koetukselle Yhdysvaltalaiseen tuomioistuimeen. Kyseessä on perin tavallinen GPL-oikeuksien valvontatapaus, jossa toinen osapuoli ei ole reagoinut lisenssinantajan yhteydenotoista huolimatta. Vastaava tapaus oli Saksalaisen tuomioistuimen edessä muutama vuosi sitten. Tällöin GPL vahvistettiin päteväksi ja vastaaja, joka oli jättänyt lähdekoodin julkaisematta katsottiin syylliseksi oikeudenloukkaukseen.

Puuh. Tein hieman community workkia kääntämällä viimeiset pari päivää GPL:n versiota 3 suomeksi.

Tulos on tässä. Päivitin samalla edellisen version suomennosta. Bugeista voi raportoida joko suoraan meilissä tai jättämällä tänne kommenttia.

Käännöksethän eivät ole missään nimessä virallisia vaan esimerkiksi oikeudenkäynnissä luetaan lähtökohtaisesti englanninkielisiä versioita. Toinen asia sitten on, että koska Suomessa virallisia oikeudenkäyntikieliä ovat suomi ja ruotsi, voidaan oikeudessakin joutua käyttämään käännöstä tuomarin tai jonkun osapuolen näin vaatiessa.

Sitten jotain GPL kolmosen sisällöstä ja sen käännöksestä. Seurasin lisenssin draftausta sivusta ja tavasin vasta nyt lisenssin pilkulleen läpi. Lyhyesti sanottuna GPL kolmonen on järjettömän monimutkainen lisenssidokumentti, jossa on käytetty uskomatonta kapulakieltä ja tulkinnanvaraisia ilmauksia. Jos joskus ilmaisten ja vapaiden ohjelmien yksi selvä etu oli selkeät käyttöohjeet niin uusi GPL on kyllä melkoinen karhunpalvelus. Vastaan tuli monta englanninkielistä sanaa, joista en ollut aiemmin kuullut eikä niitä edes löytänyt tavanomaisista sanakirjoista. Miten joku englantia toisena kielenä puhuva (tai vähemmän kouluja käynyt äidinkielenään englantia puhuva) voi saada tekstistä selvää?!

Asiasisällössä on joitakin merkittäviä muutoksia GPL kakkoseen. Lähtökohtana on nyt, että GPL:n tulkinta ei riipu enää niin paljon tekijänoikeuslaista vaan epäselviä asioita on pyritty määrittelemään suoraan lisenssissä. Teoksen tai teoskappaleen levittämisen (distribution) sijasta GPL kolmosessa käytetään laissa määrittelemätöntä käsitettä “convey”. Olen suomentanut sen “asettaa tarjolle”. Suomennoksen pitää erottua Suomen tekijänoikeuslain terminologiasta “levittää” ja “saattaa saataville”. Teoksen tai teoskappaleen käyttämisen (“use”) sijaan GPL kolmosessa käytetään – ei tosin aivan yhdenmukaisesti – käsitettä “propoagate”. Sen olen suomentanut “käsittelyksi”.

Copyleft-ehtoa on laajennettu. GPL kolmosen mukaan GPL:ää on sovellettava teoskokonaisuuteen, jos:

…teos on nimenomaan suunniteltu tarvitsemaan [aliohjelmaa] vaikkapa siten, että näiden aliohjelmien ja teoksen muiden osien välillä on tiivis tiedonvälitys tai kontrollirakenne.

Käsitettä “tiivis tiedonvälitys ja kontrollirakenne” (“intimate data communication or control flow”) ei ole määritelty sen enempää. Epäilemättä se tarkoittaa jotain muuta kuin “derivative works” Yhdysvaltojen tekijänoikeuslaissa.

Patenttikohta on ehkä kaikkein monimutkaisin ja epäselvin. Se on räätälöity estämään diilit tyyliin Microsoft-Novell. Nähtäväksi jää, soveltuvatko sen kapulakieliset määritelmät myös muun tyyppisiin diileihin. Ei ole tietenkään toivottavaa, että joku nokkela lakimies löytää lisenssistä uuden porsaanreiän. Lisenssitekstiä tavatessani en kuitenkaan pidä sitä enää valitettavasti ollenkaan poissuljettuna – päinvastoin.