Yksipuolisen julistuksen ei tule voida muodostaa sopimusta kuin hyvin poikkeuksellisesti.

Itseäni huolestuttaa eniten että sen paremmin tuomioissa kuin uuden lainvalmistelussakaan ei ole pahemmin tähän aspektiin tartuttu. Toinen huolen aihe on “Tarve oikeuttaa keinot” argumentoinnin saama suuri painoarvo keskusteluissa ja lainvalmistelussa (jossa ilmeisesti ei ole muuta kuultukaan).

Eli jos jossain oleva kyltti aiheuttaa sopimuksen syntymisen ja sen perusteella sopimussakkojen perinnän, niin mikä estäisi kauppoja laittamasta oviinsa ilmoitusta “Näpistely kielletty. Tämän sopimusehdon rikkomisesta määrätään 50eur valvontamaksu”. Tai minua laittamasta autoni ikkunaan lappua, jossa ilmoitetaan että kaikista autooni jätetyistä papereista peritään 50eur käsittelymaksu?

Havaitsin nopeasti blogeja selatessani, että Kemppinen oli kanssani samaa mieltä kuten myös häneen blogiinsa merkinnän jättänyt Jyrki Virolainen. Molemmat ovat vanhempia tuomareita ja oikeustieteen professoreita.

Noh, en kuitenkaan pidä henkilöauktoriteetteihin vetoavia juridisia argumentteja oikeastaan minkään veroisina. Asiakommenttina viittaamaasi toiseen blogaukseen voisin todeta, että sopimussakko on määritelmänsä mukaan nimenomaan rangaistus. Määrältään neljänkymmenen euron sopimussakko pysäköintivirheestä lienee yleisen elämänkokemuksen mukaan kohtuullinen ja odotusten mukainen.

http://oikeusjakohtuus.blogspot.com/2008/11/lukijan-artikkeli-yksityiset.html

Niinköhän todellakin kyltissä mainitut ehdot muodostivat hovioikeuden mielestä pätevän sopimuksen? Varsin nuivastihan tähän suhtauduttiin, kuten linkitetystä ansiokkaasta artikkelista ilmenee.

Turre ei tunnu tajuavan, että eihän sopimussakkoa voi MÄÄRÄTÄ. Sopimussakosta sovitaan. Kyse tässä jutussa on siitä, että valvontayhtiö MÄÄRÄÄ maksuja kuljettajille, jotka eivät varmasti ole tosiasiallisesti halunneet mihinkään sopimukseen sitoutua. Sopimusta ei ole. Sopimussakko on niin erityislaatuinen sopimusoikeudellinen työkalu, että ei sellaisesta sovita enää autoja pysäköimällä – kyllä siihen tarvitaan ihan nimenomainen tahdonilmaus.

Turrehan tuntuu ryhtyneen kaikkien alojen asiantuntijaksi kuten Ritva Santavuori eläkkeelle jäätyään, ja laukoo nopeasti ja harkitsematta kommentteja asioista, joihin se ei ole perehtynyt kunnolla. Huolestuttava asenne lakimiehiltä, varsinkin kun ette ole vielä eläkkeellä.

Kysymys herää, että nostetaanko näitä yhtiöitä vastaan nyt valtion toimesta syyte siitä että ne on “ottanut lain omiin käsiinsä” ja jakanut lain vastaisesti näitä sopimussakkojaan