Hovioikeuden mukaan:

“Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 3 §:n 2 momentin mukaan yksityisen henkilön pitäessä yllä sähköisen viestintäverkon kotisivua häneen sovelletaan muun muassa sanotun lain 16 §:ää. Sen mukaan yleisön saataville toimitetun viestin laatijalla … on oikeus olla ilmaisematta, kuka on antanut viestin sisältämät tiedot… laissa tarkoitettu yleisön saataville toimitetun viestin laatija … saa kieltäytyä vastaamasta kysymykseen, kuka on antanut viestin perusteena olevat tiedot, samoin kuin kysymykseen, johon ei voi vastata paljastamatta tietojen antajaa. ”

Kyseessä on merkittävä pilottikeissi, jossa bloginpitäjälle annetaan vastaava lähdesuoja kuin minkä tahansa lehden toimittajalle. Edustimme jutussa Kasvia.

Koko tuomio on vielä faktojen puolesta salainen, kun pääjutun käsittely jatkuu. Juttuun liittyy vielä lisää blogattavaa jahka se etenee…

Oli etukäteen selvää, että valituksen pohjana ollut liiketoimintamenetelmän patentti ei täytä patenttivaatimuksia. Mutta millä perusteella? Onko liiketoimintamenetelmäpatentit — ja ehkä myös softapatentit — tämän jälkeen kategorisesti enemmän kiellettyjä kuin aiemmin?

Vastaus: eivät ole enemmän kiellettyjä. Erityisesti softasta sanotaan seuraavasti:

[... uncertainty as to the patentability of software, advanced diagnostic medicine techniques, and inventions based on linear programming, data compression, and the manipulation of digital signals...]

It is important to emphasize that the Court today is not commenting on the patentability of any particular invention, let alone holding that any of the above-mentioned technologies from the Information Age should or should not receive patent protection.

Keissistä on ollut vaihteeksi kunnon vääntö kun tuomarit on jakautuneet leireihinsä. Stevensin eriävä mielipide vie tilaa paljon enemmän kuin konservatiivienemmistö, jonka mukaan jopa liiketoimintamenetelmiä voi patentoida. Missä määrin? Ei vihjeitä. Alemmat oikeudet saavat vapaat kädet kehittää jotain rajoja, mutta tämän keissin pohjana olleet rajat olivat nähtävästi liian tiukkoja.

Tämä blogi lähti siitä huomiosta, että tiedotus Finreactor oikeudenkäynnin ympärillä on kovin yksipuolista. Syyttäjä, tutkinnanjohtaja ja asianomistajat ovat jo kauan aikaa sitten astuneet tiedotusvälineiden eteen laukomaan tuttua retoriikkaa varkaista jotka vievät leivän taiteilijoiden pöydästä. Asia ei ole näin yksinkertainen. Oikeudenkäynti on kaikkea muuta kuin selvä ja yksinkertainen. Vaikeaksi jutun tekee muun muassa se, että Suomessa ehti vaihtua prosessin aikana tekijänoikeuslaki, jutun vahingonkorvaukset lähentelevät neljää miljoonaa euroa, tekniikka järjestelmän takana on laillista eikä ylläpitäjillä käytännössä ollut mahdollisuutta valvoa mitä käyttäjät jakelivat ja nuorimmat palvelun pyörittäjät olivat alle 14 vuotiaita.

Oikeudenkäynti ylläpitäjiä kohtaa alkaa Turussa syyskuun lopulla. Mediapeli jutun ympärillä on pyörinyt jo toista vuotta. Toisin kuin Yhdysvalloissa oikeudenomistajat eivät ole sopineet juttuja dollaritukulla. Osa käyttäjistä on vapautettu syytteistä, toisten syytteet ja vahingonkorvaukset oikeus on höylännyt murto-osaan vaadituista. Oikeudenomistajat ovat saaneet odottaa rökälevoittojaan ja isoja otsikkoja merirosvojen hirsipuuhun ripustamisesta. Valitusrumba on vasta ensitahdeissaan. Jää nähtäväksi tanssitaanko grande-finale korkeimman oikeuden saleissa vuosien taistelun jälkeen. Tämän lystin maksajat eivät istu syytettyinä vaan lukemassa tätä blogia. Kustannukset mediateollisuuden ristiretkestä maksavat veronmaksajat joiden rahoilla oikeudenkäyntiä käydään. Mitä tuolla rahalla saa? Sen saat tietää lukemalla tätä blogia.

Nyt grande finale on tanssittu ja ensi viikon keskiviikkona saamme kaikkien luettavaksi tuomiot, joiden perässä lukee “Ja tätä kaikki asianosaiset noudattakoot.” Asianosaiset saavat tuomiot aamulla kello 8 ja Korkein oikeus julkaisee vielä erillisen tiedotteen kello 9.

Finreactor on ollut todella laaja juttu. Turun käräjä- ja hovioikeudessa ajetussa ylläpitojutussa oli alunperin yli 20 syytettyä, ja yksittäisiä käyttäjäkeissejä eri puolilla Suomea oli muistaakseni noin 30. Keisseissä on ollut juristeja vastaavasti kymmeniä.

Loppusuoralla Korkeimmassa oikeudessa on kaksi käyttäjäjuttua ja ylläpitojuttu. Olemme asiamiehinä molemmissa käyttäjäjutuissa ja ylläpitojutussa edustamme kolmea vastaajaa.

Jotain keissien merkityksestä kertoo, että tässä blogissa on omistettu Finreactorille oma kategoria. Sittemmin sinne on tosin postailtu kaikkea tiedostojen jakoon liittyvää.

Odotamme ensi keskiviikkona vastausta kolmeen tai neljään kysymykseen:

1. Käyttäjän vastuu torrent-linkin postauksesta
2. Käyttäjän vastuu torrent-linkin postauksesta ja yhden sisältötiedoston jaosta vertaisverkkoon muiden jaettavaksi
3. Vastuuvapauslain merkitys palvelun ylläpitotoimenpiteille
4. Ylläpitäjien vastuu torrent-palvelun ylläpitotoimenpiteistä (jos kysymys kolme ei vapauta vastuusta)

Lopputuloksen veikkailu on mahdotonta, ja tässä vaiheessa jotenkin merkityksetöntä kun tuomiot on jo kirjoitettu. Korkein oikeus ei järjestänyt suullista käsittelyä, joten emme edes tiedä juttujen ratkaisseiden tuomareiden nimiä. Joka tapauksessa päämiehemme ovat olleet alusta asti altavastaajina. Käräjäoikeudessa ja hovioikeuksissa on tullut takkiin. Korkeimmassa oikeudessa ylläpitojutun valituslupa annettiin ennen esittelyä vain oikeudenomistajille. Juttujen voittaminen edes joltain osin on siis kaikki kotiin päin.

Aihe on tunnetusti erittäin kuuma peruna eikä Puttosen raportti ole ainoa lajiaan. Aihe liittyy myös Turreen siltä osin, että olemme vuosien varrella konsultoineet lukemattomia kasvuyrityksiä ja samalla auttaneet niitä löytämään itsensä tukiohjelmiin muun muassa juristipalkkioiden kattamista varten… Nyttemmin oma näkemykseni pohjautuu erityisesti Tuxeran keissiin eikä siten rajoitu lakiasioihin (Tuxeran lakikulut menee muuten Yhdysvaltoihin).

Koko Puttosen selvitys tiivistyy mielestäni seuraavaan tilitykseen (sivu 15):

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professorina oma kokemukseni on, että onnistumme ilmaisen opiskelun turvin houkuttelemaan maahan ulkomaisia nuoria, joista moni olisi halukas jäämään maahan valmistumisensa jälkeen. Opiskelijoiden valmistuttua yhteiskunnan ovet kuitenkin sulkeutuvat. Yrityksillä ei näytä olevan suuressa määrin käyttöä vieraskieliselle ja -tapaiselle työvoimaresurssille.

Seurauksena on, että me suomalaiset pyrimme löytämään taianomaisen ”Suomen mallin”, jossa omiin vahvuuksiimme nojaten ja omia järjestelmiämme kehittäen ilman aitoa halua avautua maailmalle koetamme pitää paikkamme kansainvälisen kilpajuoksun kärkijoukossa.

Suomessa on kyllä rahaa alkuvaiheen ideoille ja yrityksille. Ulkomaille meneminen sinänsä on helppoa ja tukiorganisaatioita riittävästi. Kohdemarkkinasta ja toimialasta riippuen FinPro ja Finnode toimivat hyvin tai todella hyvin. Lyhyesti sanottuna käyntiin päästään aina, ja riskit ovat pieniä. Suurin ongelma on päästä ideasta 10 miljoonan liikevaihtoon ja kasvattaa toiminta kestäväksi kansainväliseksi bisnekseksi. Ja tässä törmätään mielestäni turhan usein Puttosen kritisoimaan “Suomen malliin.”

Oma kokemukseni ja näkemykseni on, että aito kansainvälinen kasvuyritys toimii nykyään ehkä suomalais-vetoisesti, mutta esim. Tuxerassa itseni lisäksi ei ole muita suomalaisia palkkalistoilla. Onneksi Suomesta on tällä hetkellä yllättävän helppo löytää päteviä myyntitutkia vaikkapa Kiinaan ja Koreaan. Yksistään Teknillisellä korkeakoululla on satoja päteviä kiinalaisia opiskelijoita, joista suuri osa on vailla työtä. On hämmentävää havaita, miten paljon Suomesta saa nykyään resursseja kansainvälisen kasvuyrityksen tarpeisiin kunhan vain uskaltaa tehdä muista poikkeavia valintoja. On järjetöntä tuhlausta heittää näitä tulevaisuuden tekijöitä valmistumisen jälkeen ulos. Tähän maahan mahtuisi vaikka kuinka monta Tuxeraa lisää.

Euroopan patenttivirasto (EPO) sen sijaan antoi jo 12.5. ratkaisun joukkoa softan patentointia käsitteleviin kysymyksiin. Odotukset olivat korkealla, mutta tulos oli aika köyhä. Virasto sanoo, että sen aiemmat päätökset ovat ok eikä niissä ole mitään ihmeellistä tai valituksen aihetta vaikka softan patentoitavuutta on vähin erin laajennettu. Softan patentoinnin laajemmassa hyväksymisessä on sen mukaan kysymys normaalista lain kehittymisestä:

.. legal development as such cannot on its own form the basis for a referral, only because case law in new legal and/or technical fields does not always develop in linear fashion, and earlier approaches may be abandoned or modified …

Tietokoneohjelmilla toteutettuja keksintöjä saa toisin sanoen patentoida Euroopassa entiseen malliin tästä ikuisuuteen, mikäli se Euroopan patenttivirastosta on kiinni (ja varmasti pitkälle onkin, sillä poliitikot ovat olleet aika hampaattomia). Mielestäni ratkaisun lopputulos on oikeusvarmuuden kannalta erittäin hyvä ja ainut oikea.

Loppupeleissä kiinnostavimmaksi osaksi EPO:n juttua jäi amicus briefit. Niistä voi lukea johtavien teknologiafirmojen viralliset näkemykset softan patentoinnista.

Avoimen lähdekoodin (open source) tietokoneohjelmien taloudellinen merkitys ja käyttö on kasvanut. Tämän myötä avoimen lähdekoodin ohjelmien oikeudelliset riskit kasvavat. Julkishallintoon pitäisi saada lisää avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Näin todetaan TEM:n 4.6.2010 julkaisemassa selvityksessä ”Avoimen lähdekoodin oikeudelliset riskit”

Avoin lähdekoodi (open source) syntyi ilmiönä yliopistomaailmassa vastaamaan erilaisiin tutkimus- ja koulutustarpeisiin sekä yksittäisten ohjelmoijien näkemyksiin. Avoin lähdekoodi on sittemmin saanut jalansijaa myös yrityksissä.

Tietokoneohjelmia on perinteisesti tehty yritysten toimesta luottaen liikesalaisuuteen ja uusia oivalluksia tarkasti vartioiden ja valvoen. Nykyisin kuitenkin arvioidaan, että 85 prosenttia yrityksistä ja yhteisöistä käytti avointa lähdekoodia. Loput 15 prosenttia suunnitteli käyttöönottoa seuraavan vuoden kuluessa. Pääsääntö melkein onkin, että ohjelmistoyritys jakaa ainakin osan kehittämästään ohjelmistosta avoimena lähdekoodina.

Tämä luo uusia oikeudellisia kysymyksiä. Enää ei riitä pelkkä oikeuksien suojaaminen. Nyt on myös kysyttävä: miten jaan oikeuteni tehokkaasti ja oikeusvarmasti, ja miten itse vastaavasti hyödynnän yhteistyön tuloksia turvallisesti.

Julkishallintoon lisää avoimen lähdekoodin ohjelmistoja

Selvityksen tekijät suosittavat, että julkishallinnolle laaditaan avoimen lähdekoodin hankintoja koskeva strateginen säännöstö, jolla helpotetaan yhteistoimintaa ja vähennetään riskejä. Esimerkiksi julkishallinnolle pitäisi valita tietyt avoimen lähdekoodin lisenssit, joita tulee käyttää. Lisäksi he suosittelevat julkishallinnon ylläpitämän tietokannan luomista, johon voisi koota tiedot jo valmiista oikeudellisista lisenssiselvityksistä.

Immateriaalioikeudellisista suojamuodoista lähinnä tekijänoikeudella on toistaiseksi liiketoimintaa kasvattavaa merkitystä ohjelmistoalan toimijoille Suomessa. Patentointi on toissijaista. Selvitys osoittaa, että alan yleinen tietotaso immateriaalioikeuksista ei ole ajan tasalla. Näkemys tekijänoikeuksista ja patenteista oli karkeasti sanottuna mustavalkoinen, lisäksi muita immateriaalioikeudellisia suojamuotoja ei tunnettu.

Selvityksen ovat laatineet FT Ville Oksanen ja FT Mikko Välimäki. Molemmat ovat hiljattain väitelleet aineettomien oikeuksien alalta. Selvitys on luettavissa ministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut.

Helsingin hovioikeus antoi 9.6. eli reilu viikko sitten vihdoin ratkaisun Marko Sihvon CSS-jutussa. Onnittelut syyttäjä Kukka-Maaria Kankaalalle. Ratkaisun voi lukea Sihvon kotisivuilta. Hovilta kesti lähes neljä kuukautta antaa tuomio mikä on erittäin poikkeuksellista. Normaalisti tuomiot annetaan kuukauden kuluessa, ja joskus (selvissä yksinkertaisissa jutuissa) tuomiolauselma luetaan pienen jaloittelutauon jälkeen heti pääkäsittelyn päätyttyä.

Tuomiota lukiessa voi vain ihmetellä mihin aika on mennyt. En nyt rupea enempää tuomiota ja sen perusteita repimään auki kun olen sen tehnyt jo perusteellisesti aikaisemminkin valituslupapyynnössä KKO:hon (joka siis ei menestynyt). Asiallisesti tuomio ja sen perustelut ovat aivan samat kuin ensimmäisessä jutussa, joten valituslupahakemuksessa sanottu pätee tähän mutatis mutandis. Hovi on tehokkaasti sivuuttaut kaiken valituslupapyynnössä esitetyn, ja selostanut (toistanut) vain oman ratkaisunsa puolesta puhuvat seikat. Eniten itseäni harmittaa, että sananvapausnäkökulma on jälleen tylysti sivuutettu vaikka se on kaikkien CSS-vastaajien kannalta nimenomaan asian ydin. Tähän liittyen ensimmäinen CSS-keissi jatkaa elämäänsä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Ehkäpä Sihvon keissi liittyy vielä seuraan…?

Tuomion keskeisin kohta on kappale 12:

Laissa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (oikeustoimilaki) säännellään muun muassa lain soveltamisalaan kuuluvien oikeustoimien tekemistä. Yhteiskunnallisen kehityksen sekä tavaroiden ja palveluiden vaihdannassa käyttöön otettujen uusien menettelytapojen myötä on jo melko pitkään jouduttu havaitsemaan, ettei kaikkia esiin tulevia sopimuksen syntymiseen liittyviä tilanteita kyetä selittämään oikeustoimilain perinteisellä, tarjoukseen ja siihen annettuun vastaukseen perustuvalla mallilla. Tällöin on voitu turvautua joko päättelyyn, joka lähtee tahdonilmaisuja koskevista oikeustoimilain periaatteista, mutta soveltaa niitä uusien tilanteiden vaatimalla tavalla, tai sitten päättelyyn, jossa sopimuksen syntyminen liitetään ulkonaisiin tunnusmerkkeihin, jotka ilmenevät osapuolten toiminnassa tai sen yhteydessä. Tällöin osapuolten toimintaa tarkastellaan siltä kannalta, millainen toiminta voi määrätyissä olosuhteissa olla objektiivisesti tarkastellen tyypillisesti osoitus sopimussuhteen syntymisestä tai sitoutumisesta noudattamaan tiettyä järjestelyä. Tietty menettely tietynlaisessa toimintaympäristössä voi siis johtaa siihen, että sopimuksen ja siihen perustuvien velvoitteiden katsotaan olevan olemassa ilman, että turvaudutaan yksinomaan tahdonilmaisun käsitteeseen ja siihen nojautuvaan perusteluun.

Perään olisi voinut laittaa viitteitä oikeuskirjallisuuteen, esim. Kurt Grönforsin Avtalsgrundande rättsfakta (1993) jossa sama on toistettu jo aikoja sitten. Toisaalta viitteiden puuttuminen ja spekuloimaton kielenkäyttö antavat viitteen, että asian pitäisi olla muutenkin selvä.

Keissi vahvistaa, että softalisenssit ja verkkopalvelujen käyttösäännöt on pääsääntöisesti päteviä — kunhan ehdot ovat ovat “kohtuullisia” eivätkä merkittävästi muista vastaavista tuotteista tai palveluista käyttäjän tappioksi poikkeavia.

Tässä välissä Helsingin hovioikeus siis päätti yrittää uudestaan. Kun ensimmäinen juttu meni puhtaasti kirjallisessa käsittelyssä, niin tänään oikeus järjesti suullisen pääkäsittelyn, jossa kuultiin kolme asiantuntijatodistajaa. Ensimmäinen oli syyttäjä Kukka-Maaria Kankaalan nimeämä, ja kaksi muuta puolustuksen nimeämät Kai Puolamäki ja Arto Teräs. Puolustuksen asianaja oli Antti Kortelainen, jota itse puolestani konsultoin.

En ollut oikeudessa paikalla, mutta kuulemani perusteella hovi käsitteli asianmukaisesti kaikki relevantit asiakysymykset. Tapauksessa on siis kysymyksessä katselueston eli salauksen purkava C-koodi. Tuomareita muun muassa kiinnosti voiko kukaan oikeasti kuvitella kiertävänsä salausta vahingossa, ja missä yhteydessä kyseinen koodi oli julkaistu. Sananvapauttakin sivuttiin. Tuomiota odotellaan kuukauden kuluttua.

Olen ollut nyt reilun vuoden mukana Tuxerassa. Ensin konsultin roolissa, ja keväästä toimitusjohtajana. Firman nimi oli alkuun niinkin seksikäs kuin NTFS-3G Technology Oy kunnes elokuussa julkaistuissa uusissa webbisivuissa lanseerattiin uusi nimi Tuxera. Nimi tulee sanoista ‘Tux’ joka tarkoittaa Linuxin maskottia, ja ‘era’ joka tarkoittaa uutta aikakautta jolloin jokaisessa kodin laitteessa (läppäriä lukuun ottamatta) on Linux sisällä.

Firmaan on saatu syksyn kuluessa sen verran vauhtia, että on tullut aika heittää konsultin ja juristin hattu jälleen syrjään.

Tuxera ei ole ensimmäinen softafirmani, mutta epäilemättä siinä on enemmän potentiaalia kuin missään aikaisemmassa. Tuotteet on teknisesti käytännössä lyömättömiä ja standardin asemassa. Haaste on kasvattaa open sourcesta iso bisnes. One more time…

Jotain milestoneja suomalaisessa mediassa:

Suomalainen Tuxera yhteistyösopimukseen Microsoftin kanssa, 27.8.2009
Tuxera Eurecan European Venture Contestin finaaliin, 27.11.2009
Tuxera Shows Example In Finding Your Niche, 2.12.2009