Turre Legal » Open content

Avoimesta lähdekoodista ja liiketoimintamalleista

Herkko Hietanen — Tue, 28 Dec 2010 14:30:12 +0000

Alkukuusta olin puhumassa Hesarin säätiön tilaisuudessa. Aiheena oli avoimen lähdekoodin lisensointi ja liiketoimintamallit. Säätiö järjestää uutisraivaaja-kilpailun, jossa voittaja saa jätesäkillisen rahaa ideansa toteuttamiseen. Maksimissaan rahaa on jaossa 250.000 euroa. Säätiö ei ota oikeuksia yritykseen tai sen tuotoksiin, mutta edellyttää, että sen rahoilla tehdyt tulokset on jaettava avoimella lisenssillä. Mitä tämä tarkoittaa? Katso video niin tiedät.

Uutisraivaaja 1.12.20101 from Uutisraivaaja on Vimeo.

Kirja opetuksen tekijänoikeuksista julki vuoden alussa

Herkko Hietanen — Tue, 16 Nov 2010 12:23:41 +0000

Ennakkotietona Ville Oksasen ja Tarmo Toikkasen kirjoittama kirja julkaistaan ensi vuoden alussa:

Opettajan tekijänoikeusopas tulee olemaan Finn Lecturan julkaisema kirja, jota kirjoittavat Tarmo Toikkanen ja Ville Oksanen. Kirja julkaistaan tammikuussa 2011. Kirja on tehty helppotajuiseksi ja poikkeaa sekä kieleltään että visuaaliselta ilmeeltään muista lakioppaista. Opas käsittelee tekijänoikeutta sekä teosten tekijöiden että teosten hyödyntäjien näkökulmasta – opettaja kun useimmiten on molemmissa rooleissa.

Suuri osa oppaasta on varattu avointen sisältöjen ja avointen lisenssien esittelyyn. Avoimet sisällöt mahdollistavat laajempia teosten hyödyntämismahdollisuuksia, oppimateriaalinyhteiskehittelyä sekä oman osaamisen laajempaa näkyvyyttä. Creative Commons -lisenssit käsitellään perusteellisesti, sekä opettajan että opiskelijoiden näkökulmista. Oppaassa käydään läpi tiiviisti myös yksityisyysasiat, jotka rajoittavat valokuvien ja videoiden julkaisua verkossa, sekä verkkopalveluiden käyttöön liittyvät käyttöehdot, tekijänoikeusasiat ja henkilötieto-ongelmat.

Kirjoittajien kanssa voi keskustella FaceBookissa prosessin ajan! Käy tutustumassa teokseen

Suomenruotsalaiset CC lisenssit valmistumassa

Herkko Hietanen — Fri, 05 Nov 2010 08:25:32 +0000

CC 3.0 lisenssit julkaistaan molemmilla kotimaisilla kielillä.

Tässä on Helen Lehdon ansiokkaasti kääntämä lisenssi kommentoitavaksi. Lisenssi ei ole virallinen vaan tarkoitettu ainoastaan kommentointikäyttöön.

Unohtuiko jotain? Häiritseekö sanamuoto? Onko tämä lisenssi jota olet jo kauan kaivannut? Kerro kommentoimalla tätä kirjoitusta.

Rodrigo Baptista Some rights reserved

Tuomioistuin: Tietämättömyys ei este CC lisenssin loukkaukselle

Herkko Hietanen — Sun, 31 Oct 2010 18:46:21 +0000

Belgialainen tuomioistuin antoi ratkaisun tekijänoikeusloukkausjutussa jossa kantaja oli lisensoinut musiikkiaan CC-By-NC-ND 2.5 lisenssillä. Tässä ranskankielinen päätös -> 2010-10-26 Décision trib. Nivelles – Lichôdmapwa

Jutun faktat olivat yksinkertaiset: Bändi oli laittanut verkkosivuilleen musiikkia ja lisensoinut sen Nimimainittava-ei kaupallinen-ei muutettuja teoksia lisenssillä. Teatteri oli muuntanut teoksen mainokseen, jolla se mainosti kauden näytäntöjään. Mainos esitettiin radiossa useaan otteeseen ilman että tekijöitä mainittiin. Bändi kuuli tästä sattumalta ja avasi neuvottelut teatterin kanssa. Bändi ei tyytynyt Teatteri tarjoamaan 1500 euron korvauksiin vaan haastoi teatterin vaatien 10.000 euron hyvitysmaksuja.

Oikeus katsoi että lisenssiä oli rikottu ja tekijänoikeutta loukattu. Teatteri ei noudattanut lisenssiä koska se ei ilmoittanut tekijöiden nimeä, oli muokannut teosta hiukan sekä käytti teosta kaupallisessa tarkoituksessa. Kaikki nämä on nimenomaisesti lisenssissä kielletty.

Teatteri vetosi tietämättömyyden aiheuttamaan virheeseen. Oikeus oli eri mieltä ja totesi, että kulttuurialan toimijana teatterin olisi tullut ymmärtää paremmin. Oikeus myös jätti tuomitsematta 10k€ korvaukset kohtuuttomine. Oikeus totesi että on paradoksista että tekijät olivat lisensoineet teoksen eikaupalliseen tarkoitukseen mutta samalla vaativat kaupallisia “Teosto-taksoja” korkeampia korvauksia. Bändi ei kuulunut paikalliseen tekijänoikeusjärjestö SABAMiin.

Uutisraivaajan Avoin koodi ja sisältö -klinikka

Herkko Hietanen — Thu, 14 Oct 2010 08:04:04 +0000

Helsingin Sanomain Säätiö järjestää ennakkoluulottoman Uutisraivaajakilpailun, jonka ajatuksen on löytää uraa uurtavia viestintään liittyviä ideoita. Säätiö rahoittaa parhaita ideoita tuntuvalla summalla. Edellytyksenä on, että rahoituksella kirjoitettu koodi tai tuotettu muu sisältö tulee jakaa avoimilla lisenseillä. Koska tällaisia kilpailuja ei ole juurikaan aikaisemmin järjestetty (paitsi tämä), säätiö haluaa jakaa tietoa siitä mistä oikein on kysymys. Lupauduin kertomaan Open source ja Open Content hankkeista sekä vastaamaan kysymyksiin säätiön järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

Tervetuloa Uutisraivaajan Open Source-klinikalle! Avoimen lähdekoodin asiantuntija Herkko Hietanen kertoo klinikalla avoimesta lähdekoodista.

Hän kertoo mm. avoimen lähdekoodin perusteista, sen mahdollistamista ansaintamalleista ja esittelee caseja, joissa avointa lähdekoodia on käytetty.

Klinikka on tilaisuus oppia lisää avoimesta lähdekoodista, kysyä omaan Uutisraivaaja-ideaasi liittyvästä lisensoinnista tai muusta avoimeen koodiin liittyvästä. Tilaisuus sopii sekä avoimesta lähdekoodista mitään tietämättömille että edistyneille käyttäjille.

Ohjelma:

16.30. Vapaamuotoista seurustelua.
17.00. Helsingin Sanomain Säätiön tervetuliaissanat.
17.05 Yleisökysymyksiä ja vastauksia Uutisraivaajasta
17.15 Herkko Hietanen kertoo avoimesta lähdekoodista esitellen caseja.
Yleisökysymykset ja vastaukset Herkolle.
18.30 Vapaata seurustelua.

Tilaisuudessa on tarjolla pientä naposteltavaa. Tervetuloa!

Ajankohta
1. joulukuuta 2010 · 16:30 – 19:00

Paikka Päivälehden museo

Ludviginkatu 2-4

Helsinki, Finland

Ajankohta	1. joulukuuta 2010 · 16:30 – 19:00

Paikka	Päivälehden museo Ludviginkatu 2-4 Helsinki, Finland

Ainakin Facebookin kautta voi ilmoittautua tilaisuuteen täältä.
Update, Tanjan video:

CC 3.0 lisenssien julkaisukandidaatit ovat täällä

Herkko Hietanen — Fri, 10 Sep 2010 13:46:15 +0000

Täältä löytyvät uudet CC lisenssit jotka tämän kuun lopussa olisi tarkoitus saada tuotantokäyttöön.

Nyt on vielä mahdollisuus katsastaa lisenssit ja antaa niistä palautetta ja korjausehdotuksia niihin vilahtaneisiin bugeihin ja typoihin.

Linkit englannin kielisiin lisensseihin ja lyhennelmiin sivun alalaidassa eivät toimi oikein ja ne tulevat poistumaan lopullisesta versiosta.

Some rights reserved by steren.giannini

Vastaan mielelläni myös kysymyksiin uudesta käännöksestä ja siihen otetuista käännösvalinnoista.

CC 3.0 lisenssit lähestyvät julkaisua

Herkko Hietanen — Wed, 21 Apr 2010 19:15:57 +0000

Täältä löytyy Release candidate 1 versio CC 3.0 suomenkielisestä lisenssistä.

Tiedän, että olen lupaillut lisenssiä jo pitemmän aikaa, mutta sen julkaisu on nyt loppusuoralla. Nyt on viimeiset hetket vaikuttaa lisenssikäännöksen sisältöön ja kommentoida sen laatua. Vielä muutaman viikon ajan siihen voi tehdä muutoksia, mutta sen jälkeen se toivottavasti siirtyy “tuotantoon”.

Kuvien oikeudet ja tekijän nimen ilmoittaminen

Herkko Hietanen — Wed, 07 Apr 2010 01:01:49 +0000

Lisensointu Creative Commons By 2.0 Kuvan ottaja: Glenn Fleishman

Artinfo.comissa on kiinnostava juttu iPadin mukana vakiona tulevan taustakuvasta. Kuvan ottaja Richard Misrach neuvotteli jo jonkin aikaa Applen kanssa kuviensa käytöstä, mutta sopimusta ei ole ilmeisesti vieläkään allekirjoitettu. 300.000 iPadia myöhemmin Richard toivoo saavansa Applelta hyvän sopimuksen oikeudesta käyttää kuvaa yksinoikeudella -Syytä olisikin. Sopimuksettomassa tilassa joku voisi väittää, että Apple on loukannut Misrachin oikeuksia jakaessaan kuvaa osana kaupallista tuotettaan.

he received an email from the company saying it had reconsidered and wanted to license Pyramid Lake (at Night), a 2004 photo he took at a Native American reservation in Nevada. Terms were set for a five-year exclusive deal, with the company saying they would use the image for screen-savers and other features. There was no mention of the iPad. “The funny thing is that I don’t even have a contract with them yet, so they must have decided on it at the eleventh hour,” Misrach says. “I’m sure they’ll send me one quickly now. But I’m very happy, I’m sure it’s fine, and the terms are good.”

Jutussa on käytetty kuvaa, jota Apple muuten ilmeisesti toivoo ainakin tulevaisuudessa käyttävänsä yksinoikeudella. Kuvan tiedoissa on sanottu:

Courtesy of Richard Misrach

“Pyramid Lake (at Night),” a 2004 photo by Richard Misrach (detail).

Toimittaja on todennäköisesti saanut kuvan Misrachilta ja käyttää sitä siis luvalla. Sen sijaan toimittaja on löytänyt ilmeisesti toisen jutussa käytetyn kuvan Wikipediasta. Kuva on lisensoitu CC-nimi mainittava lisenssillä, joten sen käyttöön ei liity kovin montaa ehtoa. Toimittaja onnistuu kuitenkin munimaan tekijätietojen ilmoittamisen.

Courtesy of Wikipedia Commons

Richard Misrach’s photo as seen on the iPad’s desktop.

Tutkin asiaa. Kuva on päätynyt Wikimedia commonsiin Flickr käyttäjä Glenn Fleishman valittua sille CC-by lisenssin. Toimittaja on tuskin saanut “Wikipedia Commonsilta” lupaa tuon käyttämiseen eikä tunnu käyttävän sitä CC lisenssin ehtojen mukaisesti. Taitaa seilata toimittaja samassa veneessä Applen kanssa.

Valitettavasti CC lisenssin loukkaaminen tuntuu olevan maan tapa. Useimmiten hyvääkin tarkoittavat lisenssinsaajat eivät osaa tai viitsi viitata lisenssiehtojen vaatimalla tavalla tekijään tai tämän tekijänoikeustiedot sisältäviin sivuihin. Monesti CC on mainittu, mutta linkki lisenssiin jää uupumaan. Käyttäjät tiputtavat helposti lisenssin nimenkin, vaikka verkossa sen ilmoittaminen ei maksa mitään.

Täytyypä myöntää, etten ole itsekään muistanut aina tuota linkkiä liittää käyttämiini CC teoksiin, mutta olen yrittänyt linkittää silloin alkuperäisiin sivuihin, josta tuo tieto selviää. Näin myös yllä olevassa teoksessa, jota on muutettu rajaamalla alkuperäisestä.

Jos CC-lisenssiehtojen noudattaminen tuottaa vaikeuksia, katsokaa malliesimerkki Wikimedian sivustoista. Ne ovat tyylinäyte siitä miten homma hoidetaan. Toinen hyvä esimerkki on Taloussanomille tehty CC lisensointitoteutus. Sen avulla kuka tahansa lisenssinsaaja voi ilmoittaa CC ehdot Talsan sisällölle. Kun homman kerran tekee kunnolla, ei murehtia sitä joka kerta kun lisensointikysymykset tulevat vastaan.

Julkinen data

Herkko Hietanen — Thu, 25 Mar 2010 17:33:40 +0000

Antti Poikola, Petri Kola ja Kari A. Hintikka julkaisivat tärkeän kirjasen: “Julkinen data”. Siinä käsitelläänmyös julkisen datan avaamiseen liittyvää pykäläviidakkoa ja erityisesti edellisessä kirjoituksessani sivuamaani tietosuojalainsäädäntöä vaikka julkaisun ansiot ovat muualla. Hyvää työtä ja tuore tuulahdus muutoin hitaasti etenevään keskusteluun.

Oppaan lopussa esitetään joukko ehdotuksia suomalaisten tietovarantojen
maksuttomalle avaamiselle. Ehdotukset jakautuvat viiteen aihealueeseen:
1) Avoimen datan perusinfrastruktuurin synnyttäminen
2) Lainsäädännön muutos ja kansallinen ohjaus
3) Hallinnon sisäiset käytännöt tukemaan avointa dataa
4) Julkishallinnon avoimen datan hyötyjen jalkauttaminen
5) Suomen kansainvälisen edelläkävijyyden ja tahtotilan mahdollistaminen
Suomessa ei vielä ole datan avaamista koordinoivia toimielimiä, kuten esimerkiksi
Isossa-Britanniassa. Jotta eteneminen olisi koordinoitua ja yksittäisen organisaation
kannalta vaivatonta, Suomeen voitaisiin luoda hallinnon avoimen
datan selvitystoimisto (clearing house). Se koordinoisi käytännön kysymyksiä,
opastaisi hallintoa ja toimisi myös mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisijana
esimerkiksi Kuluttajaviraston tavoin. Niin ikään Suomelle voitaisiin kehittää
datakatalogi, jossa olisi keskitetysti tarjolla tiedot kaikista hallinnon tuottamista
julkisista aineistoista.

Silmiini osui Tim O’Reillyn lyhyt puhe aiheesta, joka sopi päivän avoin/julkinen data teemaan:

DGREE—Tim O’Reilly from DGREE on Vimeo.

Netflixin haaste

Herkko Hietanen — Thu, 25 Mar 2010 14:58:37 +0000

Viime viikolla pitkään jenkkien suurin videovuokrausketju BlockBuster ilmoitti että se on ajautumassa konkurssiin. Vaikka konkurssi ei ole Yhdysvalloissa toiminnan loppu vaan uudelleenjärjestelyn paikka, on selvää, että videovuokraus toiminta on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana paljon. Netflix on yhdysvaltalainen videovuokrauspalvelu. Sen toiminnan ydin on verkossa toimiva palvelu joka suosittelee elokuvia katsojan aikaisempien elokuvien pohjalta. Olen itse arvotellut yli 1000 elokuvaa yhdestä viiteen tähteen -luokituksella.Netflix siis tietää makuni melko tarkkaan. Tuon tiedon ja miljoonien muiden samanlaisten makutietojen perusteella palvelu osaa arvioida minkä elokuvan saattaisin katsoa seuraavaksi. Aikaisemmin suosituksen saamiseksi piti kysyä kavereilta tai tiskin takana olevalta teinimyyjältä jonka maku ei välttämättä aina kohdannut omaa makua. Netflixin kautta valitut DVD tai Bluray -elokuvat saapuvat postilla kotiin. Palvelun kautta voi myös streamata osan elokuvista suoraan tietokoneelta tai sopivalta verkkoon kytketyltä laitteelta katsottavaksi.

NetFlixin todellinen innovaatio ja lisäarvon tuoja verrattuna muihin sen kilpailijoihin on kuitenkin suosittelujen tarkkuus. Omilla voimillaan yritys sai suosittelu algoritmit melko toimiviksi. 2009 se jakoi ensimmäisen Netflix prize kilpailun palkinnon: miljoona dollaria. Palkinnon sai ryhmä joka ensimmäisenä paransi suosittelualgoritmia kymmenellä prosentilla. Voittaja oli Team “BellKor’s Pragmatic Chaos”, jonka jäsenet olivat päivätöissä Yahoolla. Netflix sai Crowdsourcing menetelmällä halpaa työvoimaa sekä mittaamattoman arvokkaan parannuksen liikeomaisuuteensa. Tuloksista innostuneena yritys päätti toistaa kilpailun. Tuloksena oli joukkokanne. Netflix perääntyi kilpailusta ja joukkokanne on sovittu.

Mikä johti joukkokanteeseen? Netflix luovutti kilpailijoille datasetin algoritmin optimoimiseksi. Yritys oli tehnyt kaikkensa datan anonymisoimiseksi. Datasetti voidaan anonymisoida siten että yksin sen datan perusteella ei voi tunnistaa rekisteröityjä henkilöitä. Tutkijat kuitenkin selvittivät, että jos yhdistetään Netflix tietokanta ja IMDB tietokanta, anonymisoidut ihmiset voidaankin tunnistaa. Tässä tapauksessa tunnistaminen tapahtui arvostelun kellonajan perusteella. Vertaamalla tuota kellonaikaa IMDB tietokantaan pystyi yksittäiset käyttäjät tunnistamaan.

Suomessakin rekisteriselosteissa ja tietosuoja koskevissa pykälissä puhutaan rekisteritiedon käyttämisestä anonymisoituna. Rekisterinpitäjän on lähes mahdotonta tietää muihin rekistereihin tallennetuista tiedoista. Onko rekisteri anonymisoitu, jos sen data voidaan toiseen rekisteriin yhdistelemällä “deanonymisoida”? Tarvitseeko rekisterinpitäjän olla tietoinen joka ikisestä rekisteristä ja sen tiedoista vai riittääkö että anonymisointi tehdään vain omalle datalle? Näyttäisi, että nämä ongelmat saattavat estää monet crowdsourcing hankkeet.

Mitä ratkaisuja ongelmaan voisi olla?

-Rekisterin pitäjä voisi pitää kiinni datasetistä, mutta antaa queryvastauksia kilpailijoille. Näin voitaisi edes avustavasti varmistaa, että siitä ei voi yksilöidä henkilöä. Tämä vaikeuttaisi varmasti kilpailijoiden työtä verrattuna ensimmäiseen kierrokseen eikä välttämättä takaisi täydellisesti tietosuojaa.

-Rekisterinpitäjä voisi kerätä käyttäjiltään suostumuksen tutkimuskäyttöön. Tällöin myös tietosuojaongelmat voitaisiin sopimusteitse välttää. Suostumus olisi voinut olla myös jo alkuperäisessä käyttöehtosopimuksessa. Ongelmaksi tulee tosin erilaiset erityislait kuten Video privacyprotectio act jolla on muuten erittäin mielenkiintoiset taustat.

http://en.wikipedia.org/wiki/Video_Privacy_Protection_Act

http://en.wikipedia.org/wiki/Robert_Bork_Supreme_Court_nomination